Sunilan tehtaan ongelmista on keskusteltu paljon ja suurin syy sulkemiseen on kilpailukyvyn romahduttaneet suuret tuotantokustannukset.
Paperiliitto on ilmoittanut että palkkakustannukset ovat alle 10% liikevaihdosta.
Kaakon metsänhoitoyhdistyksen asiantuntija kertoi viikonloppuna lehdessä että puunhankinnan kantohintakustannukset ovat muutamia prosentteja..eli alle 10% liikevaihdosta.
Energiakustannusten osuutta en tiedä.
Kuten matematiikasta tiedämme prosentteja on edelleen sata.
Ovatko siis puuttuvat n. 80% kaikki energiakustannuksia?
Pystyykö kukaan puolueeton asiantuntija vastaamaan miten tuotantokustannukset jakautuvat eri tuotannontekijöiden kesken esim. Sunilan sellutehtaassa?
Paperiliitto on ilmoittanut että palkkakustannukset ovat alle 10% liikevaihdosta.
Kaakon metsänhoitoyhdistyksen asiantuntija kertoi viikonloppuna lehdessä että puunhankinnan kantohintakustannukset ovat muutamia prosentteja..eli alle 10% liikevaihdosta.
Energiakustannusten osuutta en tiedä.
Kuten matematiikasta tiedämme prosentteja on edelleen sata.
Ovatko siis puuttuvat n. 80% kaikki energiakustannuksia?
Pystyykö kukaan puolueeton asiantuntija vastaamaan miten tuotantokustannukset jakautuvat eri tuotannontekijöiden kesken esim. Sunilan sellutehtaassa?
Vastaukset 10
Vanhimmat
Sunila, kuten muutkin sellutehtaat ovat energialtaan omavaraisia, tai ainakin hyvin suurelta osin.
Puu se on mikä siellä maksaa, sellua saadaan puusta alle 50% eli jokaista sellutonnia kohden tarvitaan 2 tonnia puuta ja puun tiheyden ollessa 0,6-0,7t/ m3 tekee se 3 kuutiota puuta yhtä sellutonnia kohti, puutukki maksaa 30-60e/m3 koska eivät voi ostaa vaan tuota halvinta kuitupuuta sopimuksien ollessa sellaisia joutuvat ostamaan sahatukkia mukaan, eli tuota melkoisen kallista tavaraa.
Sellun hinta näytti olevan 650usd/tonni. eli noin 450e jos tuosta on puun kustannus 150e, ja kemikaaleihin menee noin 80 euroa tonnille. Sitten 20-30 vuorotyöläisen kustannukset jatkuvana sekä 150-200 muuta henkilöstöä jotka on vain päivävuorossa. tulee siitä kustannuksia.
Thanks, sainpahan pientä valaistusta sellunkeiton kustannusrakenteeseen.
Joutuvatko tosiaa jauhamaan kalliit sahatukit selluksi..outo juttu.
Eikö ne kannattaisi myydä sahoille kun valittavat puupulaa nekin?
Kuitupuuhan ei kait maksa kuin muutaman kympin/m3..
Palkkakustannukset sivukuluineen tekee antamillasi työntekijämäärillä noin 60..70.000 euroa vuorokaudessa.
Montahan tonnia sellua syntyy vuorokaudessa?
Yllättävää että kemikalit maksavat yli puolet puun hinnasta.
Sellunkeitosta ovat hyötyneet siis eniten: puun myyjät, työntekijät,kemikaalien myyjät ja varsinkin yhteiskunta mutta koska kannattavuus on ollut about nolla niin itse yhtiö ja sen osakkeenomistajat eivät juuri ollenkaan.
Suurin hyötyjä on ilmeisesti yhteiskunta koska verotus tapahtuu niin monta kertaa päällekkäin.
Puun kasvattajatkin saavat myös kerralla kunnon potin mutta kun se jaetaan 70 vuodelle minkä puun kasvatus kestää niin ei kait sekään ole paljoa..
Totuushan on tietysti se että se mikä ei yhtiölle kannata tulee loppumaan eikä siinä tapauksessa yhtiöltä muuta voi vaatiakaan.
Yhtiöitähän perustetaan vain sen takia jotta ne tuottaisivat voittoa omistajilleen eli samalla logiikalla kuin että töissä käydään sen takia jotta saadaan palkkaa.
sunilassa on noin tuhannen tonnin linja, eli täysillä ajaessa syntyy noin 1000 tonnia sellua vuorokaudessa.
Metsäyhtiöt on hintaneuvotteluissa sitoutuneet ostamaan tietyn prosentin sahatukkia, ja jos omat sahat eivät sitä tarvitse tai kuitupuuta ei ole tarpeeksi tarjolla.
Vertauslukuina voisi sanoa että uruguayssa ja brasiliassa nämä uusimmat linjat ovat olleet lähemmäs 3000 tonnia vuorokaudessa tuottavia, lähes samalla väkimäärällä, joten tonnikohtainen palkkakustannus on suuri.
Siellä tosin puukin kasvaa ihan eri vauhtia sekä saantoprosentti eucasta ja akaasiasta on yli 50%. Toisaalta laatukin on erilainen, yleisesti heikompaa lujuuksiltaan.
suuri osa kemikaaleistahan pyörii tehtaalla sisäisessä kierrossa, mutta jos laitteisto jolla kemikaalit jälleenkäsitellään maksaa 100 miljoonaa ja käyttöhenkilöstöä se 10/vuoro niin tulee sillekin hintaa. Valkaisukemikaalit ja pH:n säätö tapahtuu ostetuilla kemikaaleilla, keitossa käytettävä tavara pyörii pääasiassa tehtaalla sisäisesti.
Kemikaalikierrossahan se mustalipeä poltetaan kattilassa ja siitä saatavalla höyryllä tehdään sähköä, jota yleensä riittää ihan valtakunnan verkkoon asti. Lisäksi kyseisissä kattiloissa poltetaan kuori ym jäte.
sitten olla kuten asiantuntevasti kerroit.
Eli ei ole muuta vaihtoehtoa kuin että pillit pussiin ja on keksittävä joku toinen tuote, jopa toimiala jolla taas koitetaan pärjätä.
Tämä on tosiasia jota poliitikotkaan ei puheillaan muuksi voi muuttaa.
sellu tonni valmistukseen sunilassa menee 5,7 kuutiota puuta niinku kaikissa havusellu tehtaissa.
Joo, tuota en muistanutkaan, tosiaan sitä puuta taitaa mennä reilummin kuin laskelmissani esitin. Ihmettelin kyllä itsekin, miten tonnihinnasta jäi niin paljon tyhjää. Eli puukustannus tonnia kohti onkin tuplasti esittämäni hinta.
Kerrankin asiallista keskustelua tällä palstalla, kiitos siitä
Tuli kirjoiteltua puuta, seuraavaksi otetaan käsittelyyn heinää. Kustannusarvioita heinänkasvatuksesta olen jo ottanut esille alan lehdistä (fakkisanasto nääs), ja keskustelu käydään ylenpalttisen asiantuntevasti ja pitkään.