Insinööriksi vai sosionomiksi?

Sama vastaus kuin edellisellä, eli jos selkeästi tuntuu ettei nykyinen koulutus sua kiinnosta, niin vaihda toki alaa. Sinä sen ratkaisun teet. Uskoakseni insinöörin palkka on ainakin jonkin verran parempi kuin sosionomin, mutta onko se sitten tulevaisuudessa mielekästä tehdä (useita vuosikymmeniä) vain rahan takia työtä joka ei oikeasti kiinnosta?

Töitähän tehdään pääasiassa rahan vuoksi, eikä amk:sta tulevat ''nomit'' oikeen työllisty _alalleen_ no onhan niitä poikkeuksia, mutta aika tättärää tutkintoja. Inssillä kumminkin on hyvät etenemis mahdollisuudet urallaan eli ei tarvitse välttämättä tehdä juuri niitä ''inssin'' hommia. Minun neuvoni on: älä vaihda alaa, jos työ ei tunnu vastenmieliseltä. Mitä luulet kuinka moni tykkää työstään tai pitää sitä edes mielenkiintoisena? Aika harva

naulan kantaan kirjoitti:

Töitähän tehdään pääasiassa rahan vuoksi, eikä amk:sta tulevat ''nomit'' oikeen työllisty _alalleen_ no onhan niitä poikkeuksia, mutta aika tättärää tutkintoja. Inssillä kumminkin on hyvät etenemis mahdollisuudet urallaan eli ei tarvitse välttämättä tehdä juuri niitä ''inssin'' hommia. Minun neuvoni on: älä vaihda alaa, jos työ ei tunnu vastenmieliseltä. Mitä luulet kuinka moni tykkää työstään tai pitää sitä edes mielenkiintoisena? Aika harva

Olin puoli vuotta insinööri linjalla. Ei tuntunut kovin kiinnostavalta mutta ei täysin vastenmieliseltäkään. Tekniikan käytännön kokemus vaan on nolla. Sitten menin inttiin ja intin jälkeen vaihdoin tietojenkäsittelyyn. Nyt oon alkanu miettiä että it hommat kyllä kiinnostaa jonkin verran mutta tuntuu että toi tietojenkäsittelyn tradenomi on aika vitsi. Mitä mieltä muut tästä? Insinööri tienaa kuitenki paljon enemmän ja työllistyminen paljon varmempaa.

Ja juuri näistä teidän kommenteista rohkaistuin. Olen myös huomannut että kaikki sanovat että pitäisi olla kutsumus alaan tai hyvinkin kiinnostunut. Mutta kyllä sekin varmaan vituttaa tehdä monta vuotta työtä mistä maksetaan vähän vaikka kiinnostaiskin. Ja luultavasti oli työ kuin työ niin ennemmin jokainen olisi vapaa-ajalla ja nostaisi "ilmaiseksi" rahaa. Tämä kun ei ole mahdollista vaan pitää tehdä töitä.

Juppiiiis kirjoitti:

Olin puoli vuotta insinööri linjalla. Ei tuntunut kovin kiinnostavalta mutta ei täysin vastenmieliseltäkään. Tekniikan käytännön kokemus vaan on nolla. Sitten menin inttiin ja intin jälkeen vaihdoin tietojenkäsittelyyn. Nyt oon alkanu miettiä että it hommat kyllä kiinnostaa jonkin verran mutta tuntuu että toi tietojenkäsittelyn tradenomi on aika vitsi. Mitä mieltä muut tästä? Insinööri tienaa kuitenki paljon enemmän ja työllistyminen paljon varmempaa.

Ja juuri näistä teidän kommenteista rohkaistuin. Olen myös huomannut että kaikki sanovat että pitäisi olla kutsumus alaan tai hyvinkin kiinnostunut. Mutta kyllä sekin varmaan vituttaa tehdä monta vuotta työtä mistä maksetaan vähän vaikka kiinnostaiskin. Ja luultavasti oli työ kuin työ niin ennemmin jokainen olisi vapaa-ajalla ja nostaisi "ilmaiseksi" rahaa. Tämä kun ei ole mahdollista vaan pitää tehdä töitä.

Miten olisi IT-alan insinööri? Niillä on hyvä palkka ja työpaikka on lähes varma. Tosin koulutus voi olla aika vaikeaa, jos ei matikka suju. Tradenomin tutkinnolla ei tee ''alansa'' töitä, koska se on semmoinen ''yleispätevä'' eli se ei anna ''expertin'' valmiuksia yhdellekkään alalle.

