Vakavasti kysyen onko totta, että Ilomantsin sivulle kirjoittavista suurosa on niitä, joilla ei koskaan ole ollut mitään hyvää elämässään, ei hyviä naapureita, ei kaunista kesää, ei miellyttävää mielitiettyä, vaan ainoastaan vilua ja nälkää sekä katkeraa mieltä.
Onko näin?
Onko näin?
Vastaukset 12
Vanhimmat
suurosa voi ollakin katkeria kärsijöitä, mutta minä en! Olen oikein tyytyväinen omaan elämääni murheineen ja vastoinkäymisineen, mutta silti näen monissa asioissa parantamisen varaa.
Jokaiselle palstalla on näin,mukana on heitä jotka purkavat paineensa tämän kanavan välityksellä.
Vakavasti ottaen joskus on vilu ja nälkä yllättänyt elämässä,en kuitenkaan sanoisi,että katkeruus olisi päässyt kasvamaan.
On ollut elämässä tilaisuus istua ns.herrojen(ministerit, työn antajat jne) kanssa samassa pöydässä keskustelemassa eräästä ongelmasta joka jollakin tapaa koskettaa myös Ilomantsia.En tiedä onko se ollut kunnia vai ikävä velvollisuus.
Toinen puoli myös,olen istunut nk.puliukkojen kanssa puiston penkillä pääkaupunkiseudulla.En tiedä sanoisiko kunniaksi vai velvollisuudeksi.
Niin kabinetissä kuin puiston penkillä on vastassani ollut ihminen,ns. sosiaalinen asema vain erillainen.
Neljän-viiden vuoden aikana tapasin monena aamuna kapteeni evp,sähkoinsinööri,lääkäri evp,keittiömestari,kirvesmies ja muutamia satunnaisia kulkijoita puiston penkillä ei ollut titteleitä oli nk.puliukkoja.
Voi tuntua oudolta mutta jotenkin jäi kuva,että siellä ihmiskohtalon alla on inhimillinen lämmin ihminen.Kabineteissä käsiteltiin kylmiä asioita ja numeroita.
Koskaan ei päässyt katsomaan kulissin taa.Inhimillisyys oli jossakin kaukana.
Tällä palstalla on täysin ala-arvoisia kirjoituksia jotka käsittelee ns.ihmissuhteisiin liittyviä asioita,joillekin se voi olla ainut keskustelu kanava.
Poliitikkojen haukkuminen ja irvailu on ollut suomalainen kansan huvi kautta historian.
Sitten tullaan siihen kotipaikka kysymykseen ja tullaan aralle alueelle.Ihan käytännön asioilla ei ole silloin mitään tekemistä kun tunne nousee ohitse muiden.
Itse kirjoitan joistakin asioista kriittisesti.Tarkoitus ei ole loukata,tarkoitus on herättää vaikka keskustelemaan.
Joskus lukiessa tulee mieleen,että onko vastauksen annossa tarkoitus tietoisesti satuttaa lähimmäistä.Asian voisi varmaankin perustella.
Ensimmäiseeen kysymykseen;osalla on,osa tekee sen ärsyttääkseen ja osa on näin,että vastaan ottaja ei halua nähdä kysymystä niinkuin se esiin tuodaam.
Uutisissa kerrottiin kuinka Venäjällä on taas tehdy rauhantöitä ja ammuttu lapsia ja äitejä. On meidän onni, että saamme elää Suomessa joka on vapaa. Jos Neuvostoliitto olisi miehittänyt Suomen suomalaiset eläisivät varmaan Uralin takana.
Vaikka on köyhyyttä, asunnottomuutta niin turvallinen maa Suomi on
Nostan hattu veteraaneille ja sota-ajan naisille, joiden työllä pysyimme hengissä.
vielä aivan lyhkäsesti.
Kysymykseesi katkerasta mielestä.Se on monen kirjoituksen takana.
Oi jospa oppisimme arvostamaan pieniä asioita ja jättäisimme vihan pois.
