Päivän Vipunen kertoo, että Lakasentien liikennevaloja ei uusita.
- Karjalantien liikennemäärä on 6 000 - 7 000 ajoneuvoa vuorokaudessa.
- Vuoksenniskalta Lakasentietä laskeutuu risteykseen 5 000 ajoneuvoa vuorokaudessa.
Valojen modernisointi olisi maksanut 40 000 €.
- Veikkaan, että jo 5 000 - 10 000 eurolla saadaan risteykseen turvallinen ratkaisu ilman liikennevaloja ja hyvinkin nopeasti. Takaraja olisi vaikka syyskuun loppuun mennessä.
Onhan Imatralla ja muillakin paikkakunnilla liikennemääriltään vastaavia risteysalueita, mitkä on saatu mitä erilaisimmin keinoin turvallisiksi ilman liikennevaloja.
- Karjalantien liikennemäärä on 6 000 - 7 000 ajoneuvoa vuorokaudessa.
- Vuoksenniskalta Lakasentietä laskeutuu risteykseen 5 000 ajoneuvoa vuorokaudessa.
Valojen modernisointi olisi maksanut 40 000 €.
- Veikkaan, että jo 5 000 - 10 000 eurolla saadaan risteykseen turvallinen ratkaisu ilman liikennevaloja ja hyvinkin nopeasti. Takaraja olisi vaikka syyskuun loppuun mennessä.
Onhan Imatralla ja muillakin paikkakunnilla liikennemääriltään vastaavia risteysalueita, mitkä on saatu mitä erilaisimmin keinoin turvallisiksi ilman liikennevaloja.
Vastaukset 32
Vanhimmat
Jeps.
Kiertoliittymä.
Kaupungin työnä: 1 000 000€ ja vuosi aikaa
Joku muu: 10 000€ ja 1kk
Artturi Ilmari Virtanen ja AIV-rehupallukat peltojen pientareilla.
- Tehdään näistä peltojen pientareita koristavista pallukoista ympyräliittymä.
Ladotaan niitä ympyrän sisus täyteen ja kiristetään sinkkivaijerilla ympyrän kehä kiinni.
Budjetointia
- Design-konsultti: Jäppilänniemen taidetien taiteilijat - apurahalla.
- Toteuttaja: Jäppiläntien taidetie, dieselin hinnalla ja hyvällä mielellä.
- Kuinka monta palleroa tarvitaan?
- Palleron a´ hinta x lukumäärä = kansainvälisten tarjousten perusteella.
- Kuinka paljon maksaa 200 m sinkkivaijeria romupihalta?
- Työn aikataulusta vastaa Imatran Ketterä pikkurahalla.
Imatralla toivotaan Baby Boom´ia.
AIV-kiertoliittymässä voisi olla Hääkakku-synergiaa, missä palaisi aurinkokennoilla ladattavat LED-kynttilät antamassa valoa Imatran pimeisiin öihin.
- Valot syttyisivät automaattisesti aina, kun joku lähestyy liittymää Karjalantietä tai Lakasentietä.
Muuten Imatraa valaisee vain Kuu-Ukko.
ei tartte enää, (on sen verran vanha) hehehehehe ja mitä niihin valoihin ,, morsein näkee punasen Toyjotan valoillakin pimeessä tarpeeksi hyvin,,,,,,,
Lakasenpello morseimmelle ja muille Imatran yöjuoksijoille voisi jakaa ilmaiset LED-otsalamput tuvallisuuden varmistamiseksi.
Näkeväthän Lady-Venlat Jukolassakin suunnistaen juosta yötä myöten, korpien kätkössä, pelkillä LEDeillä.
morseimella menee jo urheilun puolelle se yö juoksu?? kaiken laista voi tapahtua kun pimeellä kuljeksii, vaikka onkin punaine toijota ja siinä vielä valot
sieltä ,hehehehe ei se morsei kauvaa jaksa,, on se jo koht 80 ne
Muistan lukeneeni lehtiartikkelin, missä kerrotiin pääkaupunkiseudulla tehdystä katuvalosähköä ja valaistuskustannuksia vähentävästä katuvalojen ohjausjärjestelmän kokeilusta - sillä kuuluisalla Kehä III:lla.
