Lukaskaapas kaikki oheisen linkin teksti, varsinkin loppuosa, jossa kerrotaan havainnoista. Hiiri ei ole ihminen mutta kyllä tutkimustulokset ovat suuntaa antavia kuitenkin.
http://ohjelmaopas.yle.fi/artikkelit/tiede/tiedeuutiset/vahahiilihydraattinen-ruokavalio-ei-ole-hyvaksi-hiirien-verisuonille
http://ohjelmaopas.yle.fi/artikkelit/tiede/tiedeuutiset/vahahiilihydraattinen-ruokavalio-ei-ole-hyvaksi-hiirien-verisuonille
Vastaukset 25
Vanhimmat
Diabetesliiton kohtauspaikalla on kuumaa keskustelua aiheesta. Laittaisitko linkin sinne kun minä en osaa.
paikalla mutta yritetään.
Samasta aiheesta löytyy keskustelua myös täältä http://keskustelu.suomi24.fi/node/8421481
...että tutkimus kiinnostaa hiiriä. Ihmisten VHH:n kanssahan tuolla ei ole mitään tekemistä.
Hienoa, että huolehdit hiirien terveellisestä ruokavaliosta. Oletko itse hiiri vai onko sinulla niitä lemmikkeinä?
>>>>" ...että tutkimus kiinnostaa hiiriä. Ihmisten VHH:n kanssahan tuolla ei ole mitään tekemistä."
>>>>>Hienoa, että huolehdit hiirien terveellisestä ruokavaliosta. Oletko itse hiiri vai onko sinulla niitä lemmikkeinä?
Lainaus antamastasi linkistä:
"Syytä valtimoiden ahtautumiseen etsittiin mittareista joita käytetään yleensä ahtautumisriskin arviointiin. Mittarit eivät tällä kertaa selittäneet havaintoja. Vähähiilihydraattisella ravinnolla olleilla oli jokseenkin yhtä paljon kolesteroleita ja triglyseridejä kuin länsimaisella dieetillä olleilla. Samoin oksidatiivinen stressi, insuliini ja verensokeri sekä tulehduksesta kertovat sytokiinit olivat suunnilleen samalla tasolla, joskin pieni ero vähähiilihydraattisen ruuan syöjillä eduksi oli näkyvissä. Rasvaa ja kolesterolia molemmissa ruokavalioissa oli ollut yhtä paljon."
Siis kolesteroliarvoilla ja triglyserideillä ei ollut eroa dieettien kesken. Nämähän selvitetään diabeetikoilla mittaamalla KOL, HDL, LDL ja TRIGLY. Nuo mittaukset eivät siis olisi riittäviä. Mitä pitäisi vielä mitata laboratoriokokein, jotta verisuonien kunto selviäisi?
Olen itse kakkostyypin diabeetikko ja havainnut VHH:n parhaaksi keinoksi pitää verensokerit terveen arvoissa. Myös veren rasva-arvot ja muut laboratoriokokeet ovat näyttäneet hyvältä. VHH:ta on jatkunut osaltani jo seitsemän vuotta. En vielä tuon hiirikokeen perusteella suostu muuttamaan mitään. Jos kuitenkin varteenotettavaa tulee esille, pyrin sen huomioimaan. Tuo tutkimus koski runsasproteiinista VHH-dieettiä, joka ei ole VHH:lla oleville tyypillinen. VHH:lla ollessa normaalisti korvataan suurin osa hiilihydraateista rasvalla. Proteiinin määrää ei muutella virallisterveellisestä.
Christer Sundqvist on ollut yhteydessä yhteen tutkimuksen tekijään ja pyytää viestitsemään kysymyksiä, joita hän jatkossa esittäisi tutkijalle.
http://sundqvist.blogspot.com/2009/08/vahahiilihydraattinen-ruokavalio.html
Kyllä tuossa tekstissä puhuttiin myös runsaasti rasvaa sisältävästä ruoasta eikä vain runsasti proteiinia sisältävästä, mm. näin "Vähän hiilihydraatteja ja runsaasti rasvaa ja proteiineja sisältävä ruokavalio..."
Siinä mainitaan:
" Ensimmäinen ryhmä söi vähän hiilihydraatteja ja runsaasti proteiineja sisältävää ruokaa, jossa hiilihydraattien osuus energiasta oli 15%, rasvan osuus 43% ja proteiinien osuus 45%."
Normaalisti VHH:lla käytetään samaa proteiinimäärää kuin virallisterveellisessä eli noin 10-20 % kokonaisenergiasta. Rasvan saanniksi suosituksissa kerrotaan 25-35 %. Tuossa hiirikokeessa proteiinimäärä on ollut yli kaksinkertainen suositusten ylärajaan verrattuna ja rasvamäärä vain neljänneksen isompi. Kyseessä on siis nimenomaan runsasproteiininen VHH-dieetti.
http://wwwb.mmm.fi/ravitsemusneuvottelukunta/FIN11112005.pdf
Alkuperäisen tutkimuksen otsikkokin on:
"Vascular effects of a low-carbohydrate high-protein diet"
http://www.pnas.org/content/early/2009/08/21/0907995106.abstract
Jostakin syystä suomenkielisestä otsikoinnista on jäänyt pois tuo runsasproteiininen-sana.
lopullinen totuus vaan suuntaa antava. Runsaalla proteiinilla saadaan vaikutukset nopeammin esille sillä tutkimuksiin ei voi käyttää aikaa rajattomasti.
