Näin päiväkodin työntekijänä koen itseni usein riittämättömäksi yksilöllisyyden suhteen! Haluaisin olla juuri sinun lastasi varten paikalla. Haluaisin toteuttaa jokaisen toiveesi lapsesi hoidossa. Haluaisin, mutta en yksinkertaisesti pysty, sillä vanhempien toiveviidakko on niin valtaisa. Pitäisi olla ohjelmoitu tietokone, jotta voisi muistaa kaikki!
Tässä muutamia esimerkkejä: Toiset vanhemmat antavat hyvinkin tarkat ohjeet siitä, miten lapsi tulisi pukea. (Uskokaa tai älkää, niin variaatioita samalle päivälle ja säälle voi olla lapsiryhmän lukumäärän verran!). Joku vanhempi haluaa lapselleen päiväunet, joku toinen taas kieltää ne täysin, kolmas antaa luvan 15 minuutin uniin ja neljäs toivoo lapsensa herättämistä 45 minuutin kuluttua. Ohjeistusta saadaan niin ikään ruokailun suhteen ja kasvatuksen ja hoidon. Myös rajojen asettaminen lapsiryhmässä on joskus hankala taitolaji, kun Tiinan äiti toivoo pehmeää ja sallivaa kasvatusta ja Markon äidin mielestä aikuisen on annettava rajat. Väkisinkin ristiriitaa tulee vähintään silloin kun on koko ryhmän kasvatuksesta kyse.
Ymmärrän vanhempien halun siitä, että juuri hänen lapsen kasvatuksessa tuetaan kodin arvoja. Mutta joskus se vain on mahdotonta!
Tiedän myös vanhempien keskustelevan kokemistaan epäkohdista keskenään, ilman, että kukaan heistä olisi tullut keskustelemaan asiasta hoitohenkilökunnan kanssa. Näin ollen jutut saavat väärstymiä ja meillä työntekijöillä ei ole mahdollisuutta kertoa omaa mielipidettämme.
Minäkin olisin mielelläni kaikkeen kykenevä monitoimikone jos vain pystyisin siihen! Minulla on halu työskennellä tällä alalla! Uskon, että lapset ovat vuosien varrella saaneett minultakin jotakin hyvää matkalleen, vaikka hänellä oli silloin tällöin väärät kengät jalassaan!
Tässä muutamia esimerkkejä: Toiset vanhemmat antavat hyvinkin tarkat ohjeet siitä, miten lapsi tulisi pukea. (Uskokaa tai älkää, niin variaatioita samalle päivälle ja säälle voi olla lapsiryhmän lukumäärän verran!). Joku vanhempi haluaa lapselleen päiväunet, joku toinen taas kieltää ne täysin, kolmas antaa luvan 15 minuutin uniin ja neljäs toivoo lapsensa herättämistä 45 minuutin kuluttua. Ohjeistusta saadaan niin ikään ruokailun suhteen ja kasvatuksen ja hoidon. Myös rajojen asettaminen lapsiryhmässä on joskus hankala taitolaji, kun Tiinan äiti toivoo pehmeää ja sallivaa kasvatusta ja Markon äidin mielestä aikuisen on annettava rajat. Väkisinkin ristiriitaa tulee vähintään silloin kun on koko ryhmän kasvatuksesta kyse.
Ymmärrän vanhempien halun siitä, että juuri hänen lapsen kasvatuksessa tuetaan kodin arvoja. Mutta joskus se vain on mahdotonta!
Tiedän myös vanhempien keskustelevan kokemistaan epäkohdista keskenään, ilman, että kukaan heistä olisi tullut keskustelemaan asiasta hoitohenkilökunnan kanssa. Näin ollen jutut saavat väärstymiä ja meillä työntekijöillä ei ole mahdollisuutta kertoa omaa mielipidettämme.
Minäkin olisin mielelläni kaikkeen kykenevä monitoimikone jos vain pystyisin siihen! Minulla on halu työskennellä tällä alalla! Uskon, että lapset ovat vuosien varrella saaneett minultakin jotakin hyvää matkalleen, vaikka hänellä oli silloin tällöin väärät kengät jalassaan!
Vastaukset 3
Vanhimmat
olen myös ollut töissä ryhmäperhepäivähoidossa,jossa ei kuitenkaan ollut kuin 9-11 lasta hoidossa ja sekin oli jo jommoista.Joskus kyllä tuli tunne että veti tai työnsi niin hyvä ei ollut.Kyllähän se oli myös palkitsevaa mutta aika useinkin tulee mieleen ne harmittavat asiat ja niitä tulee pohdittua että olisiko siinä ja siinä tilanteessa voinut/pitänyt toimia toisin.Niin ja noita esimerkkejähän riittää,kun äiti aamulla lasta pukiessaan huomaa naarmun tai mustelman jota ei ole ennen huomannut niin ensimmäisenä hyökätään hoitopaikan kimppuun syyttäen suurinpiirtein väkivallasta,(kun se on voinut sattua myöskin kotona.)Jos lapsi ei itke kun he esimerkiksi painivat ja muuten nujuavat niin kuinka sen mustelman tai muun pikkunaarmun tulon voi huomata,ei edes äiti pysty siihen.Ja kun äiti ei merkitse kotona vaatteita ja kenkiä niin hoitajanhan se on syy jos ne joskus epähuomiossa vaihtuvat,meneppä hoitopaikalla merkitsemään niin saat syytteet vaatteiden pilaamisesta...näitähän riittää,tällä hetkellä en tiedä jaksaisinko enää tuota henkisesti niin raskasta työtä...
Hei !
Minä ainakin olen ollut tosi tyytyväinen paiväkodin henkilökunnan toimiin. En itse ole antanut ohjeita, miten lapseni täytyy pukea, syöttää, nukuttaa. Olen hänet päiväkotiin itse vienyt ja näin ollen mukaudumme täysin päiväkodin työntekijöiden rytmiin / pukemisiin jne. Hyvin toimii ! Kiitos teille päiväkotien työntekijät ! Ilman teitä, meidän työssä käyvien äitien elämä olisi kamalaa !!! K I I T O S ! ! !
Olen ollut todella tyytyväinen lapseni päiväkotiin, jossa kaikki hoitajat ovat mukavia
omallatavallaan. Eihän he kerkiä kaikkea muistamaan mitä vanhemmat ovat kulloinkin toivoneet, eikä hoitajat voi käsitellä lapsia eriarvoisesti lepsuilemalla/jäykemmin. Vanhempien/hoitajien pitäisi jutella näistä lapseen liittyvistä asioista usein vaikka sopimalla ajan.