sukuluettelossa vain miehiä

Sain hiljattain äidiltäni sukututkimuspapereita,koska minua kiinnostaa äitini vanhempien historia ja sukujuuret(olivat karjalan evakkoja)Huomasin kuitenkin sellaisen seikan,että äidin äidinäidistä ei mainita kuin nimi.Samoin oli muiden naisten laita sukuluettelossa.Kysyin asiaa ja sain vastaukseksi,että sukua tutkitaan aina vain miesten puolelta,vaimot mainitaan vain nimeltä.Onko tämä ihan yleistä?Olisin halunnut tietää oliko äitini isoäidillä esim sisaruksia ja ketkä olivat hänen vanhempansa jne.Miksei niitä merkitä sukuluetteloihin?Kiitos jos joku vastaa.
251320
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 25

Vanhimmat

Onhan noita nähty, samanlaisia tekeleitä muuallakin.

Tästä suivaantuneena lähdin tutkimaan äitilinjoja! Ja nyt tutkin isälinjojakin.

Jos tehdään yhden linjan esipolviluettelo esim. isä, isän isä, isän isänisä, isän isänisän isä jne, tuolloin mainitaan puolisot nimeltä, muttei sen laajemmin,

mutta kokonaisvaltaiseen sukututkimukseen kuuluvat miehet ja naiset tasavertaisesti, tosin 1600-luvulla ja aiemmin vaimoja harvemmin mainitaan nimeltä, heidät tunnetaan Antti Eerikinpojan leskenä tai Tuomas Matinpojan äitinä, muttei malla nimellään.
Saamissasi papereissö on kuitenkin arvokasta lähdetietoa, jonka avulla voit tehdä itse tutkimusta. Tutustu vaikkapa seuraaviin sivustoihin

Suomen sukututkimusseura
http://www.genealogia.fi/

ja sen hiski-kanta
http://hiski.genealogia.fi/hiski?fi

Suomen sukuhistoriallinen yhdistys
http://83.150.87.40/sshy/index.htm

ja Suomen arkistolaitoksen digiarkisto
http://digi.narc.fi/digi/

Näillä pääset jo hyvään alkuun ja lisäneuvoja saat kun kysyttävää tulee.

Äänestä
  • Jäi tuosta edeltä evakkosukuihin olennaisesti liittyvä linkki pois

    eli karjalatietokantasäätiön katiha-kantahaku

    http://www.karjalatk.fi/katiha/index.php

    Siellä on tällä hetkellä huoltokatko menossa, mutta ei se varmaankaan kauaa kestä.

    Äänestä

Kiitos oikein paljon :)

Äänestä

"Kysyin asiaa ja sain vastaukseksi,että sukua tutkitaan aina vain miesten puolelta,vaimot mainitaan vain nimeltä."

Ei se nyt ihan noin mene. Ei voi väittää "tutkitaan AINA vain miesten puolelta"! Moni on tutkinut jo pitkän aikaa myös naisten puolelta. Tuo patrilineaarinen tutkimustapa vittaa siihen vanhanaikaiseen käsitykseen, että koska sukunimi on perinteisesti jatkunut miesten/poikien kautta (ja vaimojen tyttönimet jäävät käytöstä naimisiin mennessä), niin se olisi sama kuin että itse sukukin jatkuisi vain miesten kautta. Näinhän asia ei ole, vaan olemme yhtä lailla sukua esiäideillemme kuin -isillemmekin. Tämän on moni oivaltanut jo 100 vuotta sitten, mutta eivät näköjään vieläkään kaikki, kuten tuo siteeraamasi henkilö.

Itse olen tutkinut sekä isä- että äitilinjoja ja pääsyt monissa tapauksissa nimenomaan naisten (vaimojen) ja heidän vanhempiensa kautta todella mielenkiintoisten esivanhempien jäljille.

Äänestä
  • Jatketaan tuota sukuihmettelyä vielä, että miten on jatkuuko suku myös adoptiolapsista, olivat he sitten tyttöjä tai poikia?

    Äänestä

  • No juuri siksi laitoinkin viestin.Että miksi näin ja onko tapana yleensä.ja vastauksia tuli,kiitos.Ehkä itse alan sitten tutkimaan sitä 'naispuolta'.

    Äänestä

  • kaikkiko kirjoitti:

    Jatketaan tuota sukuihmettelyä vielä, että miten on jatkuuko suku myös adoptiolapsista, olivat he sitten tyttöjä tai poikia?

