Onko kukaan mitannut paljonko keskuspölynimuri kuluttaa sähköä kun se on valmiustilassa ? Tuli mieleen että voisi laittaa pistokkeeseen ajastimen jossa katkaisisi virrat aina yöksi. Vaan säästääköhän sillä mitään
Keskuspölynimurin kulutus
säästäjä2
222708
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 22
Vanhimmat
meidän malli on kyllä sen tyyppinen, että se ei kuluta mitään. Saattaa olla, että jotkut uudemmat mallit on varustettu sellaisella elektroniikalla, joka jotain kuluttaa. En kuitenkaan usko, että ajastin kuluttaisi oleellisesti vähemmän, jos se ei sitten olisi jousivetoinen, joka pitäisi virittää joka yö.
voihan aina nappasta johdonsuojan , tai töpselin irti , sillloin ei paljon virtaa kulje.
Useimmissa malleissa on rele joka kytkee imurin päälle, joten se ei kuluta virtaa kun rele ei ole vetäneenä.
Mielestäni saavutat suurimmat säästöt sähkölaskussasi kun lopetat täällää netissä roikkumisen , elle tee sitä työaikana valtion virassa
Pitänee keskuspölärissä olla jokin muuntaja, jolla tehdään rasioille vietävä heikkovirta (jolla puolestaan ohjataan 230V sähköä releen kautta).
Kuormittamattoman muuntajan häviö siis aiheutuu aina. Kulutus samaa luokkaa kuin muissakin vastaavissa pienjännitemuuntajissa, eli kansanomaisesti voi vaikka verrata seinään kiinni jätettyyn puhelinlaturiin (siis silloin kun ei ole puhelinta latauksessa).
hei
joo näinhän se on valmiustilassakin pitää muuntajan olla päällä, ellei siinä ole akkuja joita sitten ladataan imurin ollessa päällä, tuskimpa.
Säästeliäs imuroitsija muuttaa imurin kytkentää poistamalla muuntajan ja ottamalla releen vetopiirin virran jostain muusta pienjännitelaitteesta joka on päällä muutenkin.
Esim. Ovikellonmuuntaja, paloilmoittimet jos verkkovirralla, murtohälyttimen 12v ulosotto, IV -koneen heikkovirta muuntaja , en ehkä suosittele. lämmityssäätimen muuntaja sopii hyvin jos imuri teknisessä tilassa eikä vaaatehuoneessa ( nähty on) .
Hulluin mutta ei mahdottomin keino on hyödyntää videon ja Digipoksin ottamaa valmiustila jännitettä imurin käynnistinreleen vetovirtaan.
Tietysti tämä kaikki kikkailu edellyttää että imurin rele on tasavirta rele, mutta senkin voi vaihtaa ja säästöä syntyy.
Usissa nykyaikaisissa ratkasuissa kuten minulla on imuri kotonapoissa kytkimen takana joten säästän vähän tyhjäkäyntivirtaa.
Pitää vaan sitten muistaa suojata releen käämi estosuuntaisella diodilla jotta releen jännitepiikki ei pääse etenemään muihin verkkolaitteisiin.
Elikkä säästöä syntyy vaan ,kun Imurin johdonsuojaautomaatti lasketaan alas pois kun imuria ei käytetä .
mielenkintoista ettää keskusimurissakin on tälläinen ns.tyhjäkäynti kulutus tai lepovirta.
Mitä muita kodin sähkölaitteita on joissa tälläinen lepovirta kun ne eivät käytössä.
TV, Videot, Digibox, PC , kännykkälaturi, Mikrouuni, liesi, uuni, tietokoneen kaiuttimet, Ovikello, Led näyttöiset herätyskellot , ajastimet, stereot.
kaikki turhaa kulutusta.
Kaikki sähkölaitteet, jossa on muuntaja ottaa tyhjäkäyntivirtaa, vaikkei pienjännitepuolella olisikaan kuormaa. Kait vikavirtasuojan virtamuuntajatkin hiukan ottavat.
sen takia ne on otetavissa nopeasti kätevästi käyttöön!
kodin "lepokulutukset" ovat mitättömiä summia!.
