syödä metsästettyä riistalihaa, jolloin eläin on saanut elää vapaana lajille luontaista elämää ja päättää päivänsä omassa ympäristössään vai ihmisten ravinnoksi kasvatettua lihaa, joka on ehkä joutunut koko ikänsä kitumaan kasvatuslaitoksessa. - Vapaan luomukarjan voi sulkea tämän keskustelun ulkopuolelle.
Vastuulliset metsästäjät ovat usein myös luonnonsuojelijoita ja tekevät paljon hyvää riistanhoitotyötä, joka käytännössä tarkoittaa eläinten elinaikaisen hyvinvoinnin lisäämistä niiden elämää häiritsemättä.
Hurskastelijat kesyttävät pullasorsia ja ruokkivat luonnoneläimiä esim. mökeillään täysin vastuuttomasti ja sekoittavat eläinten luontaisia tapoja, muuttoaikatauluja yms. Ruokitaan silloin kun sitä ei tarvittaisi ja lopetetaan, kun varsinkin ruokintapaikkoihin tottuneille se voisi olla elinehto.
Vastuulliset metsästäjät ovat usein myös luonnonsuojelijoita ja tekevät paljon hyvää riistanhoitotyötä, joka käytännössä tarkoittaa eläinten elinaikaisen hyvinvoinnin lisäämistä niiden elämää häiritsemättä.
Hurskastelijat kesyttävät pullasorsia ja ruokkivat luonnoneläimiä esim. mökeillään täysin vastuuttomasti ja sekoittavat eläinten luontaisia tapoja, muuttoaikatauluja yms. Ruokitaan silloin kun sitä ei tarvittaisi ja lopetetaan, kun varsinkin ruokintapaikkoihin tottuneille se voisi olla elinehto.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Koin todellisen yllätykse ostaessani paikallisesta marketista jauhelihaa. Oli ylimmallä hyllyllä, hiukan kalliinpaa kuin normaalit isojen teurastamoiden jauhelihat.Ostamani oli pienehkön luomutilan jauhelihaa. Kun tulin kotiin, lihapullat siitä oli paistettava. Esim pakkaukses pohjalla ei ollut sitä "patjaa" joka isojen teurastamoiden pakkauksissa on, nehän ovat usein pakastuksessa olleita.
Liha oli jo tuoksultaan tuoretta, hyvälle lihalle omianaisin tuoksuin, tuli ihan kotitilan lihan tuoksu mieleen -50 luvulta. Laiton taikinaan vanhan ajan mausteet, sipulia, pippuria, merisuolaa, kermaa, korppujauhoja, kananmuna ja vettä senverran että taikina tuli notkeaksi. Lihapullat saivat hyvän makuarvostelun ja häipyivät suitsait ruokailijoiden vatsoihin. Toivottavasti market pitää luomulihan valikoimissa. Jo lihan maku ilmaisi mitä lihakarja on syönyt.
~~~~~~~~~
Riistalihaa joskus saan käyttööni, hirvenliha on tavallisin. Vuosi sitten sain metsälinnun ja laitoin siitä maukkaan aterian, taaskin perinteisin vuoden 1924 ilmestyneen keittokirjan ohjeella. Maukas paisti. Tällaiset ovat harvinaista herkkua huushollissani.
Olen kuullut jotkut nauttivat karhun lihaa suurena herkkuna samoi majavan lihaa. Joten ätlöittää em eläinten liha kaikella tavalla.
Olen nykyisin enempi kalaruokien ystävä, tullut tuta kun nivelet reistailee, olen saanut vihjeitä välttää punaisen lihan käyttöä, tiedä häntä vaikuttaneeko tuo mitään. Hyvää siikaa, Kyläniemen muikkuja ym kaloja saa puhtailta vesiltä pyydystetty Kattelussaaren ympäristöstä.
Vuoden 1926 ilmestyneessä keittokirjassa, ohjeet ovat selkeitä, mausteita käytetään perinteiseen suomalaiseen makuun kuuluvina, turhat kymmenen sortitn mausteet vain häivyttävät perustarvikkeelle omianisen maun.
