""""Tuohon D-vitamiinitasojen kesän tasolla pitämiseen on pakko kommentoida, että suomalaisten loppukesän keskiarvo on ollut noin 65 nmol/l tasoa, eli kovin kaukana oletetusti influenssan kannalta ihanteellisesta tasosta 125 nmol/l. Samoin 125 µg:n eli 5000 IU:n päivittäinen nauttiminen ei nosta kaikilla kalsidiolitasoja yli 125 nmol/l ja monilla tähän voi mennä jopa vuosi:
Eli uusimmassa (Vieth et al. 2009) 125 µg:n tutkimuksessa 92% koehenkilöistä ylitti tason 74 nmol/l. Toki vanhuksilla D-vitamiinin imeytyminen on jonkin verran heikompaa, mutta hieman nuoremmilla tehdyt tutkimukset ovat olleet samansuuntaisia. Yhdysvalloissa terveillä aikuisilla noin 95% on saatu tasoille > 70 nmol/l, kun annos on ollut - lähtötasosta riippuen - noin 95 - 115 µg päivässä. Edellinen suositus pätee niille joiden lähtötasot ovat > 50 nmol/l ja jälkimmäinen niille joiden lähtötasot ovat < 50 nmol/l.
Eli 115 µg päivässä olisi tämän mukaan todennäköisesti sopiva annos reilulle 50:lle prosentille kun katsotaan vuoden keskiarvotasoja.
Myös tunnetut elimistön D-vitamiinin kulutukseen vaikuttavat tekijät kuten runsas vehnätuotteiden nauttiminen, painoindeksi ja krooniset sairaudet ja esimerkiksi epilepsia- ja kortikosteroidilääkitys voivat lisätä oraalisen D-vitamiinin suhteellista tarvetta.
Itse olen ollut "immuuni" flunssaviruksille jatkuvasta altistuksesta huolimatta jo lähes vuoden ajan hyvin todennäköisesti reippaan D-vitamiinilisän ansiosta, vaikka käytän samalla immuunivastetta heikentävää solunsalpaajalääkitystä.""""
Tuo Vieth ja Allan ovat maailman johtavia D-vitamiinin tutkijoita.
Kopio on täältä:
A(H1N1)-influenssa ja D-vitamiini
http://terveesti.blogs.fi/2009/08/07/a-h1n1-influenssa-ja-d-vitamiini-6674231/
Eli uusimmassa (Vieth et al. 2009) 125 µg:n tutkimuksessa 92% koehenkilöistä ylitti tason 74 nmol/l. Toki vanhuksilla D-vitamiinin imeytyminen on jonkin verran heikompaa, mutta hieman nuoremmilla tehdyt tutkimukset ovat olleet samansuuntaisia. Yhdysvalloissa terveillä aikuisilla noin 95% on saatu tasoille > 70 nmol/l, kun annos on ollut - lähtötasosta riippuen - noin 95 - 115 µg päivässä. Edellinen suositus pätee niille joiden lähtötasot ovat > 50 nmol/l ja jälkimmäinen niille joiden lähtötasot ovat < 50 nmol/l.
Eli 115 µg päivässä olisi tämän mukaan todennäköisesti sopiva annos reilulle 50:lle prosentille kun katsotaan vuoden keskiarvotasoja.
Myös tunnetut elimistön D-vitamiinin kulutukseen vaikuttavat tekijät kuten runsas vehnätuotteiden nauttiminen, painoindeksi ja krooniset sairaudet ja esimerkiksi epilepsia- ja kortikosteroidilääkitys voivat lisätä oraalisen D-vitamiinin suhteellista tarvetta.
Itse olen ollut "immuuni" flunssaviruksille jatkuvasta altistuksesta huolimatta jo lähes vuoden ajan hyvin todennäköisesti reippaan D-vitamiinilisän ansiosta, vaikka käytän samalla immuunivastetta heikentävää solunsalpaajalääkitystä.""""
Tuo Vieth ja Allan ovat maailman johtavia D-vitamiinin tutkijoita.
Kopio on täältä:
A(H1N1)-influenssa ja D-vitamiini
http://terveesti.blogs.fi/2009/08/07/a-h1n1-influenssa-ja-d-vitamiini-6674231/
Vastaukset 2
Vanhimmat
Tänne kaikki mitä netistä on kopioitavissa. Jos kaikki olisi tuollaisia imbesillejä, kuten sinä, niin eihän täällä kukaan kirjoittaisi mitään. Kaikki olisi netistä kopioitua. Etkö osaa kirjoittaa???????????????
Niin kiukuttaa?
Sekö, että netin aikakaudella on mahdollista tarkistaa asioita ja saada sellaistakin tietoa, mikä ei miellytä kaikkia?