Olisi ihan kivaa jos samaa katsottaisiin VHH-ihmisiltä, jotka ovat noudattaneet VHH-dieettiä jo kauan aikaa. Vaikka ruoan koostumusta ei tarkkaan tiedettäisikään niin kyllä tutkimus jotain kertoisi, suuntaa antavasti tietenkin.
Tämä tutkimus lähti nimenomaan ihmisistä. VHH:ta noudattavilla potilailla alkoi näkyä poikkeuksellisen paljon sydäntapahtumia. Hiiret olivat vain malli, koska ihmisillä ei ole eettistä tehdä invasiivisia kokeita. Kannattaa lukea se alkuperäistutkimus.
Luin ruotsalaisen kirjan , lääkärin kirjoittaman, vähähiilihydraattisesta ja runsasrasvaisesta ruokavaliosta. Kokeilin sitä kuukauden. Tänä aikana ei paino laskenut, ei kyllä noussutkaan. Verensokerissa ei tapahtunut muutoksia suuntaan eikä toiseen. Mutta kolestroli nousi. Aikaisemmin minulla on ollut kolestroli alle viisi, nyt se oli yli kuusi. Siihen yhteen kuukauteen loppui kokeiluni. Jos edes kilo olisi hävinnyt, olisin ehkä jatkanut. Jos joku tuosta ruokavaliosta saa apua, niin hyvä on. Minulle se ei käynyt!
Oletko noin h...vetin tyhmä, että luulet kokonaiskolesterolin merkitsevän jotain kun teet ruokavaliotasi koskevat ratkaisusi sen perusteella?
Helekutin viisaasti tehty kun lopetti verisuonten rasvauksen.
Mistä muodostuu verisuoniplakki?
Kalsiumista, pienipartikkelisesta LDL-kolesterolista ja monityydyttymättömistä rasvahapoista.
Miksi verisuonissa on ylimääräistä kalsiumia?
Kun ei saada riittävästi D-vitamiinia, kalsium ei pysty sitoutumaan luustoon. Nykyinen D-vitamiinisuositus on vain 7,5 µg/vrk vaikka sen tulisi olla 50 µg/vrk. Suurin osa suomalaisista ei saa päivittäin edes nykysuositusten mukaista määrää D-vitamiinia.
Milloin LDL-kolesteroli on pienipartikkelista?
Kun kolesteroliarvoista triglyseridit ovat korkealla.
Milloin triglyt ovat korkealla?
Kun syödään runsaasti (virallisten suositusten mukaisesti) hiilihydraatteja.
Mistä saamme monityydyttymättömiä rasvahappoja?
Terveellisiksi kehutuista ns. pehmeistä rasvoista (rypsiöljystä, margariinista). Voita tai läskiä verisuoniplakista ei ole koskaan löydetty.
Verisuonet tukkoon rypsiöljyllä? Voi kele siinähän ovat sitten kaikki maailman rasvatutkijat väärässä.
Ootko niille kertonut?
"Ootko niille kertonut?"
Kaikki edellä verisuoniplakista kirjoittamani on jo oikeiden tutkijoiden ja asiantuntijoiden tiedossa. Se on faktaa, minä en ole sitä keksinyt.
Sinä tunnut puolustavan kovasti vanhaa, tutkimukseen perustumatonta mantraa tyydyttyneen rasvan vaarallisuudesta. Miksi? Etkö seuraa nykyisiä tutkimustuloksia jotka osoittavat ettei tyydyttynyt rasva ole vaaraksi verisuonille vaan jopa päinvastoin?
"...siinähän ovat sitten kaikki maailman rasvatutkijat väärässä."
Eivät rasvatutkijat väitä tyydyttynyttä rasvaa verisuonien terveydelle vaaralliseksi. Tutkijat perustavat kaiken tutkimuksiin, eivät satuihin. Vaaralliseksi tyydyttynyttä rasvaa väittävät vain ne, jotka ovat juuttuneet toistamaan A.Keysin vääräksi osoittautunutta teoriaa jota ei koskaan edes pystytty todistamaan paikkansapitäväksi.
Toistan vielä sen, mistä verisuoniplakki koostuu; kalsiumista, pienipartikkelisesta LDL-kolesterolista ja monityydyttymättömästä rasvahapoista.
R U LOST?
On se kumma, että siinä vaiheessa kun sitten lopulta on TIETEELLISTÄ NÄYTTÖÄ vhh:n HAITTAVAIKUTUKSISTA niin kaikki VHH pellet ovat häipyneet.