Järjestelmä toimii jotakuinkin siten, että katuvalot ovat sammutettuina, mutta heti kun tiellä on liikennettä, niin liiketunnistimet sytyttävät valot kyseiselle katuosuudelle. Kun järjestelmä havaitsee kaikkien liikkujien poistuneen katuosuudelta, niin valot sammutetaan.
- Minkälaista tekniikkaa tarvittaisiin ja minkä tyyppisiä lamppuja voitaisiin käyttää. Soveltuuko esimerkiksi uudet Natrium-lamput tälläiseen nopeaan syttämiseen ja sammuttamiseen?
Voisiko Imatralta löytyä katuosuutta vastaavaan kokeiluun?
- Eniten säästöä ja turvallisuutta saataisiin aikaan kadulla, missä on jokseenkin harvakseen liikennettä yöaikaan, mutta silloinkin turvallisuuden vuoksi katuvalaisu olisi tuiki tarpeellinen.
Olisiko jollakin tarkempaa tietoa em. kokeilusta ja sen kokemuksista?
Pieni nettisurffailu voisi myös olla paikallaan aiheeseen liittyvien haarukkapalojen poimimiseksi.
Hidastetöyssyt sinne vaan niitä Imatralla rakastetaan.
Ihan helvetin huonossa kunnossa kadut jo valmiiksi ja vartavasten väännetään lisää kalliita patteja.
Hidastetöyssyt voidaan korvata vaikkapa nopeusrajoituksella 20 km/h tai STOP-merkillä oikein visaisessa paikassa, kuten koulujen lähellä.
Kuinka paljon maksaa jos puskutraktori ajaa hidastetöyssyt tienposkeen?
Siis tarkoitit Uutis-Ankkaa, Vipunen on kuollut ja kuopattu Ylä-Vuoksen myötä.
Valot on aivan turhat, niin ko. risteyksessä kuin myöskin Rauta-Pertin risteyksessäkin. Kiertoliittymä siihen ja sen verran ahdas, ettei tukkirekat pääse läpi. Niille on leveämpi tie vähän idempänä.
Stora-Enson Tainion tehtaille pääsee siitä Rauta-Pertin risteyksestä ihan huvin. Älytöntä ajattaa niitä Niskan läpi. Sairaalanristeykseen myöskin kiertoliittymä, tosin vähän tilavampi kuin Imatralla on tapana.
Voimalaitoskanavan ja Imatran kosken silloilla on raskas rekkaliikenne estetty liikennemerkein. Oikominen Ovakon ja raja-aseman suunnissa ei siis onnistu Kulmien kautta.
- Vastaavia rekkojen kulkua rajoittavia ja rekkaliikennettä ohjaavia liikennemerkkejä voisi funtsia Karjalantien ja Niskan suunnalle.
Millaisia merkkejä ja lisäkilpiä ja mihin sijoitettuna?
Olis löytynyt se 40k€ päätettiin vaan sijoittaa se ikääntyneiden demarien lomamatkailuun Svetoon paavon johdolla.
Joitakin vuosia sitten byrokraatit pohtivat sairaalan risteykseen ympyräliittymää, mutta muistaakseni paikka todettiin liian ahtaaksi.
- Ilmeisesti kyse oli siitä, että paikka on jonkinsortin rinnettä ja siksi olisi pitänyt tehdä hintavia maansiirtotöitä.
Asioille on kyllä usein useita ratkaisuvaihtoehtoja - tarvitaan vai 12 g kynää ja arkki paperia tai Klubi-aski.
Kun risteys uudistettiin aikoinaan, niin istuin silloin telassa.
Esitimme Tiinan kanssa, että siihen olisi tehty kiertoliittymä.
Virkamiehet vetosivat kuitenkin, että maaston kaltevuus ei sallinnut sitä.
Risteykseen tehtiin K-Raudalta tulevaan ja Niskan keskustaan päin levenetty loivennus.
Tämä oli kompromissi, minkä mekin hyväksyimme.
Siinä päätöksessä kuitenkin sovittiin jotain jatkosta risteyksen osalta, mutten muista enää, mitä, eikä minulla ole enää papereita siitä jäljellä.
K-Raudan risteyksen valot joutais romu-ukolle(ois lähelläkin) aivan turhina.
Kiertoliittymien tilantarve
A ) Kuinka suuri halkaisijaltaan pitäisi olla Lakasentien risteyksen kiertoliittymä?
