Käsittelin veneen tiikkikannen ja muut tiikkiosat viikonvaihteessa tiikkiöljyllä. Tuli niin helpolla hyvää jälkeä, että pitää hehkuttaa sitä hieman täälläkin!
Jos teet kotona remonttia, vaikkapa maalaat tms, koskaan ei tule ihan täydellistä. Aina valuu tai tulee muita virheitä, jotka pistävät omaan silmään.
Mutta tiikkiölyn sively auringon lämmittämään tiikkiin sujui kuin leikki. Harvoi pääsee niin nauttimaan kättensä töistä. Suosittelen!
Tiedän kyllä, että etenkin purjevenilijät arvostavat sään harmaannuttamaa tiikkiä, mutta moottoripaatissa kauniin ruskea tiikki on mielestäni oikein passeli. Ainoa huono puoli oli, että selkä hieman paloi auringon porotuksessa.
Jos teet kotona remonttia, vaikkapa maalaat tms, koskaan ei tule ihan täydellistä. Aina valuu tai tulee muita virheitä, jotka pistävät omaan silmään.
Mutta tiikkiölyn sively auringon lämmittämään tiikkiin sujui kuin leikki. Harvoi pääsee niin nauttimaan kättensä töistä. Suosittelen!
Tiedän kyllä, että etenkin purjevenilijät arvostavat sään harmaannuttamaa tiikkiä, mutta moottoripaatissa kauniin ruskea tiikki on mielestäni oikein passeli. Ainoa huono puoli oli, että selkä hieman paloi auringon porotuksessa.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Älä huoli, seuraavaksi aurinko polttaa sen öljynkin. Ei ero liity mitenkään venetyyppeihin, tiikkiä vain ei pidä käsitellä mitenkään, pitää vain vedellä puhtaana. Käsitelty pinta mene auringon uv:sta ensin kirjavaksi, sitten mustaksi. Kaiken aikaa se on kuuma auringossa.
hetken iloitsisin. Se, mistä en hirveästi piittaa, on harmaantunut tiikki pienehkössä moottoriveneessä. Purjeveneiden kansiin se sopii mielestäni oikein hyvin. Nähtäväksi jää, miten tiikki ajan mittaan käyttäytyy.
Itse pidän parhaana sitä vaihetta kun öljytty kansi on vaalentuntunut niin, että se on vielä aavistuksen ruskea mutta ei vielä harmaa. Valitettavasti tämä vaihe vain kestää ohikiitävän hetken.
Eikös moottori- ja purjeveneet rakenneta varsin samoista materiaaleista ja värimaailmakin ole yhtenevä? En minä vain keksi, miten niihin sopisi erilainen tiikkikään. Tiikki "au naturel" on vaalea ja hohtavan helmenharmaa, sävy joka riitele missään ympäristössä. Ja se sävy säilyy, kaikki käsittelyt ovat tosiaan hyvin lyhytikäisiä.
Veneen kansi voi olla haasteellinen ja kallis uudelleenöljyttävä mutta pienemmissä puuosissa homman juju on jatkuvassa öljyämisessä kunnes puu on kylläinen. Näin se säilyy parhaan näköisenä.
Tosin jos öljyämisen laiminlyö, on ilmestys melko kamala, mustaa likaa alkaa tarttua öljypintaan ja sen puhdistaminen taitaa onnistua enää asetonilla liuottamalla, hiomalla ja uudelleen öljyämällä.
Uskon, että tässä on ydin siihen, miksi purjeveneiden kannet harmaantuvat mutta muita puuosia huolletaan enemmän.
Kantta hoidetaan vedellä. Öljyäminen ja erityisesti jatkuva öljyäminen johtaa mustaan ja tahmeaan pintaan. Eikä se musta ole niinkään likaa, se on juuri sitä hapettunutta öljyä. Eniten kulutetut paikat puhtaana pidetyssä tiikkikannessa säilyttävät ruskeahkon sävyn, suurimpaan osaan muodostuu hieno vaalea nukkamainen pinta.
Myös niissä muissa puuosissa öljyäminen on halpisveneen tunnusmerkki. Kaikki kohdat, joita kosketellaan käsin, mustuvat, vaikka aurinko ei sisällä niin tuhojaan tekisikään. Kestävä ratkaisu on se lakkaaminen. Uutena hyvin lakattu pinta säilyy jopa useita vuosikymmeniä pelkästään kostean rätin voimalla.
miksi p- veneen kansia ei öljytä??
Vihje: tuulen vaikutus kansilla kulkuun.
Uutena on eri asia. Kun vene ostetaan käytettynä, on syytä ruuvailla puuosat irti ja lakata sisätiloissa (tai vastaavasti todella myöhään keväällä sopivan lämpötilan, kosteuden, ym. varmistamiseksi joka lakkakerrokseen) ja siinä voi olla hommaa.
