itsensä kanssa

Mä näin muutama yö sitten myös unta, jossa puhuin itseni kanssa. En ainakaan muista ennen nähneeni vastaavaa. Toinen minä antoi minulle "viisaita" neuvoja. Lainausmerkeissä siksi, että muistan siitä vain sen, että sanoin itselleni "pitää osata erottaa hyvä pahasta ja väärä oikeasta". Oli siinä varmaan muutakin, uni jatkui aika henkevänä miltei rajan taakse asti ;)

Muistatko mitä keskustelit itsesi kanssa? Ehkä se oli neuvoa ja opastusta alitajunnastasi.

Olisiko itsetutkiskelun paikka?
Nykyihminen uupuu helposti työtaakkansa alle, aina ollaan menossa, eikä osata sanoa "ei". Sekin vähäinen yhteinen vapaa-aika, mitä meillä on käytetään paitsi oman, myös puolison kehon turruttamiseksi alkoholilla. Alkoholi poistaa estot, mutta keskustelu jää pinnalliseksi. Hiljaisuutta ei kestetä, musiikki ja television taustameteli täyttää tyhjät aukot elämässämme.

Ongelmien ratkomisen sijaan pyritään ongelmia karkuun siirtämällä ne huomiseksi. Jonakin päivänä huomataan, että tuo ennen niin rakas ihminen vierellä onkin täysin muuttunut vieraaksi. Yhteisiä puheenaiheita ei ole enää. Jos kysyy jotakin niin vastaus tulee tiuskimisena. Aika moni (ainakin meistä keski-ikäisistä) muistaa omasta isästään sen, että hän oli aina paikalla, mutta harvoin läsnä omille lapsilleen.

Jos ei ole itselleen koskaan läsnä, ei voi myöskään kohdata aidosti muita.
Läsnä olemisen taito kuoriutuu kyvystä olla läsnä itsessään. Pitäisi antaa enemmän aikaa itselleen, lupa rentoutumiseen ja mielekkääseen tekemiseen.

Ai niin se uni.
Se varmaankin varoittaa tulevasta uupumuksesta.
Unen alitajuntainen viesti olisi että kuuntele itseäsi paremmin,
ole läsnä itsellesi ja samalla olet läsnä muille.