- Riittäisikö d = 15 m, jos on tarkoitus hidastaa liikennevirran nopeutta ja lisätä turvallisuutta?
B ) Voisiko K-Raudan risteyksessä olla samanlainen kiertoliittymä?
C) Sopiiko Vuoksenniskantiellä, sairaalanristeyksessä muuta kuin pienin mahdollinen kiertosaareke, minkä halkaisija olisi d = 15 m ja ajoneuvojen kiertotila (ajorata) c = 9 m?
D ) Tarvitaanko Torikadun ja Karjalantien risteyksessä 2-ajokaistainen kiertoliittymä?
1. ) Tielaitoksen kiertoliittymän suunnittelu raskaalle rekkaliikenteelle:
http://alk.tiehallinto.fi/thohje/tts51.pdf
Sivun 3 taulukon 1 mukaan yksiajokaistainen kiertoliittymä:
jos d = 13 - 15 m, niin c = 9,0 m
jos d = 16 - 20 m, niin c = 8,5 m
jos d = 21 - 25 m, niin c = 8,0 m
d = kiertosaarekkeen halkaisija
c = kiertotila (Suurimman ajoneuvon, rekan tai bussin, ajourien tarvitsema tila)
Tilan tarve vähintään, kokonaishalkaisija D = d 2 x c
2. ) Kieroliittymän suunnittelu paikallisbusseille sopivaksi:
http://www.paikallisliikenneliitto.com/liitteet/infrakortti_13.pdf
- “Linja-autoliikenteelle soveltuvan kiertoliittymän kiertosaarekkeen halkaisijaksi suositellaan vähintään 15-20 m.”
Jos d = 15 m, niin c = 9 m.
Tilan tarve olisi halkaisijaltaan = 15 m 9 m = 24 m.
Lisäksi piennaralueet, suojatiet ja kevyenliikenteen väylät.
Piirroskuvassa sivulla 1 näkyy vielä kiertoliittymästä korokkeella erotettu kääntymiskaista, mikä lisää liikenteen sujuvuutta.
- Voisi toimia liikennemäärien perusteella jollakin ajosuunnalla myös Vuoksenniskantiellä, sairaalan risteyksessä.
Voiko kiertoliittymän tehdä pienellä kustannusarviolla?
- Esimerkiksi nurmikenttä keskellä. Vai ajetaanko yli?
- Reunarakenteen voisi tehdä betonivaluna ja käyttää ulkosivun koristekuvioinnissa uutuutena esiteltyä graafista betonia.
- Voiko rakennustavassa ja materiaaleissa säästää tinkimättä estetiikasta?
Paikallisbussit ja rekat kiertoliittymässä
Korjattuna
- “Linja-autoliikenteelle soveltuvan kiertoliittymän kiertosaarekkeen halkaisijaksi suositellaan vähintään 15-20 m.”
Jos d = 15 m, niin c = 9 m.
Tilan tarve olisi halkaisijaltaan vähintään D = 15 m 2 x 9 m = 33 m.
Lisäksi piennaralueet, suojatiet ja kevyenliikenteen väylät.
Olen näistä kustannuksista lirjoittannut joskus aikaisemminkin.
Englannissa kiertoliittymä on tynnyri tiellä.
Jos liittymän keskusta on ruohoa, niiin sen hoito maksaa jotain. Niin myös kivestä tehty, kun niitä pitää korjata auran jäljiltä.
Itselläni on herännyt sellainen ajatus jo aikaisemmin, että miksi kiertoliittymää ei voida tehdä muualla.
Eli tehdään paikalla asfalttityöt.
Tehdään keskusta jossain, vaikka valamalla ja pinnoitetaan samanlailla, kuin elementit, missä on tiilikuvio.
Kun on olemassa valmis muotti, niin seuraavat kappaleet olisivat halvempia.
Joku betoni firma, joka tekee valuja, voisi tehdä näitä.
Liittymä voisi muodostua kahdesta puolikkaasta, jolloin kuljetus paikalle olisi helpompaa.
Koska kappaleet tehtäisiin muualla, niin se lyhentäisi tietyön aikaa.
Ei muuten pöllömpi idea Anssi.
Eiköhän tuokin idea ammuttais alas "liian helppona ja edullisena"...