    Adoptio on virallisesti lapseksi ottamista.
    Ja adoptiolapsoistakin suku jatkuu, olivat he sitten nais- tai miespuolisia.
    Tosin tästäkin saa oppiriidan aikaiseksi, sillä joidenkin mielestä adoptiolapsia ei pitäisi edes mainita lapsiksi.

    Äänestä

  • adoptio kirjoitti:

    Adoptio on virallisesti lapseksi ottamista.
    Ja adoptiolapsoistakin suku jatkuu, olivat he sitten nais- tai miespuolisia.
    Tosin tästäkin saa oppiriidan aikaiseksi, sillä joidenkin mielestä adoptiolapsia ei pitäisi edes mainita lapsiksi.

    Eiköhän niitä 'adoptiolapsia' ollut jo ennenkuin siitä tuli virallinen nimitys.Viittaan tällä siihen,että jokuhan ne orpolapsetkin kasvatti.Oletan,että kirkonkirjoihin kirjattiin silti vain rintaperilliset?Asiasta tietävät voinevat ehkä valaistaa asiaa paremmin.

    Äänestä

  • adoptio kirjoitti:

    Adoptio on virallisesti lapseksi ottamista.
    Ja adoptiolapsoistakin suku jatkuu, olivat he sitten nais- tai miespuolisia.
    Tosin tästäkin saa oppiriidan aikaiseksi, sillä joidenkin mielestä adoptiolapsia ei pitäisi edes mainita lapsiksi.

    Eikös sukututkimus enää olekaan biologisen polveutumisen selvittämistä?

    Äänestä

  • Minä olen tutkinut sukuani katiha-tietokannassa, koska melkein kaikki ovat Karjalassa syntyneet ja asuneet. Pari vaimoa on tullut muualta Suomesta. Kyllä siellä on paljon naisia nimineen. Olen törmännyt siihen, että nainen pitää aina hakea tyttönimeltään. Hyvin harvoin löytyy miehensä nimellä. Siis siellä tietokannassa. Muutenhan tietysti ovat miehensä sukunimellä. Kun etsin lapsia, ne löytyi äidin tyttönimellä, joissain tapauksissa miehen nimellä, mutta harvemmin. Sitten on tapauksia, että ensimmäinen aviomies on kuollut ja nainen menee uusiin naimisiin . Hänpä löytyykin sen ensimmäisen miehen nimellä vihityistä. Joskus lukee tyttönimikin. Tässähän se mielenkiintoisuus on, etsii, etsii ja löytää! No, aina ei löydy! Nyt minulla on menossa sukuni eräs vaihe. Mies ja vaimo löytyy ja heille lapset. Mutta näiden lasten tietoja ei löydy sitten mistään, vaikka ovat syntyneet noin 1850. Sitten on myös myöhemmin, joskus 1890-luvulla syntyneet. Heidän tietojaan ei ilmeisesti löydy sen takia, että on liian "tuoretta". Esimerkiksi ukkini, josta aloitin, oli syntynyt 1896. Hänestä ei löydy tietoja, koska meni naimisiin 1915 ja ensimmäinen lapsi syntyi 1916. Äidin puolella taas on vihkiminen näkyvissä ja ensimmäisen lapsen syntymä 1907. Sen pidemmälle ei pääse. Oma äitini oli syntynyt 1920, sitä ei tietenkään tietokannasta löydy. Karjalan tietokanta käsittääkseni loppuu vuoteen 1908.

    Äänestä

  • tietokannassa kirjoitti:

    Minä olen tutkinut sukuani katiha-tietokannassa, koska melkein kaikki ovat Karjalassa syntyneet ja asuneet. Pari vaimoa on tullut muualta Suomesta. Kyllä siellä on paljon naisia nimineen. Olen törmännyt siihen, että nainen pitää aina hakea tyttönimeltään. Hyvin harvoin löytyy miehensä nimellä. Siis siellä tietokannassa. Muutenhan tietysti ovat miehensä sukunimellä. Kun etsin lapsia, ne löytyi äidin tyttönimellä, joissain tapauksissa miehen nimellä, mutta harvemmin. Sitten on tapauksia, että ensimmäinen aviomies on kuollut ja nainen menee uusiin naimisiin . Hänpä löytyykin sen ensimmäisen miehen nimellä vihityistä. Joskus lukee tyttönimikin. Tässähän se mielenkiintoisuus on, etsii, etsii ja löytää! No, aina ei löydy! Nyt minulla on menossa sukuni eräs vaihe. Mies ja vaimo löytyy ja heille lapset. Mutta näiden lasten tietoja ei löydy sitten mistään, vaikka ovat syntyneet noin 1850. Sitten on myös myöhemmin, joskus 1890-luvulla syntyneet. Heidän tietojaan ei ilmeisesti löydy sen takia, että on liian "tuoretta". Esimerkiksi ukkini, josta aloitin, oli syntynyt 1896. Hänestä ei löydy tietoja, koska meni naimisiin 1915 ja ensimmäinen lapsi syntyi 1916. Äidin puolella taas on vihkiminen näkyvissä ja ensimmäisen lapsen syntymä 1907. Sen pidemmälle ei pääse. Oma äitini oli syntynyt 1920, sitä ei tietenkään tietokannasta löydy. Karjalan tietokanta käsittääkseni loppuu vuoteen 1908.