Tottapuhuen, VHH:lla saa sokereita alas, mutta pitää muistaa, että proteiineista osa hajoaa maksassa glukoosiksi....
Ääriliikkeitä kannattaa välttää.
Kaikessa.
kaikki ruoka, niin rasvat kuin valkuaisetkin muuttuvat elimistössä loppuviimeksi sokereiksi (glukoosiksi). Ainakin jossain vaiheessa. Näin minulle joskus vuosia sitten sanoi eräs tippaiita. Eli sokereita tulee syö ihan mitä tahansa.
Näin minäkin olen väittänyt, mutta minut tyrmättiin täysin. Pitää vaan uskoa siihen sanaan, mitä nämä VHH:t paasaavat.
Suomessakin muuten ollaan tekemässä pienimuotoista kyselyä vähähiilihydraattisesti syöville. Katso Christer Sundqvistin blogista lisää: http://sundqvist.blogspot.com/2009/05/suomessa-kaynnistymassa-vhh.html
Tuloksia odotellessa. :)
join appelsiinimehua, hiilarit 9,2g /100g. Verensokeri normaalisti vhh ruuan jälkeen noin 5 mutta nyt kaksi tuntia mehun jälkeen 9,4.
Join illalla kaksi siideriä. Karlens omenasiideri, ei ilmoitettu hiilareita. Verensokeri 13 puoli tuntia juomisen jälkeen. Kahden siiderin juominen kesti noin tunnin.
Testi on nyt kesken eli puolen tunnin päästä on mennyt tunti juomisesta. Hiilari kuin hiilari sen olen huomannut, nostaa verensokeria. En juo juuri muutenkaan alkoholoia mutta mitäpä ei testin takia tekisi;)
BMI on 22,4.
Oletan, että olet kakkostyypin diabeetikko. Tuon siiderin vaikutuksesta verensokereihin tässä vähän.
Siiderissäsi oli sokeria jokin määrä, jota en viitsi tarkistaa. Joka tapauksessa siiderin sokeri nostaa verensokerin aluksi. Verensokeri palautuu omaa tahtiaan sinne perustasolle. Koko ajan vaikuttaa myös alkoholi. Maksa alkaa polttaa alkoholia eikä sinä aikana vapauta sokeria vereen. Verensokerit ovat tosi hyvät, toivon mukaan eivät liian alhaiset, joitakin tunteja. Tätä kestää niin kauan kuin maksa on selvittänyt alkoholin. Tarkoittaa noin kahta tuntia yhtä 0,33 siideripurkkia kohti.
Sokerittomalla siiderllä ei verensokeri nouse ollenkaan, vaan alkoholi pelkästään vaikuttaa ja estää samalla lailla maksan toimintaa kuin edellä.
Kakkostyypin diabeetikko voisikin pitää verensokerinsa yleensä hyvässä kuosissa riittävällä alkoholin nauttimisella. Vähän täytyisi kuitenkin jotakin hiilaria nauttia väliin, että ei tule liiankin hyvät arvot (alle 4). Valitettavasti verensokereiden hoidon kannalta on kyse niin suurista alkoholimääristä, että ne johtavat ehkä hyvinkin nopeasti pahempiin seurauksiin kuin pelkkä diabetes.
Isomman alkoholimäärän nauttimisen jälkeen maksan jo poltettua alkoholin seuraa mahdollisen krapulan jälkeen usein maksan ylitoimintaa. Maksa syöttää sokeria vereen aikansa tavallistakin hanakammin ja seurauksena on normaalista jossakin määrin kohonneet verensokerit. Tätä vaihetta voi kestää useitakin päiviä.
diabetesta.
Arvot kyllä tasaantuivat illan mittaan normaaleiksi. Kaksi vain join.
Monissa teksteissä kerrotaan, että pieni määrä alkoholia olisi ihmiselle ja myös diabeetikolle parempi asia kuin ei ollenkaan alkoholia. Miehillä puhutaan määrästä 1-2 annosta päivää kohti ja naisilla 1/2-1 annosta. Isompi määrä taas nostaa haittatekijät esiin.
Julkisuudessa on ollut uutta suomalaisten tutkijoiden tietoa noista määristä. Suomalaisilla alkoholin optimimäärä olisi vähäisempi ja edut yleensäkin olisivat pitemmän päälle kyseenalaisia. Suomalaisten geenit ilmeisesti poikkeavat etelä- ja keskieurooppalaisten geeneistä?
Usein puhutaan, että käytetyn alkoholin pitäisi olla punaviiniä, jossa hyöty tulisi paljolti viinin flavonoideista. Nämä flavonoidit voidaan helposti saada suoraan kasviksista ja hedelmistä.
Runsaalla alkoholimäärällä tarkoitetaan luokkaa viinipullo/puoli kossupulloa päivässä tai enemmän. Tällainen määrä ja varmaan vähempikin on pitemmän päälle vaarallista ihmisen elimistölle. Ihminen on itse asiassa noita määriä jatkuvasti nauttiessaan alkoholisti.