Mun ongelma on nyt vähän "hassu" eli odotan meijän esikoista (la vasta joulukuun lopussa, eli tää kysymys ei perjaatteessa olis edes ajankohtanen vielä piiitkään aikaan, mutta...). Miehen äiti on tosi ihana ihminen, mutta hänellä on skitsofrenia. Lääkkeet tottakai on, mutta sairauteen kuuluen jättää silloin tällöin lääkkeet syömättä (yhtenä päivänä kun ei ota, on aivan sekaisin). Ja siis tottakai tuleva mummu on kovin innoissaan lapsesta, mieltä kuitenkin painaa se, että hän tulee tulevaisuudessa haluamaan lasta yökylään (asuvat 200 km päässä meistä, joten hirveän usein ei nähdä) ja minä en taas uskaltaisi antaa lastani hänelle hoitoon edes pariksi päiväksi, koska koskaan ei voi olla varma, koska lääkkeet jää taas ottamatta, jolloin on erittäin sekava (lähinnä vaarallinen itselleen, useita itsemurhayrityksiä takana), mutta siis miten sitten tulevaisuudessa selvitä asiasta. En halua todellakaan riskeerata lapseni turvallisuutta. Mieheni on paljon kertonut omasta lapsuudestaan, joka ei todellakaan ole ollut helppo, johtuen äitin mielenterveysongelmista. Joutunut seuraamaan vierestä aivan pienenä jo miten äiti yrittänyt itsemurhaa ja itsekin joutunut muutamaan kertaan "onnettomuuteen". En halua tätä samaa lapselleni, mutta mies luottaa aina uudestaan ja uudestaan äitiinsä, kun tämä vakuuttaa, että "tästä lähtien syön lääkkeitä niinkuin pitääkin, enkä jätä yhtään välistä", mutta taas menee joitakin kk ja lääkkeet jäävät. Eli miten ratkaista asia, kun mies sitä mieltä, että kyllä on tulevaisuudessa turvallista jättää lapsi vaikka v-lopuksi äitillensä (tietysti kun on hieman vanhempi) ja minusta sivusta seuranneena siinä ei ole mitään turvallista. Stressaanko nyt aivan turhasta vai tulisiko asiasta keskustella enemmän ja keksiä jokin muu ratkaisu sitten kun se joskus tulee ajankohtaiseksi?
mummulla skitsofrenia
tiinuliinukka...
3206
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Eli miehen äidillä luultavasti skitsofrenia. Ei ole tutkittu tarkemmin kun ei suostu tutkimuksiin. Sai joskus mielialalääkkeet mutta jätti syömättä. Hän ei ole itselleen eikä muille vaarallinen, luulee vain saavansa jotain yhteyksiä ulkoavaruuteen ynnä muuta hömppää. Masentunut on myös. Muuten ihan ok tyyppi ja lapsemme ovat olleet siellä hoidossa muutamia tunteja kerrallaan yleensä. Kaksi kertaa ovat olleet yökylässä eikä mitään outoa ole tapahtunut.
Sinun tilanteessasi en jättäisi lastani noin vaarallisen mummun hoitoon. Minusta teidän pitäisi sanoa mummulle että ette halua antaa lastanne hoitoon koska pelkäätte että hän jättää lääkkeet syömättä ja täten voi olla vaaraksi itselleen (tai lapselle). Keskustelkaa ihan rakentavassa hengessä, jos mahdollista.
Ehkä olisi myös parempi että miehesi ottaa tämän asian esille mummun kanssa. Monesti äidit uskovat paremmin poikiaan kuin miniöitä.
Älä riskeeraa lapsesi turvallisuutta! Mieti kumpi on pahempi: lapselle sattuva onnettomuus vai anopin suuttuminen?
Toivottavasti miehesi ymmärtää sinun huolesi. Keskustele hänenkin kanssaan mahdollisimman rakentavasti, riitelemättä.
Vaikka miehesi kuinka vakuuttelee niin älä silti vie lasta mummulle hoitoon. Mieluummin suuttunut mies kuin vaarassa oleva lapsesi.
Miettikää asioita uudestaan sitten kun lapsenne kasvaa vähän isommaksi, (että osaa vaikka soittaa apua jos mummulassa tapahtuu outoja)
Tsemppiä!!!!!!!!!
mutta mies ei myöskään ikinä antaisi poikaa äidilleen hoitoon, edes hetkeksi.. Tällä mummilla myös itsemurhayrityksiä ja jaksoja suljetulla takana. En todellakaan suosittele antamaan lasta hoitoon sinne, miehesikin se pitäisi ymmärtää, tai oikeastaan varsinkin hänen! Meillä mies ei halunnut aluksi edes antaa poikaa äitinsä syliin (poika oli melko pienikokoinen syntyessään) mutta toisaalta mieheni äitikin ymmärtää hyvin ettei voi lasta hoitoon ottaa vaan nähdään siten että jompikumpi tai molemmat minä ja mieheni on mukana. Päätätte sitten niin tai näin niin muistakaa että päätätte pienen ihmisen puolesta joka ei itse voi kertoa jos mummolassa oli pelottavaa.
mutta mies ei myöskään ikinä antaisi poikaa äidilleen hoitoon, edes hetkeksi.. Tällä mummilla myös itsemurhayrityksiä ja jaksoja suljetulla takana. En todellakaan suosittele antamaan lasta hoitoon sinne, miehesikin se pitäisi ymmärtää, tai oikeastaan varsinkin hänen! Meillä mies ei halunnut aluksi edes antaa poikaa äitinsä syliin (poika oli melko pienikokoinen syntyessään) mutta toisaalta mieheni äitikin ymmärtää hyvin ettei voi lasta hoitoon ottaa vaan nähdään siten että jompikumpi tai molemmat minä ja mieheni on mukana. Päätätte sitten niin tai näin niin muistakaa että päätätte pienen ihmisen puolesta joka ei itse voi kertoa jos mummolassa oli pelottavaa.