..tosta keittiössä olevasta philipsin telkkarista virrankulutuksia.. nopeutta sillä lepovirralla ei ainakaan saa, kun aamulla keittiöön mennessä tökkää kaukosäätimestä töllön päälle, niin kerkiää tarkempikin jätkä desin mitalla lappamaan aamupuurotarpeet ennen kun telkkarista mitään kuuluu..
mutta ei ne lepovirrat ihan mitättömiä ole, kun laskeskelee kämpässä olevat vehkeet yhteen ja huomaa että 100 wattia saadaan suht helposti kasaan.. onneks mainoksissa/manuaaleissa on alkanu näkymään jotain "alle 1W lepoteho" väitteitä.. vaikka ne väitteet ei ihan toteutuiskaan, pääasia että ne on huomioitu suunnittelussa.
useamman laitteen kokonaisuuksissa noi lepovirrathan vois tappaa jollain orjajatkoroikalla, jossa yhen töpselin virran tippuessa rajan alle, sammuis loputkin.. eli vaikkapa pelkkä telkkari ohjais kotiteatterin kaikki laitteet sammuksiin mukanaan. ne mitä oon kaupanhyllystä löytäny, on kyl näyttäny sen verran levottomilta virityksiltä, että taitaa kulua ite roikan toimintaan saman verran watteja.. mutta siis idean tasolla vois toimia (kunhan niitä laitteita käytetään suurinpiirtein päivittäin ja muistien akut kestää pumppausta, ettei jonkun vahvarin asetuksia joudu naputtelemaan päivittäin uusiks)
parempi lopettaa tähän, kun vielä etäisesti ollaan aiheen piirissä ;)
hei
Ovatko kodin kaikki lepokulutukset häviävän pieniä summia.
Mitä arvelisitte yhden laitteen lepovirraksi.
Kuinka monta lepovirtalaitetta teillä on ?
Nyt lasken , 2 akkuimuria, 3 Ledkelloa, 4TV , tallentavat Digit 2 digipoksia, keskusimuri, lämmonsäätäjät, sisällä 5 kpl infravalotutkia (1W) ulkona 6 tutkaa, muutamia merkkilamppuja (6kpl) 1W, PC laturi, kotiteatteri ja jokunen stereo, leisi, hella , mikrouuni,
näistäkin tulee jo 40-50w ympätrivuotista tehoa.
Paljonko uuden lcd tv:n lepovirta ?
..lähtisin arvailemaan että toi 50 wattia ei riitä noille.
lähinnä noi tallentavat digiboksit voi haukata hämmästyttäviä tehoja "sammuksissa" ollessaan. koodarille käyny pieni aivopieru ja kiintari pyörii varmuudenvuoks 24/7 tms..
Useimpien laitteiden lepovirta lienee pari wattia. Esim. tietokonenäytöissä on jo iät ajat pitänyt jonkun energiansäästäjä -tarran saadakseen olla lepovirta max. 3 W ja tuota on sovellettu myös telkkareihin.
Lämpenemisestä (siis sen vähäisyydestä) päätellen ei USEIMMAT kännykkä yms. laturitkaan enempää tehoa syö ja eipä satunnaisia jääkaappien yms. merkkivalojakaan tarvitse pelätä. Ledi syä jotain 0,1 W ja hohtolamputkin (ne oranssit, usein "lepattavat" valot) taitaa olla max. 1 W.
Mutta joukossa on aina muutama mätämuna. Ennenwanhaan peloteltiin kuvaputkitelkkarien esilämmitysvirralla. Nykyään tämän paikan ovat ottaneet mm. digiboxit, joille on mitattu 10 W molemmin puolin olevia kulutuksia lepotilassa.
Ja muitakin on... itselläni on laitettu kaikki tietokonelelut eli pöytäkone, LCD-näyttö, tulostin, kaiuttimien yms. muuntajat sekä kaapelimodeemi yhden jatkojohdon perään ja tälle koko paketille olen (kunnon mittarilla, ei sillä Clas Ohlsonin lelulla) mitannut kulutukseksi 30 W. Suurin yksittäinen syöppö on muuten kaapelimodeemi, jota kuulemma pitäisi pitää 24/7 päällä. Ja paskat... täysin ongelmitta se pelaa, vaikka pistänkin virrat pois, kun kone ei ole käytössä.
Subbarille luvataan lepotilassa "alle 20 W kulutus"... huoh. No, katkaisijan takana sekin. -> Kahdella muutaman euron hintaisella, pistorasiaan tökättävällä, katkaisijalla saan siis säästettyä 40-50 W x öbaut 20 h/d = vajaa 1 kWh/d = 300-350 kWh/vuosi.