Otetaan esimerkiksi kesätyöt. Montako kertaa olet ollut kesätöissä ja montako kertaa se tuntui sinun kutsumus ammatilta? Ainakin itsellä kesätyöt oli aivan paskaa hommaa, mutta palkka oli kohtalaisen hyvä, jonka vuoksi tein sitä koko kesän. Inssintyö on kumminkin pääosin puhdasta toimistotyötä, eli työolot saattavat olla jopa miellyttäviä. Pystytkö näkemään itseäsi tekemässä insinöörin työtä?


''Olen myös huomannut että kaikki sanovat että pitäisi olla kutsumus alaan tai hyvinkin kiinnostunu'' Tuttavapiirisi taitaa olla kohtalaisen nuorta, täynnä naiivia asennetta ja idealisimiä. Uskallan väittää, että 80% työtätekevistä suomalaisista ei tee työtään ''kutsumus ammatissaan'', eikä taida se oma työ juurikaan edes kiinnostaa. Alkuajan kiinnostus lopahtaa hyvin nopeasti, kun arki alkaa rullaamaan.

inssi... kirjoitti:

Miten olisi IT-alan insinööri? Niillä on hyvä palkka ja työpaikka on lähes varma. Tosin koulutus voi olla aika vaikeaa, jos ei matikka suju. Tradenomin tutkinnolla ei tee ''alansa'' töitä, koska se on semmoinen ''yleispätevä'' eli se ei anna ''expertin'' valmiuksia yhdellekkään alalle.

Otetaan esimerkiksi kesätyöt. Montako kertaa olet ollut kesätöissä ja montako kertaa se tuntui sinun kutsumus ammatilta? Ainakin itsellä kesätyöt oli aivan paskaa hommaa, mutta palkka oli kohtalaisen hyvä, jonka vuoksi tein sitä koko kesän. Inssintyö on kumminkin pääosin puhdasta toimistotyötä, eli työolot saattavat olla jopa miellyttäviä. Pystytkö näkemään itseäsi tekemässä insinöörin työtä?


''Olen myös huomannut että kaikki sanovat että pitäisi olla kutsumus alaan tai hyvinkin kiinnostunu'' Tuttavapiirisi taitaa olla kohtalaisen nuorta, täynnä naiivia asennetta ja idealisimiä. Uskallan väittää, että 80% työtätekevistä suomalaisista ei tee työtään ''kutsumus ammatissaan'', eikä taida se oma työ juurikaan edes kiinnostaa. Alkuajan kiinnostus lopahtaa hyvin nopeasti, kun arki alkaa rullaamaan.

Olin ensin kone ja tuotantotekniikan alalla. No tuota it-inssiä oon ajatellut mutta sitten tulee mieleen se että haluanko tehdä tietotekniikasta ammatin. Ja noissakin on sellasia opintoja koodaus sun muut mitkä ei oikeen kiinnosta.

Oon ollut monta kertaa kesätöissä ja nyt vasta kun luin kirjoituksesi tajusin että en ole kyllä ikinä ollut sellasella alalla kesätöissä mikä olisi ollut kiinnostavaa mutta tuli sinne aina sitten rahan perässä mentyä eikä se nyt niin kamalaa kyllä ollut. Työympäristö ja kaverit vaikutti aika paljon mitä mieltä kesätyöpaikasta oli. Olin viime kesänä nokialla varastomiehenä, silloin se ehkä vähän vitutti mutta nyt on alkanut miettiä että loppupeleissä se oli aika mukavaakin hommaa ja voisin vaikka heti mennä takaisin. Ja kyllä voisin nähdä itseni tekevän insinöörin työtä. Ainut mikä epäilyttää on se että mahdankohan pärjätä opinnoissa.

Lukiossa luin pitkän matikan kaikki kurssit mutta tuli sitten kirjotettua lyhyenä. Fysiikasta ja kemiasta luin myös kaikki kurssit mutta kirjoitus arvosanat olivat A ja B eli ei mitään hyviä mutta kuitenkin kaikki asiat olen lukenut. Käytännön kokemus on täysin 0 eli esimerkiksi polttomoottorista en ymmärrä yhtään mitään korkeintaan että sisältää männän joka menee ylös alas. Mutta kai sitä siellä koulussa oppii. Ja insinöörinhän ei ihan siinä sorvin ääressä tarvii olla vaan vähän siinä vieressä.