    Tässä hyvää tietoa mm. naisten sukunimien käytännöistä, mm. sukunimilaki.
    http://www.genealogia.fi/nimet/nimi17s.htm

    Äänestä

  • tietokannassa kirjoitti:

    Minä olen tutkinut sukuani katiha-tietokannassa, koska melkein kaikki ovat Karjalassa syntyneet ja asuneet. Pari vaimoa on tullut muualta Suomesta. Kyllä siellä on paljon naisia nimineen. Olen törmännyt siihen, että nainen pitää aina hakea tyttönimeltään. Hyvin harvoin löytyy miehensä nimellä. Siis siellä tietokannassa. Muutenhan tietysti ovat miehensä sukunimellä. Kun etsin lapsia, ne löytyi äidin tyttönimellä, joissain tapauksissa miehen nimellä, mutta harvemmin. Sitten on tapauksia, että ensimmäinen aviomies on kuollut ja nainen menee uusiin naimisiin . Hänpä löytyykin sen ensimmäisen miehen nimellä vihityistä. Joskus lukee tyttönimikin. Tässähän se mielenkiintoisuus on, etsii, etsii ja löytää! No, aina ei löydy! Nyt minulla on menossa sukuni eräs vaihe. Mies ja vaimo löytyy ja heille lapset. Mutta näiden lasten tietoja ei löydy sitten mistään, vaikka ovat syntyneet noin 1850. Sitten on myös myöhemmin, joskus 1890-luvulla syntyneet. Heidän tietojaan ei ilmeisesti löydy sen takia, että on liian "tuoretta". Esimerkiksi ukkini, josta aloitin, oli syntynyt 1896. Hänestä ei löydy tietoja, koska meni naimisiin 1915 ja ensimmäinen lapsi syntyi 1916. Äidin puolella taas on vihkiminen näkyvissä ja ensimmäisen lapsen syntymä 1907. Sen pidemmälle ei pääse. Oma äitini oli syntynyt 1920, sitä ei tietenkään tietokannasta löydy. Karjalan tietokanta käsittääkseni loppuu vuoteen 1908.

    Katihan syntyneet ainakin loppuvat tuon 100 vuoden suoja-ajan vuoksi, mutta muita tietoja kyllä olen löytänyt. Haen mahdollisimman vähillä hakutekijöillä ja vain nimien alkuosalla. Vaihdan näytettävien osumiesn määrän maksimiin. Kirjoitusasut ovat niin vaihtelevia.
    http://www.karjalatk.fi/katiha/index.php

    Olen koonnut laajasti Laatokan Karjalan Salmin pitäjän asukkaiden perustietoja. Siellä usein ns. kotivävy otti sukunimekseen vaimonsa suvun nimen ja lapset saivat siis äitinsä sukunimen.
    Sukunimiä myös vaihdetiin. Syyt ovat voineet olla moninaiset...

    Äänestä

  • tietokannassa kirjoitti:

