mitä toivotte elämältänne? mistä olette kiinnostuneet?
rauhalliset introvertit?
*harmaavarpunen*
10370
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Vastakkaista sukupuolta olevan elämänkumppanin.
Jonkun, jota rakastaa ja joka rakastaisi.
Niin on paljon pettymyksiä elämä tuonut, vaan myötätunto lähimmäisiä kohtaan
lisääntynyt. Toivoisin voivani vaikuttaa ihmisten hyvinvointiin ja auttamiseen.
Vapaa-ehtoistyössä oisko paikkaa? Kun eläkeellä jo (ennenaikaisella).
Minua kiinnostaisi päästä maaseutu-yhteisöön, lasten tahi vanhusten elämänoloihin
tuomaan turvallisuutta ja kaikkinaisia positiivisia asioita edistää, jotta ihmisten
elämänlaatu olisi hyvä.
Edellämainitut asiat nyt ajankohtaisia, kun niin paljon kriisejä ja ongelmia kaiken-
ikäisillä. Avioerot, päihde-ongelmat, lasten huostaan otot, työttömyys jne. vievät
ihmisten elämältä pohjan ja päämäärän.
Olen kaikesta yllämainitusta huolimatta introvertti-luonne, joten eipä taida
olla enää voimavaroja/kykyä toteuttaa unelmiani?
Kärsimykset jalostavat ihmistä... sehän on totta!
Sinunlaisia hyviä pyrkimyksiä omaavia ihmisiä on liian vähän tässä
itsekeskeisessä maailmassa. Eli jos vaan jotenkin on mahdollista jakaa elämänkokemustasi ja hyvyyttäsi muille, niin anna mennä vaan!!!
Ei ole listalla rokkitähden uraa, ei superautoa eikä miljoonia. Jos elämältä jotain tahtoisin niin kumppanin joka oikeasti tajuaa ja ymmärtää minua ja on kärsivällinen näiden luonteelle ominaisten oikkujen suhteen.
Sellainen rintamamiestalo jostain maalta missä ei ole katuvaloja niin kaikki olisi kunnosa, vielä siihen se trendi-ihmisten kiroama lapsi(a), auto ja koira niin olisi tyytyväinen, tosin sillä ehdolla että perhe olisi "ehjä" jos tiedätte mitä tarkoitan.
Toisessa ääripäässä sitten on asuminen puisessa purjeveneessä siellä täällä Adrianmerellä, en tosin tiedä mistä rahat moiseen saisin.
Kiinnostunut olen lähinnä historiasta, kulttuurista, musiikista ja sen semmoisesta "pohdintaa" vaativasta jos sitä nyt voi ääneen edes sanoa vaikuttamatta kusipäiseltä hienostelijalta.
Valokuviakin otan mutta vain omaksi ilokseni, en edes yritä väittää olevani harrastaja, kunhan tallennan itselleni muistoja, paikkoja ja hetkiä parhaani mukaan.
Ei ole listalla rokkitähden uraa, ei superautoa eikä miljoonia. Jos elämältä jotain tahtoisin niin kumppanin joka oikeasti tajuaa ja ymmärtää minua ja on kärsivällinen näiden luonteelle ominaisten oikkujen suhteen.
Sellainen rintamamiestalo jostain maalta missä ei ole katuvaloja niin kaikki olisi kunnosa, vielä siihen se trendi-ihmisten kiroama lapsi(a), auto ja koira niin olisi tyytyväinen, tosin sillä ehdolla että perhe olisi "ehjä" jos tiedätte mitä tarkoitan.
Toisessa ääripäässä sitten on asuminen puisessa purjeveneessä siellä täällä Adrianmerellä, en tosin tiedä mistä rahat moiseen saisin.
Kiinnostunut olen lähinnä historiasta, kulttuurista, musiikista ja sen semmoisesta "pohdintaa" vaativasta jos sitä nyt voi ääneen edes sanoa vaikuttamatta kusipäiseltä hienostelijalta.
Valokuviakin otan mutta vain omaksi ilokseni, en edes yritä väittää olevani harrastaja, kunhan tallennan itselleni muistoja, paikkoja ja hetkiä parhaani mukaan.
Itsellä on vihdoin se rintamamiestalo ja vähän maata ympärillä. Täällä saa olla rauhassa kaukana ihmisvilinästä tai siis en tykkää elää missäin "muurahais-keossa". Hyvä ja pysyvä työpaikka. Mutta jotain sitä puuttuu...
Paikkakunnalle muualta muuttaneena sosiaaliset ympyrät on aika pienet. En kaipaa hurjan lukuisaa ystäväpiiriä, mutta muutama samalla aaltopituudella oleva olis hienoa. Ja tietty se sielunkumppani jakamaan tämän elämän... se on haaveissa.
Ystävien ja sen kumppanin kohdalla on vaan ongelmana se, että näin miehenä en ole kiinnostunut juurikaan urheilusta ym. asioista joita pidän melko turhana. Itseä kiinnostaa lähinnä lukeminen, historia ja elämässä muutenkin syvemmät asiat... sekä tietty luonto on lähellä sydäntä. Mikään älykkö en ole olevinani... enemmänkin sellainen ympäristöään seuraava juntti :D
- sen verran töitä että saan ostettua jonkin pienen asunnon
- aikaa ja inspiraatiota taiteelle ja ajattelulle
- ruokaa, pehmeää sänkyä ja terveyttä harrastaa liikuntaa
Eipä tässä kai muuta, ja noistakin voinee tinkiä.
Klisee, mutta tosi. Haluaisin rakastua edes kerran ihan oikeasti ja saada sitä vastaan. Kaikki muu mitä siinä tulee on vain plussaa.
Joo, se oma luola on rauhallisessa paikassa, luontoa lähiympäristössä kuljeskella. Sen verran naapureita ja muita ihmisiä, ettei yksinolo ala viirata. Pari hurttaa pihalla.
Telkkua ei ole eikä tule, radiotakaan en enää kuuntele ja musaa vain harvoin. Netti on hyvä olla olemassa ja (edes) mese- ja meiliystäviä.
Saiskohan tähän formaattiin jotenkin sijoitettua sen uroon? :-o
Miten se lisäisi hyvinvointiani, tai minä hänen?
Menisköhän sukset pian ristiin... :-/