Nyt on jo vuosi 2009.
Juu, mutta kun osa väestä ei ole vielä edes pudonnut puusta.
Tahaton tarkkailija on joutunut tulemaan puusta alas ja kiittää Jumalaa siitä,ettei niskat taittuneet maahan tulon yhteydessä.
Sanotaan näin kun joutuu istumaan kuoleman kanssa kasvokkain niin omassa ja lähimmäisten elämässä ja menettää heistä lyhyellä ajalla monta ,pysähtyy.
Sitten rupeaa miettimään elämän arvoja jne.
Tänä päivänä kun aamusella herää ja lähtee tuossa 5-6.00 välillä aamu lenkille sitä pysähtyy monta kertaa puun juureen ja kuuntelee lintujen laulua ja ihme kyllä kun on saanut antaa anteeksi itselleen ja lähimmäiselle kaikenlaisia asioita,
kuulee linnunlaulun aivan toisenlaisena.
Sitä miettii mitä katkeruus ja viha saavat aikaan tässä ajassa.
Veteraanin poika kiittää veteraaneja ja heidän vaimojansa.Yhdyn kiitokseen.Oma isäni oli koko sota- ajat konekivääriampuja.Isä ei puhunut koskaan sodan jälkeen sodasta Hänelle riitti ne vuodet rintamalla.
Kunnioitan isääni sen verran etten minäkään puhu sodasta.
Lähimmäisen hyväksyminen kaikkine vikoineen antaa oivan askeleen kohti elämää jossa ei ole vihaa ja katkeruutta.
mutta kannattas joskus antaa anteeksi omille vioilleenkin, lähimmäiset kyllä selviävät. Niin kysyjälle kuin kaikille vastaajillekin toivon, että aurinko täyttäisi valollaan teidänkin päivänne!
Taitaa olla niin, että sivut pilaa muutama kuotta ja kumppani sekä pari höpötattia.
Kirjoittavia on monenlaisia.Itselläni on ongelma opettelen uudelleen kirjoittamaan aikuisiässä.Suonet anteeksi virheet.
Aloitit Kuotalla.Kuotta on varmaankin yksinäinen taapertaja joka omaatuntoaan kohottaa pikkuisilla ärsykkeillä.Luulen kuitenkin,että Hänellä on tietoa ja suhteellisen nopea tilannetaju.
Kumppaneita on monta.
Toisilla on tapana ärsyttää,toisilla tuoda omaa minäänsä esiin.
Ja sitten.
Pyydän anteeksi en tahdo ketään loukata tuon vain ajatuksen esiin.
On paljon sellaisia ajatuksen esiin tuojia joista voisi käyttää nimitystä
"yhden asian ihminen".
Muutamia esimerkkejä;
-kotipaikka
-karjala
-napa-polvi alue
-autot jne.
Esimerkeistä kun jokin jää soimaan päähän tulee kuin 60-luvun flipperissä tiltti päähän,pysähtyy ajatus siihen ja mitään muuta ei sinne sovi.
Älä kirjoita aiheesta joka on sinulle (tarkoitan yleisesti arka)barrikaaadit täyttyvät puolustussotilaista. Otan esim.tämä Varis joka on palanut kielletyistä aineista pitäisi ottaa urheiluseuraan.Sanon näin urheilija joka pilaa oman ja edustaman maan maineen tulee asettaa elinikäiseen kilpailukieltoon.Katso vain mielipiteeni saa urheiluhullut hyppimään tasajalkaa Kalevantietä.
Ja sitten alkaa se asiaton kirjoittelu,nimittely jne.
Sama mene minkä hyväänsä paikkakunnan sivuille.
Vain kolmea kirjoitusta käsitelty, se on hyvä.
Loppuupan pärpättäminen.
taisi loppua rienaaminen.kun kävijät loppuu viestitki
kun tämäkin sivu on päässyt asiaan.
pohtivat tuolla toisessa kirjoituksessa kuinka kehittäisimme ilomantsia.