Tuo metsäneläinten vapaus on kyseenalaista. Ne joutuvat siellä kuitenkin olosuhteisiin, joilta kasvatusolosuhteet suojaa.
Mm. ainainen pelko, varuillaolo, tulla jonkun toisen eläimen taholta syödyksi, tai raadelluksi. Ainainen kilpailu ravinnosta ja elinolosuhteista. Sairaudet, niiden aiheuttamat vammat ja vaivat.
Kukaan ei hoida niitä, kun tällaista sattuu. Metsäneläimetkin sairastavat, vammautuvat, emo kuolee, ja poikaset jäävät oman onnensa nojaan.
En niin hirveän tyytyvaistä ja onnellista näe luonnossa vapaanakaan elävien eläinten elämää. Suo siellä, vetelä täällä.
Mistä hemmetistä oikein juontaa juurensa petoeläin liiallinen hyyssääminen. Kun karhu tai susi joutuu vahingoitetuksi sitä saalistettaessa, on niin hemmetinmoinen kiire saada se ammutuksi ettei se joudu kärsimään.
Kun karhu hyökkää ihmisen kimppuun, selitetään ei pidä mennä emon ja pentujen väliin juoksentelemaan, silloin siinä näin käy. Kenellä on tutka päässä lenkkeillessä joka ilmoittaa missä suurpedot liikkuvat, kysyn vaan. Missä on ihmisen vapaus liikkua luonnossa, suurpetojen armoillako?
Kun karhu tai susi saalistaa hirven tai poron, ei saaliit heti kuole koska susi puree takajalkojen jänteet poikki ja eläin ei pääse pakoon, sitten alkaa elävän hirven tai poron raatelu. Miksi kukaan ei suojele hirviä, poroja tai valkohäntäpeuroja. Metsässä liikkunut löysi mailtaan vielä hengissä olevan puoliksi raadellun valkohäntäpeuran. Parhaat palat kinkusta oli revitty.
Taannoin sudet vain raatelumielessä purivat ja lopettivat lammaskatraan. Selitys oli, emosusi se vain opetti pennuilleen kuinka lammas tai muu eläin saadaan saaliiksi!!!! Näen punaista kun luen lehtien palstoilta tällaisia selityksiä.
Samanlaista suojelua tarvitsevat kaikki luonnossa ja kotieläiminä liikkuvat eläimet. Mutta kun. maassamme hyyssätään vain suurpetoja ja edesautetaan niiden lisääntymistä luonnossa. Mihin ollaankaan menossa. Onko maastamme tulossa suurpetoeläin reservaatti, jossa kaikki muut myös ihminen elää niiden armoilla, jos menet luontoon tulet raadelluksi tai pysy pirtissä olet suojassa.
kaikki oli paremmin lapsuudessamme, petoja ei ollut. Kyllä isoja metsäalueita riittää pedoille esim. Siperiassa, ei petoja tarvitse Suomessa hyysätä. Syön lihaa kohtuullisesti ja luotan, että kotimainen on laadukasta. Muistan kuinka hyvin eläimiä kohtelimme kodissani pienviljelytilalla, maatilathan ovat Suomessa melko pieniä vieläkin. Tässä taannoin oli kohu siitä kuinka eläviä eläimiä kuljetetaan teurastettavaksi ulkomaille (ei Suomessa), koska se on taloudellisesti edullisempaa. Suurin osa suomalaisisa hoitaa eläimiään hyvin.
Kun tullaa eläkeikään ollaan kuin luonnossa kukaa ei suojele. Alkaa se korppikotkien aika jokka ryntäävät haaskalle. Niin kauan kuin omat voimat riittää jotekin pärjää, mut sit alkaa se raatelu. Jotku selviää jonkin aika jotkut ei. Viedään omaisuus ja ihmisarvon tunto. Omaiset tappellee kopetetaanko nesteytys että päästtään nopemmin katsomaan mitä on omistanut. Oikeestaa ei tässä pahaa niin eläimetkin tekee. Mut ihmisyydestä on turha puhua
pelkää eikä ole varuillaan muulloin kuin vaaran uhatessa tai itse vaaniessaan.
