Rekisteröidy

Ilmoitukset

Ladataan…

    Näytä kaikki

    parisuhde

    Olen elänyt miehen kanssa jolla ilmeisesti kaksisuuntainen. Meno vaihetta ollut paljon: kaveita, kapakkaa jne. "eletään vain kerran" tyyliä. Välillä pelkkää nukkumista, päivästä toiseen. Hetkittäin tasaisen ihanaa elämää. Muutama osasto jakso myös ollut. Pettäminenkin tullut kuviohin, josta seurasi ero.
    Mies ollut aina sairauden tunnoton, eikä jostain syystä ole sairaudestaan kenellekkään kertonut. Itsetuntokin taitaa olla aika heikko.
    Mutta, kertokaahan miten suhtaudun tähän suhteeseen? Mies halusi siis eron, silti ei halua menettää minua. Tulee, haluaa läheisyyttä ja ykskaks lähtee. Ei pysty oikeen puhumaan, ei kuulema tiedä mitä tuntee tai ajattelee. Pää on ihan jumissa. Haluaa puhua, muttei sittenkään.
    Annanko hänelle vain aikaa, odotan että ottaa itse yhteyttä? Tuenko? Miten? Alan itsekin olla jo vähän pihalla kun en tiedä miten toimia. Pakotanko puhumaan? Mitä hän odottaa?
    On vähän sellainen viha/rakkaus olo.....
    Lääkityskin taitaa olla väärä, mutten voi hoitoonkaan ehdottaa....
    1470
    Äänestä

    Muut lukivat myös

    Vastaukset 1

    Vanhimmat

    On ilmeistä, ettei miehesi sairaus ole hallinnassa, eikä lääkitys ole kohdallaan. Neuvoisin ensin yrittämään saada miehesi lääkäriin lääkityksen korjaamiseksi. Oikean lääkityksen löytäminen voi olla aikaa vievää mutta kannattaa varmasti. Asianmukaisesti hoidettu bipolaari on yhtä hyvä tai huono elämänkumppani kuin kuka tahansa terve ihminen.
    Jos parisuhde ilman sairautta oli hyvä, ei kannattaisi hukata sitä hoitamattomaan sairauteen.

    Äänestä

    Odottaa vastausta

    Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.

    Luetuimmat keskustelut

    Kommentoi aloitusta

    ongelmia kirjoitti:

    Olen elänyt miehen kanssa jolla ilmeisesti kaksisuuntainen. Meno vaihetta ollut paljon: kaveita, kapakkaa jne. "eletään vain kerran" tyyliä. Välillä pelkkää nukkumista, päivästä toiseen. Hetkittäin tasaisen ihanaa elämää. Muutama osasto jakso myös ollut. Pettäminenkin tullut kuviohin, josta seurasi ero.
    Mies ollut aina sairauden tunnoton, eikä jostain syystä ole sairaudestaan kenellekkään kertonut. Itsetuntokin taitaa olla aika heikko.
    Mutta, kertokaahan miten suhtaudun tähän suhteeseen? Mies halusi siis eron, silti ei halua menettää minua. Tulee, haluaa läheisyyttä ja ykskaks lähtee. Ei pysty oikeen puhumaan, ei kuulema tiedä mitä tuntee tai ajattelee. Pää on ihan jumissa. Haluaa puhua, muttei sittenkään.
    Annanko hänelle vain aikaa, odotan että ottaa itse yhteyttä? Tuenko? Miten? Alan itsekin olla jo vähän pihalla kun en tiedä miten toimia. Pakotanko puhumaan? Mitä hän odottaa?
    On vähän sellainen viha/rakkaus olo.....
    Lääkityskin taitaa olla väärä, mutten voi hoitoonkaan ehdottaa....

    Anonyymi
    5000

    Ilmoita asiaton sisältö

    • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

    • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

    • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

    • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

    • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

    • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

    Jaa keskustelu