Ja ei tarvis kunnanukkojen seistä kuvattavina...
Uutis-Vuoksi keskiviikkona 26. elokuuta 2009 otsikoi:
"Haaveet Imatrasta kerätään ja kootaan strategiaksi."
Tämä Uutis-Vuoksen numero, ainakin sivu 2 kannattaa säilyttää jokaisen, jolla lehti on kotona tai vaikka ottaa kopio sivusta kirjastossa.
- Sitä säilytetään yhtä Kruunun jalokivistä.
Lainaukset Uutis-Vuoksesta 26.8.2009:
"Arvoina ovat avoimuus, luovuus ja suvaitsevaisuus. Kaupunginjohtaja Pertti Lintunen korostaa, että kehittyäkseen Imatra tarvitsee niitä kaikkia, kuten myös uudenlaista yrittämistä, työpaikkoja ja verotuloja.
- Elinkeinopolitiikka on avaintekijä. Se on ollut ennenkin tärkeä, mutta sen suunnan on nyt muututtava."
Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Anu Urpalainen korostaa Imatran strategiatyön poikkeavan täysin aijemmasta.
- "Ennen kaupunginhallitus piti ohjat tiukasti itsellään, nyt työhön halutaan mukaan kaikki."
"Asukkailta kysytään, ovatko strategian avaintavoitteet sekä esitetyt toimenpiteet oikeita. Myös omat ehdotukset ovat tervetulleita.
Kommentit halutaan 7. syyskuuta mennessä, jotta ne voidaan käydä läpi valtuustoseminaarissa 9. syyskuuta."
Klikkaa sisään Imatra-strategian tekemiseen:
http://www.imatra.fi/
"Ole mukana kehittämässä Imatraa!
Julkaistu 28.8.2009 00:00 (päivitetty 28.8.2009 09:39)
"Nyt voit olla vaikuttamassa Imatran strategian laadintaan.
Vastaamalla ohessa oleviin kysymyksiin 7.9.2009 mennessä osallistut Imatran kaupungin strategian laatimiseen.
- Lue lisää."
Yhtenä Imatra-strategian ydinkohdista:
"Toimintaedellytysten luominen vireälle elinkeinoelämälle ja uusille työpaikoille."
.
... kuitenkin ennen romuliikkeeseen vientiä kannattaa liikennevalojen ohjauselektroniikasta ja mekaniikasta ottaa talteen kaikki mahdollinen varaosiksi muihin kaupungin vastaaviin liikennevaloihin kelpaava. Näin pidennetään käyttöön jäävien liikennevalojen huollettavuutta ja liikennevalojen teknisen käyttöiän loppuvuosina.
- Se on kaikki veronmaksajille kotiin päin.
Nykyisten korkeiden eko-profiilien aikaudella romuliike on raaka-aineiden ja jalometallien taltteenotto- ja kierrätysyritysyritys.
Romu-ukko tituleeraa itseään mielellään professionaaliseksi raaka-aine-spesialistiksi vaikka romu-ukko on traditionaalisempi ja ukollekin entistä mieleisempi.
Hyvin
joutaa / 26.8.09 / klo 11:25
Kirjoitti:
"Stora-Enson Tainion tehtaille pääsee siitä Rauta-Pertin risteyksestä ihan huvin. Älytöntä ajattaa niitä Niskan läpi. Sairaalan risteykseen myöskin kiertoliittymä, tosin vähän tilavampi kuin Imatralla on tapana."
Tehdasalueelle pitäisi päästä lyhintä reittiä 6-tieltä kuormittamatta kaupungin sisäisen liikenteen teitä ja risteysalueita. Varsinkin liikekeskusten ja asutustaajamien läpi kulkevaa rekkaliikennettä on ohjattava muille reiteille ja rekoista koituvia haittoja määrätietoisesti poistaa.
6-tieltä K-Raudan risteykseen on hyvä yhteys. Sitten mentäisiin Asematietä kohti sairaalanristeystä ja edelleen Tainionkosken tehtaiden portille.
- Olen samaa mieltä, että sairaalan risteyksen kiertoliittymä tulisi olla tilava - rekkojen tarvitseman ajotilan huomioon ottava.
Jos haluttaisiin olla jyrkkänä ja poistettaisiin suuri osa Stora-Enson Kaukopään ja Tainionkosken tehtaiden raskasta liikenteestä pois kaikista Vuoksenniskantien risteyksistä - myös sairaalan risteyksestä ja Mansikkalan liittymästä, niin jääkö jäljelle käytännöllistä reittiä molemmille tehtaille?
Esimerkiksi Kuutostieltä Torikadun ja Karjalantien risteyksestä oikealle Karjalantietä ja sitten vasemmalle Rönkäntietä suoraan Saimaanhovin tietä tehdasalueelle. Sitten Kaukopään ja Tainionkosken tehtaiden välistä yhdystietä tehdasalueen sisällä Tainionkosken tehtaille.
- Onko tällaista tehdasalueiden välistä yhdystietä olemassa rekkaliikenteelle?
- Jos on, niin miksi sitä ei käytetä?
Moni voisi olla kiinnostunut, mitä aikaisemmin on sovittu sairaalan risteyksen kiertoliittymästä.
- Mitkä olisivat olleet kiertoliittymän mitoitusperusteet ja mitat sekä kustannusarvio silloin?
Toivottavasti tämä yritysidea luo uutta työtä ja työpaikkoja lisää Imatralle.
Omenapuun taimesta kasvaa hedelmäpuu, jonka hedelmät poimitaan imatralaisten nautittavaksi. Imatran hyvinvointi säteilee koko maakuntaan.
.
Kyseisen risteyksen suunnitelmat hyväksyttiin mielestäni samassa kaavassa, missä hyväksyttiin aseman uuden sillan suunnitelmat.
Silloin, kun valot asennettiin aikoinaan, ajoneuvo määrät oli 13 000 ajoneuvoa päivässä.
On ihan normaali toimintaa, että liikenne ratkaisuja katsellaan aina uudestaan, kun tilanne muuttuu.
Tässä tapauksessa investointi raha siirrettiin ensivuodelle ja säästyvä raha osoitettiin toimialan talouden tasapainotukseen.
Jos lautakunta ei olisi reakoinnut mitenkään miinusmerkkiseen tulokseen, niin kohta olisimme olleet seinää vasten, eli olisi tapahtunnut sama, mikä ennenkin.
Talousarvio olisi ylitetty.
Kun lautakunta käytti asiasta otto-oikeutta, niin uudestaan valmistelussa piti tuoda esille, miten paljon valojen toimimattomuus lisääntyy, jos investointia siirretään vuodella. Liikennemäärien muutos piti olla laskentaan perustuva.
Puhutaan, että valojen poisto lisää kolareita ja ehkä kuolemia.
Kuitenkin valoissakin ajetaan kolareita.
Jos verrataan asiaa, vaikka koulun lakkautukseen, niin miksi koskaan ei tehdä tilastoa siitä, miten monta koululaista loukkaantuu enemmän, koska koulumatka on pitentynnyt.
Imatralla on pidettävä huoli taloudesta. Harkintaa tarvitaan rahankäyttöä edellyttävissä päätöksissä.
- Imatra on pidettävä turvallisen matkan päässä taloudellisen kriisikunnan luokituksesta.
Siitä on oltava tarkkana ja siihen on myös varmasti kaupunkilaisten tuki.
- Myös: "Ja velathan on maksettava, eikös juu."
__ .. __
Lakasentien risteys oli murheellinen paikka vuosikymmeniä sitten.
Jos ei muu auta niin laitetaan vaikka kaikista suunnista tuleville Stop-merkki. Tuntuu ehkä varmuuden maksimoinnilta, mutta jotakin on nopeasti saatava, jos ei nykyiset valot toimi asianmukaisella tavalla.
Kuulin, että mopoilijat päristelevät risteyksen läpi tolkuttomasti ja varomattomasti.
- Mikä keinoksi, ettei vaan kävisi huonosti kenellekään?
- Auttaako näille Tolkku pois -mopoille edes liikennevalot, jos asenne ei ole kohdallaan?
Olen monesti itsekkin nähnyt, kun mopoilijat ajokaistan valon ollessa punaisena muuttaavat ajamaan pyörätielle.
Onko syy siihen, että näytetään muille, miten ollaan kovia.
Stop merkki käskee pysähtymään, mutta kolmiokin velvoittaa väistämään, joten muuttuuko tilanne mihinkään.
Se lopullinen ratkaisu syntyy kaikille kuljettajille kuitenkin korvien välissä.
Tässä päätöksessä viitattiin seudulliseen liikenne ohjelmaan, mikä valmistuu syksyllä.
Imatran kannalta minusta tärkeämpi olisi päivittää liikenne 2000 ohjelma, mikä hyväksyttiin 2001.
Ohjelmassa laitetaan liikenne investoinnit tärkeysjärjestykseen.
niin juu eiks kaikki olekkin okei sen jälkeen. Ekaks: imatralle liikenneympyrät, yks sellanen ku saatiin niin ei muutakuin jokapaikkaan sellainen, kaks: imatralle hidastetöyssyt, yks sellanen ku saatiin niin ei muutakuin jokapaikkaan sellainen, kolme: imatralle venäläisiä, yks sellanen ku saatiin niin ei muutakuin jokapaikkaan sellaisia.....niin alkavatpa ongelmat olemaan kohta jo naapurimaan luokkaa eli ylitsepääsemättömiä. Ei vittu tätä hyysäämistä kaikki puhuu kokoajan rahasta ja rahasta kuinka ne tuovat rahaa tänne ja siltikään ei ole rahaa rakentaa mitään tänne. Eli takaisinpäin ajateltuna asiaa: ongelmat ovat alkaneet juuri siitä "yhdestä". ennen oli parempi. noh kohta ei tartte enää rakentaa mitään kun veli venäläiset päättävät täällä jo kaikesta. Miks ei saada päättäjiksi sellaisia mitkä kuuntelat kansaa eivätkä nuole perseitä rahasta.
KOTIMAATA SUOMEA: EN VUOKRAA ENKÄ MYY
"Miks ei saada päättäjiksi sellaisia mitkä kuuntelevat kansaa eivätkä nuole perseitä rahasta."
Tämä on kuin Suomen perustuslaista. Hyvä!
- "Huoltoasemien parlamenteissa", toreilla ja turuilla ollaan kanssasi varsin samaa mieltä Sinun kiteyttämiesi ajatusten kanssa.
Kiertoliittymiä, ympyröitä ja hidasteita ei tarvitse tehdä kaavamaisesti.
- Pitäisi voida esittää monia vaihtoehtoja ja perustella, miksi jokin ratkaisu olisi hyvä. Kieroliittymä toimii kuin vetoketju eli liikenne eri suunnista limittyy yhteen kiertoliittymästä poistuttaessa. Kiertoliittymillä voidaan pyrkiä myös liikenteen hidastamiseen - rauhoittamiseen, jolloin jää paremmin harkinta-aikaa.
- Töyssyt voi todellakin olla vain muoti-ilmiö, mihin löytyy parempiakin vaihtoehtoja. Jos osattaisiin ajaa siivosti ja maltillisesti nopeusrajoitusten mukaisesti, niin töyssyjä ei olisi ehkä koskaan rakennettukaa.
Töyssyjen ajatuksena näyttää olevan: Jos hurjastelet, rikot autosi.
Eli rangaistus seuraa välittömästi aineellisina menetyksiä. Outoa?
Helsingin keskustassa on paljon jalankulkijoita, on kyllä liikennevalojakin. Nopeusrajoitus keskusta-alueella on laajasti 30 km/h, millä pyritään myös jalankulkijoiden liikenneturvallisuuden parantamiseen.
Riittäisikö päiväkotien ja koulujen lähellä pelkästään nopeusrajoitus 20 km/h korvaamaan töyssyt. Jokaisenhan pitäisi tietysti jo ennakoivan ajotavan perusajatuksen mukaan säätää tilannenopeus alhaiseksi tällaisissa paikoissa, missä ehkä jo liikennemerkillä osoitetaan "Koululaisia" - merkissä kävelevät lapset. Ajoneuvo pitää pystyä pysäyttämään pysäyttämään kun jalankulkija aikoo astua suojatielle.
Tulee mieleen paikkoja, missä on ollut 40 km/h aluerajoitus, mutta kun rajoitusta on ylitetty, on päädytty tekemään hidastetöyssy.
- Olisiko pitänyt kokeilla, ennen päätöstä töyssyn rakentamisesta, nopeusrajoitusta 20 km/h reilusti ennen suojatietä?