    Minä olen tutkinut sukuani katiha-tietokannassa, koska melkein kaikki ovat Karjalassa syntyneet ja asuneet. Pari vaimoa on tullut muualta Suomesta. Kyllä siellä on paljon naisia nimineen. Olen törmännyt siihen, että nainen pitää aina hakea tyttönimeltään. Hyvin harvoin löytyy miehensä nimellä. Siis siellä tietokannassa. Muutenhan tietysti ovat miehensä sukunimellä. Kun etsin lapsia, ne löytyi äidin tyttönimellä, joissain tapauksissa miehen nimellä, mutta harvemmin. Sitten on tapauksia, että ensimmäinen aviomies on kuollut ja nainen menee uusiin naimisiin . Hänpä löytyykin sen ensimmäisen miehen nimellä vihityistä. Joskus lukee tyttönimikin. Tässähän se mielenkiintoisuus on, etsii, etsii ja löytää! No, aina ei löydy! Nyt minulla on menossa sukuni eräs vaihe. Mies ja vaimo löytyy ja heille lapset. Mutta näiden lasten tietoja ei löydy sitten mistään, vaikka ovat syntyneet noin 1850. Sitten on myös myöhemmin, joskus 1890-luvulla syntyneet. Heidän tietojaan ei ilmeisesti löydy sen takia, että on liian "tuoretta". Esimerkiksi ukkini, josta aloitin, oli syntynyt 1896. Hänestä ei löydy tietoja, koska meni naimisiin 1915 ja ensimmäinen lapsi syntyi 1916. Äidin puolella taas on vihkiminen näkyvissä ja ensimmäisen lapsen syntymä 1907. Sen pidemmälle ei pääse. Oma äitini oli syntynyt 1920, sitä ei tietenkään tietokannasta löydy. Karjalan tietokanta käsittääkseni loppuu vuoteen 1908.

    Katihan nettihaussa on tuo 100 vuoden tietosuoja, mutta jos haluaa tutkia karjalan kirjoja katihalla noin vuoteen 1950 asti, on mentävä mikkelin maakunta-arkiston katiha-tietokoneelle. Itse olen näin tehnyt muutaman kerran, ja hyvin on löytynyt tietoa.

    Äänestä

  • on lapsia kirjoitti:

    Eikös sukututkimus enää olekaan biologisen polveutumisen selvittämistä?

    sukututkimus on sukuhistoriaa jossa tutkitaan polveutumista ja siihen liittyviä asioita. biologia on biologiaa, sitä voidaan käyttää aputieteenä mutta sukututkimus ei ole biologiaa.
    sukututkimus kuuluu humanistisiin tieteisiin, biologia luonnontieteisiin.

    Äänestä

  • jonah fowl kirjoitti:

    sukututkimus on sukuhistoriaa jossa tutkitaan polveutumista ja siihen liittyviä asioita. biologia on biologiaa, sitä voidaan käyttää aputieteenä mutta sukututkimus ei ole biologiaa.
    sukututkimus kuuluu humanistisiin tieteisiin, biologia luonnontieteisiin.

    Siis tämän älyttömämpää vastausta ei varmaankaan ole.

    Äänestä

Monissa sukukirjoissa esim. tyttäret vain mainitaan ja suku jatkuu poikalasten kautta.
Se on varmaankin ihan tilakysymyskin, koska tyttärien perhesuhteet lisäisivät sukukirjan vähintään kaksinkertaiseksi. On myös niin, että tyttäret siirtyät miehensä sukuun, joten heistä voi löytyä tietoja toisista sukukirjoista.
Sukututkimuksen harrastajilla on yleensä kyllä kärsivällisyyttä etsiä kaikki suvun jäsenet. Uskon, että tämän päivän sukututkimusharrastajilla on kunnia-asiana saada tiedot kaikista suvun henkilöistä, niin miehistä kuin naisistakin.

Sinä pääset helposti tarkistamaan omat esipolvesi, koska sinulla on vanhempien nimet ja perheestä tietoja. Maakunta-arkistosta saat apua. Voit itse käydä tutkimassa kirkokirjojen miksrofilmit, jos nämä henkilöt ovat 1800-luvun puolelta.
Myös netistä voitetsiä His-Ki- tiedostosta, joka on Suomen Sukututkimusseuran ylläpitämä tietokanta.
Tarvitset perustiedoksesi seurakunnan ja esi-isän nimen.

Äänestä
  • Katihassa on syntyneet ja vihityt nyt vuoteen 1908. Siellä on tietosuojalainmukainen 100-vuoden julkisuusraja. Kuolleita Katihasta löytyy vuoteen 1946. Kuolleiden tietosuoja ei ole yhtä tiukka kuin muiden.