Harmittaa vaan kun menin hätiköiden eroamaan entisestä koulusta.
Olin meinaan salossa siellä kone puolella. Opetus ei ollut mitään kovin laadukasta mutta ei vaatimus tasokaan, ja nyt harmittaa kun olisi sen kahlannnut läpi niin töissä olisi sitten oppinut. Mutta nyt meni viimeiset insinöörit saloon ja ensi kerralla vissiin sama linja on siirretty turkuun. Tällä hetkellä siis opiskelen turussa tietojenkäsittelyä. Salosta mikä siis on synnyin paikkakuntani löytyisi kyllä tietotekniikan insinööri puoli mutta tämä on suuntautumisvaihtoehto ohjelmisto tuotantoon ja mikään koodaus ei kyllä nappaisi. Ehkä juuri tuo kone ja tuotantotekniikan insinööri olisi paras. Eikä rakennusinssikään pahalta kuulostaisi mutta siinä pitäisi vissiin ymmärtää talon rakennuksesta muutakin kuin pelkkä tönön pystyttäminen.

Anteeksi pitkä vuodatus mutta tuntuu että ketään ei jaksa kuunnella. Vanhemmat vaan sokeasti sanovat että hyvin se menee joo joo, eivätkä oikeasti ota kantaa. Isäni on teknikko koulutukseltaan ja pitää insinöörin tutkintoa ihan sopivana joskin epäilee mun valmiuksia siihen koska mun käytännön osaaminen on tällä hetkellä nolla.

Juppiiis kirjoitti:

Olin ensin kone ja tuotantotekniikan alalla. No tuota it-inssiä oon ajatellut mutta sitten tulee mieleen se että haluanko tehdä tietotekniikasta ammatin. Ja noissakin on sellasia opintoja koodaus sun muut mitkä ei oikeen kiinnosta.

Oon ollut monta kertaa kesätöissä ja nyt vasta kun luin kirjoituksesi tajusin että en ole kyllä ikinä ollut sellasella alalla kesätöissä mikä olisi ollut kiinnostavaa mutta tuli sinne aina sitten rahan perässä mentyä eikä se nyt niin kamalaa kyllä ollut. Työympäristö ja kaverit vaikutti aika paljon mitä mieltä kesätyöpaikasta oli. Olin viime kesänä nokialla varastomiehenä, silloin se ehkä vähän vitutti mutta nyt on alkanut miettiä että loppupeleissä se oli aika mukavaakin hommaa ja voisin vaikka heti mennä takaisin. Ja kyllä voisin nähdä itseni tekevän insinöörin työtä. Ainut mikä epäilyttää on se että mahdankohan pärjätä opinnoissa.

Lukiossa luin pitkän matikan kaikki kurssit mutta tuli sitten kirjotettua lyhyenä. Fysiikasta ja kemiasta luin myös kaikki kurssit mutta kirjoitus arvosanat olivat A ja B eli ei mitään hyviä mutta kuitenkin kaikki asiat olen lukenut. Käytännön kokemus on täysin 0 eli esimerkiksi polttomoottorista en ymmärrä yhtään mitään korkeintaan että sisältää männän joka menee ylös alas. Mutta kai sitä siellä koulussa oppii. Ja insinöörinhän ei ihan siinä sorvin ääressä tarvii olla vaan vähän siinä vieressä.

Harmittaa vaan kun menin hätiköiden eroamaan entisestä koulusta.
Olin meinaan salossa siellä kone puolella. Opetus ei ollut mitään kovin laadukasta mutta ei vaatimus tasokaan, ja nyt harmittaa kun olisi sen kahlannnut läpi niin töissä olisi sitten oppinut. Mutta nyt meni viimeiset insinöörit saloon ja ensi kerralla vissiin sama linja on siirretty turkuun. Tällä hetkellä siis opiskelen turussa tietojenkäsittelyä. Salosta mikä siis on synnyin paikkakuntani löytyisi kyllä tietotekniikan insinööri puoli mutta tämä on suuntautumisvaihtoehto ohjelmisto tuotantoon ja mikään koodaus ei kyllä nappaisi. Ehkä juuri tuo kone ja tuotantotekniikan insinööri olisi paras. Eikä rakennusinssikään pahalta kuulostaisi mutta siinä pitäisi vissiin ymmärtää talon rakennuksesta muutakin kuin pelkkä tönön pystyttäminen.

Anteeksi pitkä vuodatus mutta tuntuu että ketään ei jaksa kuunnella. Vanhemmat vaan sokeasti sanovat että hyvin se menee joo joo, eivätkä oikeasti ota kantaa. Isäni on teknikko koulutukseltaan ja pitää insinöörin tutkintoa ihan sopivana joskin epäilee mun valmiuksia siihen koska mun käytännön osaaminen on tällä hetkellä nolla.