...huhhuh, enpä ollutkaan aiemmin ajatellut, kuinka iso osuus sähköstä oikeasti noihin rakkineisiin menee. Kun lasken mukaan vielä digiboxin, rikkaimurin yms. mitä ei ole katkaisijoiden takana, niin kaikkiaan näihin leluihin saisin uppoamaan 400-500 kWh/vuosi, mikä olisi 20 % vuotuisesta sähkönkulutuksesta!
PS. Vastaan on tullut myös erilaisia pienjännite valaisimia (spotteje & jouluvaloja), joissa on katkaisija pienjännitepuolella ts. muuntaja syö tyhjäkäyntihäviönsä verran ... mikä ei aina ole ihan olematonta, jos/kun muuntaja on tulikuuma .... vaikka valot olisivat pois päältä.
Tallentamattomasta digipoksista mittasin päällä ollessaan 6 W ja lepotilassa 5,5 W. Siksi pidänkin sitä aina päällä, ei tarvi näppäillä niin paljoa kaukosäädintä.
Sonyn 40" LCD lepotilassa jotain 30 W, päävirtakytkimestä sammutettuna alle 2 W (en muista enää tarkkoja arvoja). Käyttöohjeen teknisten tietojen mukaan lepotilan kulutuksen piti olla myös sama kuin päävirrasta sammutettuna, eli alle 2 W, mutta ei ollut. Päällä ollessaan taustavalon kirkkauden säätö muutti kulutusta olikohan välillä 75 - 160 W tms. (eli merkittävä ero), puolivälissä 125 W. Tehokerroin oli 0,8.
Kännykkälaturin ja varmaan myös keskuspölynimurin kulutus on merkityksetön.
..niiden kauko-ohjattavien pistorasioiden kulutukseks? ;)
tuskimpa nekään radiosignaalia ilmaseks odotteleevat.. tosin itellä on sama metodi käytössä muutamille laitteille.. lasertulostin ei ainakaan tuntenu minkäänlaista virransäästöä ilman takanurkkaan piilotetun pääkytkimen käyttöä ja kurkotteluun kyllästyneenä päädyin kaukosäätöön.. lähtövalmiina odotellessaan tohon tulostimeen poltti sormensa, vaikkei se tehnyt yhtään mitään.
hmm.. piti sit iskeä tommonen halpahallitehomittari tulostimen johtoon.. käynnistyessä kävi 800 watissa ja parin minuutin jälkeen näyttää muuten nollaa mutta keräilee jotain 200-300 watin pulsseja 10-15 sekunnin välein.. vaihtelusta vois tosin päätellä että noi pulssit on mittausjaksoa lyhyempiä ja mahollisesti ton käynnistyksessä vakaampana näkyneen 800 watin luokkaa.. enköhän mä jaksa jatkossakin odottaa sen 20 sekkaa ton kylmäkäynnistystä tulostustarpeen yllättäessä.. mitähän tuhansien toimistojen tulostimet haukkaa 24/7?
30-45€ luokkaa jos tuntuu hurjalta niin katkase niiltä jännite kokonaanyai älä ahnki laitteita jotka "kuluttaa" liikaa
akkojen lehdistä näitä höpöhöpö säästö vinkkejä ja kaikki pitäs muka kiskoo irti seinästä!
Kerran selvitin sille että meillä kun pyörii ilmastointi jossa puhalimet 2kpl a'200w
kiertovesi pumppuja 3kpl a'75w s.keskusessa 2 muuntajaa 10w ja 72w.
ja ne on 24/7 et muutama känykkä laturi ja telkkari ei juuri hetkauta puoleen jos toiseeen.
akkojen persaukisten höptyksiä nämä lepokulutukset.
> Sonyn 40" LCD lepotilassa jotain 30 W, päävirtakytkimestä sammutettuna alle 2 W (en muista enää tarkkoja arvoja). Käyttöohjeen teknisten tietojen mukaan lepotilan kulutuksen piti olla myös sama kuin päävirrasta sammutettuna, eli alle 2 W
Mittari lienee just se nappiparistoilla toimiva (..uudet paristot kalliimpia kuin koko mittari) Clas Olhsonin yms. parilla kympillä myymä kiinanihme.