Ostaessani veneen oli lakat pahasti hilseilemässä pois ja myyjä manasi moisen ideansa syvimpiin osoitteisiin, sillä vastaavasti huonosti ulkona lakattu pinta ei kestä kun ekan kesän. Hän suositteli öljyämistä ja parin vuoden jälkeen voin vain todeta, että "lisäsipaisuja" ei pidä unohtaa kauden aikana tai puu kuivahtaa ja mustuu raoistaan. Sitä siis suosittelen tälle aloittajallekin, joskaan itselläni ei ole kokemusta kannen öljyämisestä mutta ei kantta öljyllä sentään uittaa tarvitse jos mustumista pelkää. Nyt kun homma on jo tehty, lie syytä keskittyä sen parhaaseen ylläpitoon, eikös vaan?
Sen sijaan jos jollakulla on tietoa, miten mustuneen öljyn saa pois, se voisi olla arvokkaampaa kun jälkiviisastelu. Itse veikkasin asetonia ja hiontaa.
Kannattaa todella harkita ennenkuin innostuu öljyämään tiikkikantta. Omassa veneessäni tiikkikansi pysyi siistinä pelkän vesipesun kanssa yli 20 vuotta. Vaikka karkeaa harjaa ei käytä, tiikki kuluu. Vähitellen saumat ja ruuvien tapit alkavat olla koholla ja on aika suorittaa hionta. Kun vene oli 30 v vanha, tiikkikansi oli hiottu pariin kertaan ja uusittiin lopulta. (Jos nyt olisin samassa tilanteessa, poistaisin kansitiikit ja maalaisin kannnen tai liimaisin siihen Treadmaster-katteen).
Parraslistat ja kannen tartuntakahvat lakkasin vuosia (joka kevät uusi hionta lakkaus, lisäksi naarmujen paikkailua), kunnes siirryin owatroliin (ensin ohutta Owatrol ykköstä ja päälle paksu Owatrol 2 öljy). Mielestäni se on helpompi hoitaa. Enää ei ole tarvinnut kaapia ja hioa puupuhtaaksi, kuten lakkapinnoille täytyi tehdä n. 5 vuoden välein.
Mielestäni tiikkiöljy sopii sisätiloihin, joissa aurinko ei sitä polta mustaksi. Kallista tiikkikantta ei kannata pilata tiikkiöljyillä - henk.koht.mielipide sallittaneen.
Jos tiikkikannen välttämättä haluaa pilata on toinenkin tehokas keino: painepesuri!
Mustaksi mennyt öljy ei ole enää oikein öljyä, vaan sen hapettunut jäänne. Siksi asetonikaan ei paljoa auta, hiontaa siis vain. Pääsit heti yhdestä ylimääräisestä työvaiheesta.
hienolta. Sitten se öljytty puu tummuu ja alkaakin näyttää likaiselta. Kansi tiikin olen pitänyt naturellina ja muut tiikkiosat käsitellyt Pinotex Extra Classicilla. Kannattaa kokoilla - erittäin upea lakkamainen pinta ja erittäin helppo huoltokäsitellä.
oletko käyttänyt Pinotexia ulkopintoihin (esim. sitlooraan)? Entä kuinka kauan? Ja vielä kiinnostaa, onko pinta Pinotex-käsittelyn jälkeen liukas?
Kokemuksesta voin kertoa, että öljytty teak-kansi muuttui muutamassa aurinkoisessa viikossa karmean mustaksi, jonka poissaaminen oli h....tin kova työ!!!!
Tiikkisissä varvaslistoissa, sitlooran pohjarallissa, uimatason tiikeissä, kannen kaiteissa. Nykyisessä ja edellisessä veneessä yhteensä 8 vuoden ajan. Vinkin sain edellisen veneemme korjanneelta venepuusepältä. Hyvin toimii. Huoltotoimenpiteenä keväisin irtoavan tavaran poisto kevyesti hiomalla ja uutta päälle. Pinta näyttää lakatulta. Ei ole liukas.
Myös tiikkisiä puutarhahuonekaluja on tapana öljytä, eivätkä ne ainakaan oman kokemukseni mukaan mene mustiksi. Vaalenevat vaan ja harmaantuvat kesän kuluessa. Onkohan siis tuo mustuminen riippuvainen siitä, minkälaista öljyä käyttää.
Minä olen käyttänyt Hempeliä. En tiedä, onko se öljyä vai mitä, ainakaan se ei vaikuta lainkaan ölymäiseltä vaan pikemminkin vetiseltä. Väriltään se on kuin vaaleata maitokahvia. En ole ainakaan toistaiseksi huomannut, että se palaisi auringossa mustaksi. Omasta mielesäni se antaa oikein kauniin pinnan, mutta makuasioitahan nämä ovat tietenkin.