Ovatko ihmiset tosiaan näin vieraantuneita?
Pitäisikö alkaa perustaa ensiapuasemia metsiin eläimiä varten?
Suomessa on paljon eläimiä luonnossa, joilla ei ole ollenkaan luontaisia vihollisia tai niitä on tosi vähän. Luonnossa eläimen kuolema on luonnollinen asia ja kuuluu luonnon kiertokulkuun. Ihminen aiheuttaa usein suurta vahinkoa puuttuessaan ymmärtämättömästi luonnon tarkoituksenmukaiseen järjestykseen.
Liian suuriksi kasvaneiden populaatioiden harventaminen metsästämällä voi tarjota paremmat elinolot monille muille eläimille. Esim. hirvillä on ihan liian vähän luontaisia vihollisia, joskus jäniskanta kasvaa liian suureksi ja luonto säätelisi sairauksilla populaatiota.
Jotkut idiootit päästävät vieraita eläimiä suomalaiseen luontoon ja sotkevat luonnon tasapainoa.
tyttäremme asuinsijoilla asustaa kuulemma NeLJÄ karhua, arvatkaa pelottaako kun perhe (3 vuotias lapsi mukanaan) käy marjassa ja sienessä semmoisessa zoolandiassa :((
Ja toisen tyttäremme kodin läheisyydessä asustaa emokarhu kahen pennun kanssa, entä kun on jo hämärää kun lapset lähtevät kouluun, vaikkakin bussilla, mutta tienvarteen on kummiskin matkaa jonkunmoinen sata :(, ja pelottaa kun tämäkin perhe käy marjassa ja sienessä siinä lähimetsissä..
Tuskin näitä karhuja keretään saada hengiltä tänä syksynäkään, pianhan ne kuusi lupaa on yhessä susi maakunnassa käytetty..
Itse asiassa lähes jokaisella eläimellä on omat luonnolliset saalistajansa. Hirvi nyt lähinnä, jolla ei pahemmin ole, eikä taida minkilläkään liiemmin olla luontaista vihollista, mutta minkki nyt ei olekkaan luontainen eläin, se on tänne tuotu, ja viherpiipertäjien tarhoista päästelemä eläin, joka ei luontoon kuulu. Ja sudella ei meidän olosuhteissa liiemmin ihmistä kummempaa vihollista ole. Mutta tuhatmäärin on eläimiä meilläkin, joilla on kaiken aikaa saalistavat eläimet kintereillään. Onko luonto niin kaukainen elementti, että luonnon eläimet ovat jääneet kovin harvalukuisiksi tuntemuksessa?
karhut tykkäävät hirvenlihasta, eli on niilläkin luontaiset viholliset.
Susi ja karhu ovat tosi pahoja hirven ja poron vaaroja. Takajaloista jänteet poikki, kun saa edes toisesta jalasta, juoksu hiljenee ja saalis on valmis raadeltavaksi kunnes viimein kuolee.
Susi ja karhu ovat raakuudessa voittamattomia saalistajia, ihme kumma niitä vain halutaan suojella, huomioimatta miten paljon ne aiheuttavat raadellessa saaliille kipua kiinni saadulle eläimelle. Huh, huh.
Luonnossa vallitsee viidakon laki - vahvemman oikeus on heikomman surma.
sen raaempia saalistajia kuin muutkaan saalistajat. Luonnon meno on tällainen ja ihmisen jeesustelut ei siinä auta.
syövät nälkäänsä, ja hirvet nyt sattuvat olemaan niiden luontaista ravintoa..
tässä kysyttiin, että onko riista luomulihaa niinkö..onhan se, muttei sitä nyt ole joka perheseen saatavilla, sen korkean hinnankin takia.
Toki söisin mieluummin hirveä ja muutakin riistaa, jos sitä saisi ympärivuoden joka kaupasta.