    Joka vuosi tipahtaa yksi vuosi lisää tietoja.
    Mikkelin maakunta-arkistossa voi tutkia luovutetun alueen kirjoja tallennettuja ja mikrokortteja 1946 asti.
    Varaa etukäteen laite käyttöösi sillä koneita on rajoitettu määrä.
    Osa tiedoista puuttuu, koska ihan kaikkea ei ole vielä ehditty tallentaa.
    Osa tiedoista puuttuu, koska kirjat ovat tavalla tai toisella tuhoutuneet (esim. suuri osa Viipurin kaupungin tietoja)

    Äänestä

Suku jatkuu aina äidin kautta, kun isästä ei voi olla koskaan varmuutta :)

Äänestä

Suomi on Länsi-Eurooppalainen maa, sanottiin kun oltiin menossa EU:hun.
Silloin tiedettin enimmäkseen äitilinjojen perimästä.
Enemmistö miehistä on murjaaneja Uralilta, naiset hienoja leidejä lännestä.
Niin näyttäisi geenikartalla. Ja miehet hallitsivat.

Oikotie naisille on sivulla:
http://fidna.info/pmw/
Näytteestä saa mieskin äitilinjansa, jota ei pidä aliarvioida.
Oma äitilinjani on kelttiläinen. Eniten sukua on Ranskassa.
Sain tarkimmasta seulasta 40 sähköpostiosoitetta, lähin Britanniasta.
Joku nälkäinen tyttö on kulkeutunut 1600-luvulla Pielisjärven rannalle.

Kun olen mies, sain Suomalais-Ugrilaisen isälinjan.
Se yllätti, kun tiesimme tulleemme Saksasta.
Kuudes markkeri osoittaa myös, että olemme Keski-Euroopasta.
Lähisukulaisesta ei vielä ole toivoakaan mieslinjan näytteistä, poikkeus.
Kirkonkirjojen ja veroluetteloiden mukaan meitä on eri maissa elossa vain 10.
Mutta naislinja on vahva.

Kirkonkirjojen takaa lisää

Äänestä

Jos heidän nimensä runsaampina sukututkimuksissasi johtui tästä? Paljon myöhemmin tulivat nais-asianaiset päällikköineen jotka saivat jopa Eduskunnan istuntotilojen nais-patsaat käännettyä kauniipipuoli edustajiin päin,joten varmaankaan uusissa sukututkimus versioissa ei teitä naisia unohdeta Maailmankartalta.Olen kaksikertaa käynnyt hakemassa jotain alkeita itsenäiselle sukututkimukselleni Turun Maakunta-Arkistosta.Ensimmäisellä kerralla asia tuntui hieman kuivan vaivalloiselta katsella vanhoja riipustuksia eli käsialanäytteitä pienehköistä tauluista? Toisenkerran kun menin samaan paikkaan asiantuntijan luo,tunki siihen väliin joku isäntämies maaseudulta siannahka takissaan karvakauluksineen ja sarkahousuineen,joten jätin tutkisteluni siihen.Huomasin täällä netissä ehkä taas mahdollisuuden tutkimuksiin? Saa nähdä koska opin ehkä alkua pidemmälle.Onneksi puolet suvustani on tutkittu jo kauan ammattimaisesti ja päästy melko kauas.Mielenkiinto on lähinnä mitkä mahdollisuudet ovat itsekkullakin tutkiskeluun.

Äänestä

Patriarkaalinen tutkimus oli yleistä vielä 1900-luvun alkupuolella. Sitäkin saattaa kummastella, kuka tuollaisen "tutkimuksen" on tehnyt ja miksi.

Voit aika helposti ihan itse tutkia haluamiasi tietoja - riippuen minkä ikäinen itse olet = milloin isoäitisi äiti on syntynyt. Ihan ensiksi kannattaa tutustua vaikka Suomen Sukututkimusseuran sivuihin ja siellä erityisesti "Miten aloitan sukututkimuksen". Netistäkin (Googlaa: Hiski) löytyy paljon kirkonkirjatietoja jopa 1900-luvun alusta, paikkakunnasta riippuen.

Valitettavasti nuo vanhemmat "sukututkimukset" usein ovat varsin epäluotettavia. Nyrkkisääntönä voisi sanoa, että mitä uudempi tutkimus, sitä luotettavampi. Toisaalta, mikli tiedoissa esiintyy kovinkin vanhoja tietoja, niitä on hyvinkin kerätty vaikkapa suvun perheraamatusta tms. ja niissä voi olla vissi perä ja hyvä alku nykyaikaiselle tutkimukselle.

PS. Varo vaan, ettei sukututkimuskärpänen pure pahasti - siitä saa kehitetuksi aikasmoisen riippuvaisuuden (:

Äänestä

Miksi on 100 vuoden raja?