Älä turhaan pelkää tuota matikan opetusta tai opetusta muutenkaan. Kyllä siellä kaiken tarpeellisen oppii tai ainakin pääsee läpi (virkamiesruotsi). Lukion pitkä matikka on loistava pohja insinöörialalle ja varmasti pysyt mukana, jos yrität. Kemiaa ei konepuolella ole kuin 1? kurssi, mutta fysiikkaa on kohtalaisen paljon, mutta ei niistä kannata murehtia, koska opetus lähtee perusasioista.

It-puolella on varmasti koodausta, mutta ei sitä kannata pelätä, koska sekin varmasti lähtee perusasioista ja mukana pysyy. Koodaus on myös hyvin matikka pohjaista, joten siinäkin tulee olemaan pitkästä matikasta apua. It-puolen matikka painottuu eri asioihin, kuin koneen.

Konepuolella voi myös (riippuen koulusta) valita erikoistumisopinnoissa esim yritysverkkojen hallinta yms. Ei sitä käytännön touhua kannata pelätä, kun eihän insinööri mikään duunari ole, tottakai siellä jotain joutuu tekemään, mutta eihän kukaan ole seppä jo syntyessään. Todennäköisesti saat jotain hyväksiluettavia opintoja aikaisemmista kouluistasi, jos vaihdat. Kumminkin kaiken tarpeellisen alasta opit koulussa. Tietyt asiat saattaa olla vaikeampia sinulle, kuin amikselle, mutta toiset asiat ovat helpompia ja jos vain jaksat yrittää niin valmistut.

Koneinssin yleisimmät työt ovat: esimies, projektipäällikkö ja suunnittelija. Kaikki nuo ovat ihan letkeitä duuneja sinänsä, mutta jokaisella kolikolla on kääntö puolensa. Esim projektipäällikön duuni saattaa olla välillä aika stressaavaa... Silti satoi tai paistoi, aina nuo duunareiden hommat voittaa. Luulis, että it puolelta pääsis esim mikrotuki henkilöksi helpolla... Tosin kiinnostus tietokoneavusteiseen suunnitteluun saattaa sinulla herätä, jos tykkäät koneella tehdä töitä. Usko pois se kuullostaa vaikeammalta, kuin mitä se oikeasti on.

inssi... kirjoitti:

Miten olisi IT-alan insinööri? Niillä on hyvä palkka ja työpaikka on lähes varma. Tosin koulutus voi olla aika vaikeaa, jos ei matikka suju. Tradenomin tutkinnolla ei tee ''alansa'' töitä, koska se on semmoinen ''yleispätevä'' eli se ei anna ''expertin'' valmiuksia yhdellekkään alalle.

Otetaan esimerkiksi kesätyöt. Montako kertaa olet ollut kesätöissä ja montako kertaa se tuntui sinun kutsumus ammatilta? Ainakin itsellä kesätyöt oli aivan paskaa hommaa, mutta palkka oli kohtalaisen hyvä, jonka vuoksi tein sitä koko kesän. Inssintyö on kumminkin pääosin puhdasta toimistotyötä, eli työolot saattavat olla jopa miellyttäviä. Pystytkö näkemään itseäsi tekemässä insinöörin työtä?


''Olen myös huomannut että kaikki sanovat että pitäisi olla kutsumus alaan tai hyvinkin kiinnostunu'' Tuttavapiirisi taitaa olla kohtalaisen nuorta, täynnä naiivia asennetta ja idealisimiä. Uskallan väittää, että 80% työtätekevistä suomalaisista ei tee työtään ''kutsumus ammatissaan'', eikä taida se oma työ juurikaan edes kiinnostaa. Alkuajan kiinnostus lopahtaa hyvin nopeasti, kun arki alkaa rullaamaan.

Mistä nuo luvut revit? Ei voi yleistää, ettei suurin osa suomalaisista pidä työstään tai itseä kiinnostavan alan valitseminen olisi naiivia! Typerää on kouluttautua rahan takia alalle, joka ei kiinnosta ja jolle ei sovellu.
Lähipiirissäni ihmiset ovat tyytyväisiä ja pitävät työstään, vaikkeivät missään hurmoksessa julistaisi olevansa kutsumusammatissa. Ihminen voi nauttia työstään, mutta myös ymmärtää suhtautua siihen työnä, ei elemäntehtävänään. On niin paljon erilaisia ammatteja, että täytyy olla todellinen idiootti jos valitsee sellaisen, joka ei kiinnosta yhtään. Työssä, jossa ei viihdy, väsyttää itsensä aika äkkiä henkisesti loppuun. Seuratkaa sydäntänne, mutta muistakaa välillä pohtia valintoja reaalimaailman kannalta. Ei kannata kamalimpaan pakkopullaan ryhtyä, kun varmasti löytyy tyydyttäväkin vaihtoehto. :)