Jos näin on, sillä voit heittää vesillintua. Itsekin moiseen erehdyin ja eihän se mikään teho/energiamittari ole, vaan lelu, joka mittaa näennäistehoa. Esim. ihan perinteisellä, mekaanisella, ohjelmakellolla varustettu pesukone vei pellemittarien mielestä 30 W, kun virrat oli pois päältä. Eli lelu mittasi tässä tapauksessa häiriönpoistokondensaattorien loisvirtaa (mistä kotitalouksia ei laskuteta) ja näytti sen seurauksena 1000000000000000000000000000000000000 % liian suurta kulutusta.
> ..niiden kauko-ohjattavien pistorasioiden kulutukseks? ;)
Eivät ole kauko-ohjattavia, vaan pelkkiä pistorasiaan tökättäviä palikoita, joissa on merkkivalolla höystetty kytkin.
Mutta ihan hyvä pointti... edellisessä kämpässä oli käytössä yht. kymmenkunta kauko-ohjattua pistorasiakytkintä kiinteästi asennettuja himmentimiä & kytkimiä ja taispa niihinkin jokunen kWh vuoden mittaan upota, koska osa laitteista lämpeni selvästi, kielien jatkuvasta parin watin törsäämisestä.
> hmm.. piti sit iskeä tommonen halpahallitehomittari tulostimen johtoon.. käynnistyessä kävi 800 watissa ja parin minuutin jälkeen näyttää muuten nollaa mutta keräilee jotain 200-300 watin pulsseja 10-15 sekunnin välein.. vaihtelusta vois tosin päätellä että noi pulssit on mittausjaksoa lyhyempiä ja mahollisesti ton käynnistyksessä vakaampana näkyneen 800 watin luokkaa..
Lienee laser, jollaisissa lämmitysyksikkö tosiaan vie ihan kivasti sähköä.
> . mitähän tuhansien toimistojen tulostimet haukkaa 24/7?
Isoissa vehkeissä ottotehot kW luokkaa ja kyllä sitä sähköä palaa useampi kWh/päivä, kun lämpöäkin syntyy noissa ihan kiitettävästi.
Oikeassa olet, ettei tuollaisilla parin kympin mittareilla pätötehoa mitata.
Mutta luuletko, että olisin lelumittarilla mitannut tehokertoimeksi 0,8? Analysaattori oli kyllä jonkin sortin budjettimerkkiä, mutta hintaa sillä silti yli parituhatta euroa, joten enemmän virhettä mainitsemiini arvoihin tulee pöyristyksestä (tai huonosta muistista) kuin mittatarkkuudesta...
Joo, meni tosiaan teho tehokerroin ohi korvien...
Eli on kyllä aikamoinen insinööritaidon näyte kyseessä, jos LCD-töllö vie lepotilassa 30 W (...vaikka tuossa sitten olisi pari W mittausvirhettä). Omaani en hiffannut edes mitata ...siis silloin kun oli se hieman uskottavampia lukemia antava mittari lainassa.
> Kerran selvitin sille että meillä kun pyörii ilmastointi jossa puhalimet 2kpl a'200w
Niin, tuo on siis puhaltimien nimellisteho. Mutta normaalisti niitä pyöritellään 2/4 tai 3/4 teholla (ja meluvammaisia järjestelmiä pääasiassa 1/4 -teholla), jolloin tehontarve voikin olla 2x70 W tjsp.
Kun puhaltimen tai pumpun pyörimisnopeus puolitetaan, mekaaninen tehontarve tippuu 1/8 osaan. Sähkönkulutus ei kuitenkaan laske yhtä paljoa, koska moottorien hyötysuhde tippuu myös.
> kiertovesi pumppuja 3kpl a'75w
Nykyään tuppaa pumpuissakin olemaan kierroslukusäätö ts. niitäkin pyöritetään useimmiten "vajaateholla".
ei ne nyt mitään ihan mitättömiä ole...toki ehkä yhden kotitalouden näkökulmasta voi näin ollakin mutta.....mutta nykyään kaikenmaailman viihde-elektroniikan merkkivalot ja valmiustilat ym. vastaavat vievät yhteensä varmaan melkein yhden olkiluodon ydinvoimalan tuottaman tehon , että sellasta juu
En kyllä ihan satavarmaksi sano, toimiiko muistini oikein, tuosta mittauksesta kun on jo aikaa enkä laittanut tuloksia ylös. Joten saattaa olla, että oikea arvo oli "vain" jotain 15 W, mutta kuitenkin yllättävän paljon ja aivan muuta kuin käyttöohjeessa mainittu (vahvin muistikuva on kyllä se noin 30 W). Pitänee joskus ottaa mittari uudestaan kotiin ja laittaa tulokset talteen.