Päättäjillä ei ole puhtaita jauhoja.

Suomessa on helppo tutkia, ainakin etelässä kun on ruotsalainen systeemi, ole nähnyt muutamia tutkimuksia siellä nimet on käännetty suomeksi joka on mielestäni väärin. Ette ole mustalaisia, vaikka nimet ovat ruotsalaisia. Historiaa ei saisi muutella.

Äänestä
  • Ei suomalaisilla ole ollut ruotsalaisia nimiä. Ruotsinvallan aikana papisto oli ruotsinkielisiä, joten he kirjoittivat suomalaiset nimet kirjoihin ruotsalaisina muotoina. Ei niiden kirjoittaminen suomalaiseen asuun ole mitään kääntämistä tai väärentämistä, vaan pyrkimys päästä mahdollisimman lähelle alkuperäistä nimeä.

    Ei supisuomalaisen nykyihmisen savolaismetsien esi-isä varmaankaan ollut nimeltään Anders Jöransson, vaikka kirjoissa niin lukisikin. Eiköhän tuo kuitenkin ollut ennemminkin Antti Yrjönpoika. "Rahvas" kun oli ja pysyi suomenkielisenä siitä riippumatta, mitä papit kirjoihinsa kirjoittelivat. ;)

    Jos suku on tiettävästi ollut ruotsinkielisstä, niin ei heidän nimiään sitten tietenkään muuteta suomalaiseen asuun. Mutta suomenkielisten sukujen nimet kyllä.

    Äänestä

  • Arbre kirjoitti:

    Ei suomalaisilla ole ollut ruotsalaisia nimiä. Ruotsinvallan aikana papisto oli ruotsinkielisiä, joten he kirjoittivat suomalaiset nimet kirjoihin ruotsalaisina muotoina. Ei niiden kirjoittaminen suomalaiseen asuun ole mitään kääntämistä tai väärentämistä, vaan pyrkimys päästä mahdollisimman lähelle alkuperäistä nimeä.

    Ei supisuomalaisen nykyihmisen savolaismetsien esi-isä varmaankaan ollut nimeltään Anders Jöransson, vaikka kirjoissa niin lukisikin. Eiköhän tuo kuitenkin ollut ennemminkin Antti Yrjönpoika. "Rahvas" kun oli ja pysyi suomenkielisenä siitä riippumatta, mitä papit kirjoihinsa kirjoittelivat. ;)

    Jos suku on tiettävästi ollut ruotsinkielisstä, niin ei heidän nimiään sitten tietenkään muuteta suomalaiseen asuun. Mutta suomenkielisten sukujen nimet kyllä.

    Löysin äidin äidin äidin isän Oljakan sukukirjasta jossa mainitaan hänen asuneen monessa kylän talossa. Olisiko voinut olla kyse huutolaisuudesta koska hänen vanhempansa ja sisarukset olivat kuolleet?

    Äänestä

  • salmista sukua etsimässä kirjoitti:

    Löysin äidin äidin äidin isän Oljakan sukukirjasta jossa mainitaan hänen asuneen monessa kylän talossa. Olisiko voinut olla kyse huutolaisuudesta koska hänen vanhempansa ja sisarukset olivat kuolleet?

    Se pitää tutkia rippikirjoista, ei se muuten selviä. Jos sanotaan yli 15 -vuotiaana alkaa asustelemaan eri paikoissa, on luultavasti ollut piikana eri taloissa. Vaan sieltäpä kirkonkirjoista eli rippikirjoista sekin selviää...
    On saattanut olla huutolaisenakin, paha näillä antamillasi tiedoilla on ruveta arvailemaan.

    Äänestä

Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.

Kommentoi aloitusta


tutkijan tytär kirjoitti:

Sain hiljattain äidiltäni sukututkimuspapereita,koska minua kiinnostaa äitini vanhempien historia ja sukujuuret(olivat karjalan evakkoja)Huomasin kuitenkin sellaisen seikan,että äidin äidinäidistä ei mainita kuin nimi.Samoin oli muiden naisten laita sukuluettelossa.Kysyin asiaa ja sain vastaukseksi,että sukua tutkitaan aina vain miesten puolelta,vaimot mainitaan vain nimeltä.Onko tämä ihan yleistä?Olisin halunnut tietää oliko äitini isoäidillä esim sisaruksia ja ketkä olivat hänen vanhempansa jne.Miksei niitä merkitä sukuluetteloihin?Kiitos jos joku vastaa.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu