Bäckman pohti Halla-ahon oikeudenkäynnistä "miksi täällä ei ole lautamiehiä. Jussi valistaa minulle tilaisuuden jälkeen, että vuodenvaihteessa voimaan tulleen lakiuudistuksen takia heitä tarvitaan vain vakavissa jutuissa."
Millaiset jutut ovat tarpeeksi vakavia lautamiehille?
Varkaus, pahoinpitely?
Saako mistään tietää etukäteen käytetäänkö oikeudenistunnossa lautamiehiä vai ei?
Millaiset jutut ovat tarpeeksi vakavia lautamiehille?
Varkaus, pahoinpitely?
Saako mistään tietää etukäteen käytetäänkö oikeudenistunnossa lautamiehiä vai ei?
Vastaukset 3
Vanhimmat
Yhden tuomarin istunto on toimivaltainen esimerkiksi kanslia-asioissa, rikosjutuissa, joissa enimmäisrangaistus olisi lain mukaan enintään kaksi vuotta vankeutta, sekä riita-asioiden valmistelevassa käsittelyssä ja välittömästi sen yhteydessä pidettävässä oikeudenkäynnissä.
Lautamieskokoonpanossa on yksi lainoppinut puheenjohtaja ja kolme lautamiestä. Lautamieskokoonpanossa ratkaistaan rikosjuttuja.
Kolmen tuomarin eli lakimieskokoonpano ratkaisee riitajutut ja sellaiset rikosasiat, joissa asian laatu tai muu erityisen syy sitä puoltaa. Ajatuksena on, että lainopillisesti kaikkein visaisimmat riidat ja rikokset menisivät pääsääntöisesti kolmen lakimiestuomarin ratkaistavaksi.
Eli tarkoittaako tämä että mikäli enimmäisrangaistus on YLI 2 vuotta vankeutta, oikeudenkäynnissä käytetään lautamiehiä?
Kyllä, yllättäen, tästäkin on säädetty oikeudenkäymiskaaressa:
"2 LUKU (22.7.1991/1052)
Päätösvaltaisuudesta
1 § (5.12.2008/811)
Käräjäoikeus on päätösvaltainen rikosasiassa, kun tuomioistuimessa on puheenjohtaja ja kolme lautamiestä.
Käräjäoikeus on päätösvaltainen rikosasiassa myös kolmen lainoppineen jäsenen kokoonpanossa, jos sitä asian laadun tai muun erityisen syyn vuoksi on pidettävä perusteltuna.
2 § (5.12.2008/811)
Käräjäoikeuden 1 §:n 1 momentissa mainittua kokoonpanoa voidaan vahvistaa toisella lainoppineella jäsenellä, jos sitä asian laajuuden tai muun erityisen syyn vuoksi on pidettävä perusteltuna. Samoin edellytyksin käräjäoikeudessa voi olla neljäs lautamies.
3 § (22.7.1991/1052)
Muussa kuin 1 §:ssä tarkoitetussa asiassa käräjäoikeus on päätösvaltainen, kun siinä on kolme lainoppinutta jäsentä.
3 a § (5.12.2008/811)
Jos lautamiehelle on tullut este pääkäsittelyn aloittamisen jälkeen, käräjäoikeus on päätösvaltainen, kun lautamiehiä on vähintään kaksi.
Jos kolmen lainoppineen jäsenen kokoonpanossa jäsenelle on tullut este pääkäsittelyn aloittamisen jälkeen, käräjäoikeus on päätösvaltainen, kun jäseniä on vähintään kaksi.
4 § (5.12.2008/811)
Riita-asian käsittelyä saadaan jatkaa 3 §:ssä tarkoitetussa kokoonpanossa, jossa asian käsittely on aloitettu, vaikka asia käsittelyn aikana muuttuu sellaiseksi, että se tulisi käsitellä 5 §:n 1 momentissa tarkoitetussa kokoonpanossa. Samoin voidaan menetellä, jos samaan oikeudenkäyntiin yhdistetään käsiteltäväksi myöhemmin vireille tullut 5 §:n 1 momentin mukaisessa kokoonpanossa käsiteltävä asia.
5 § (30.8.2002/768)
Käräjäoikeudessa on vain puheenjohtaja:
1) hakemusasiassa, jonka käsittelyä ei jatketa riita-asian käsittelystä säädetyssä järjestyksessä;
2) valmistelussa;
3) riita-asian pääkäsittelyssä, jos tuomarina toimii valmistelusta vastannut tuomari eikä asian laatu tai laajuus edellytä asian käsittelyä täysilukuisessa kokoonpanossa;
4) otettaessa vastaan todistelua pääkäsittelyn ulkopuolella; sekä
5) käsiteltäessä erikseen 7 luvun mukaista turvaamistointa koskevaa asiaa.
Käräjäoikeuden on varattava asianosaisille tilaisuus lausua käsityksensä 1 momentin 3 kohdassa tarkoitetun täysilukuisen kokoonpanon tarpeellisuudesta. Jos asianosainen pitää täysilukuista kokoonpanoa tarpeellisena, asia voidaan ratkaista pääkäsittelyssä yhden tuomarin kokoonpanossa vain erityisestä syystä.
3 momentti on kumottu L:lla 5.12.2008/811.
6 § (22.7.1991/1052)
Rikosasiassa käräjäoikeus on päätösvaltainen myös, kun siinä on yksin puheenjohtaja, jos mistään syytteessä tarkoitetusta yksittäisestä rikoksesta ei syytteessä mainittujen seikkojen vallitessa tehtynä ole säädetty ankarampaa rangaistusta kuin vankeutta enintään kaksi vuotta tai jos syytteessä tarkoitettu yksittäinen rikos on:
1) virkamiehen väkivaltainen vastustaminen;
2) törkeä varkaus;
3) törkeä kavallus;
4) törkeä moottorikulkuneuvon käyttövarkaus;
5) törkeä kätkemisrikos;
6) törkeä vahingonteko;
7) törkeä petos;
8) törkeä maksuvälinepetos;
9) 1–8 kohdassa mainitun rikoksen rangaistava yritys.
(5.12.2008/811)
Ratkaistaessa rikosasiaa oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain (689/1997) 5 a luvussa tarkoitetussa kirjallisessa menettelyssä käräjäoikeus on päätösvaltainen, kun siinä on yksin puheenjohtaja. (31.3.2006/244) "
ELI, vaikka tiettyjen törkeiden tekomuotojen enimmäisrangaistus on yli 2 v vankeutta, voidaan istua yhden tuomarin kokoonpanossa.
Käräjäoikeuksilla on jatkossa aiempaa useampia vaihtoehtoja päättää ratkaisukokoonpanoistaan.
Lautamiesten käyttöä karsitaan siten, että lautamiehet osallistuvat vain vakavampien ja yhteiskunnallisesti merkittävimpien rikosten käsittelemiseen.
Jatkossa käräjäoikeuden peruskokoonpano on edelleen tuomari ja kolme lautamiestä. Sitä käytetään ennen muuta silloin, kun kyse on teosta, jonka enimmäisrangaistus ylittää kaksi vuotta.
Lautamieskokoonpanoa voidaan käyttää muissakin tapauksissa esimerkiksi silloin, jos rangaistuksesta näyttää tulevan ankara, rikos ei vaikuta rutiiniluonteiselta tai jos se kiinnostaa laajaa yleisöä.
Yksi tuomari voi käsitellä myös tiettyjä laissa erikseen lueteltuja rikoksia, lähinnä törkeitä omaisuusrikoksia, vaikka niiden enimmäisrangaistus onkin yli kaksi vuotta.
Jatkossa lautamiehet eivät enää käsittele lainkaan riita-asioita, vaan ne ratkaistaisiin yhden tai kolmen tuomarin kokoonpanossa.
http://www.om.fi/Etusivu/Ajankohtaista/Uutiset/Uutisarkisto/Uutiset2008/1224167021554