Puhuttaisiinko vaihteeksi itse asiasta eli asuntojen hinnoista:
Minkälaista hintakehitystä arvioisitte asuntokaupoissa lyhyellä tähtäimellä, sanotaan Q3/09 - Q2/10? Pyytäisin myös perusteluita ennusteille, jotta keskustelusta tulisi hedelmällistä.
Oma arvioni on, että jyrkkää tai suurta pudotusta ei nähdä, muttei juuri rajua nousuakaan. Melkolailla tasaista saattaisi hintojenkehitys olla eli lähellä -0. Tätä näkemystä puoltaisi kulunut vuosi ja sen tapahtumat eli eräänlainen tulikoe on suoritettu. Työttömiä tuli 100 000 lisää, muttei se juuri hintoja romahduttanut ja monen yllätykseksi saatiin vielä nousua tälle kesälle. Kauppojen määrä toki putosi ajoittain reippaastikin edellisvuosiin nähden, mutta kuten usein todettua, asuntokaupoissa määrä juurikin joustaa ennemmin kuin hinta. Lisäksi korkotaso todennäköisesti pysyy matalana, joten tilanne ei monelle ole katastrofaalinen työttömyydenkään myötä.
Worst case scenario: työttömiä tulee vielä 100 000 lisää, korot nousevat yhden prosenttiyksikön, lisäksi joitain veronkorotuksia. Tällöin kuvittelisin kauppavoluumien tipahtavan vielä jonkin verran ja hintojen joustavan alaspäin n. 5%.
Optiminen skenaario: työttömien määrä kasvaa vain maltillisesti tai pysyy suunnilleen samoissa, korot pysyvät alhaalla ja maailmantaloudessa selvä elpyminen. Tällöin hinnat nousevat n. 5%.
Todellisuus lienee tulee olemaan jossain siinä välillä, joten siksi olettaisin suurin piirtein nollakehitystä hinnoissa. Missään nimessä en usko suuriin romahduksiin vaan ääripäistä pidän ennemminkin yllättävää nousua todennäköisempänä.
Minkälaista hintakehitystä arvioisitte asuntokaupoissa lyhyellä tähtäimellä, sanotaan Q3/09 - Q2/10? Pyytäisin myös perusteluita ennusteille, jotta keskustelusta tulisi hedelmällistä.
Oma arvioni on, että jyrkkää tai suurta pudotusta ei nähdä, muttei juuri rajua nousuakaan. Melkolailla tasaista saattaisi hintojenkehitys olla eli lähellä -0. Tätä näkemystä puoltaisi kulunut vuosi ja sen tapahtumat eli eräänlainen tulikoe on suoritettu. Työttömiä tuli 100 000 lisää, muttei se juuri hintoja romahduttanut ja monen yllätykseksi saatiin vielä nousua tälle kesälle. Kauppojen määrä toki putosi ajoittain reippaastikin edellisvuosiin nähden, mutta kuten usein todettua, asuntokaupoissa määrä juurikin joustaa ennemmin kuin hinta. Lisäksi korkotaso todennäköisesti pysyy matalana, joten tilanne ei monelle ole katastrofaalinen työttömyydenkään myötä.
Worst case scenario: työttömiä tulee vielä 100 000 lisää, korot nousevat yhden prosenttiyksikön, lisäksi joitain veronkorotuksia. Tällöin kuvittelisin kauppavoluumien tipahtavan vielä jonkin verran ja hintojen joustavan alaspäin n. 5%.
Optiminen skenaario: työttömien määrä kasvaa vain maltillisesti tai pysyy suunnilleen samoissa, korot pysyvät alhaalla ja maailmantaloudessa selvä elpyminen. Tällöin hinnat nousevat n. 5%.
Todellisuus lienee tulee olemaan jossain siinä välillä, joten siksi olettaisin suurin piirtein nollakehitystä hinnoissa. Missään nimessä en usko suuriin romahduksiin vaan ääripäistä pidän ennemminkin yllättävää nousua todennäköisempänä.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Itse mietin lähinnä sitä, kuinka rahoitusmarkkinat tulevat muodostumaan tulevaisuudessa. Kuitenkin niin moni asia on muuttunut. Kriisi alkoi Amerikan ja Iso-Britannian säännöstelemättömistä villeistä rahoitusmarkkinoista, jotka rakennettiin velkarahan päälle pyramidimuodostelman tapaan suurien vipujen toivossa. Nyt siis tämä kupla on puhjennut, mutta ihmettelen mikä on todella muuttunut? Oliko kyse vain samanlaisesta rahoituspaiseesta kuin 2000 netti-kuplan puhjettua? Tässä on mielestäni vähän sama tilanne, koska rahaa on "kadonnut" kuin tuhka tuuleen arvottomien sijoitusten varjolla. Tilannetta pahentaa kuitenkin tosiasia, että nämä rahoitusmarkkinat toimivat yli teollisuudenalojen.
Tämä siis näin alkupuheeksi. Tämän kuplan puhjettua joka ikinen tuotannonala on ollut vaikeuksissa. Vaikka tilanne on omalla tavallaan täysin omaperäinen, eikä vastaavaa ole nähty modernin talouden aikana - niin uskoisin nousun tapahtuvan vuoden 2000 kuplan tapaan, mutta maltillisesti. En usko, että on varaa korkojen rajuun nostamiseen. Uusi kasvu tarvitsee edullista rahoitusta ja mahdollisuuksia investointiin säilyttääksemme esimerkiksi euroalueen kilpailukyvyn, puhumattakaan uuteen teknologiaan sijoittamisesta ilmastonmuutoksen torjunnan vuoksi. Pitää kuitenkin muistaa, että liian alhaiset korot voivat ylikuumentaa liiaksi taloutta. Näin ollen uskoisin korkojen nousevan hiljalleen tuollaiselle normaalille 2-3% tasolle, ensi kesästä ja ehkä vuoteen 2014 saakka.
Työttömyyttä en jotenkin halua mainita tässä yhteydessä, koska minun mielestä tässä tapahtui paniikinomainen äkkijarrutus koko taloudessa. Ja tuntui kuin yritykset olisivat kilpailleet siitä, kuka tiputtaa henkilöstökulujaan nopeiten. Uskoisin ihmisten näin ollen myös jälleen työllistyvän nopeasti, koska pörssiyhtiöiden omistajat ovat taas tyytyväisiä pääoman tuottoon ja haluavat lisää kasvua.
---
http://www.kauppalehti.fi/5/i/porssi/korot/korko.jsp?intid=KOR_EUR12M&days=max&x=50&y=12
On ehkä väärin tarkastella historiaa näin erikoislaatuisessa talouden tilanteessa, mutta kun katselee tuosta korkojen kehitystä ennen netti-kuplan puhkeamista ja sen jälkeen, niin voisi kuvitella tuon tasaisen korkotason vuodesta 2003-2006 toteutuvan mutta lievässä nousukulmassa ja ehkä pidemmälle aikajaksolle, koska kyseessä on kokonaisvaltaisesti kaikki tuotannonalat.
Monta muutakin asiaa olisi tietenkin huomioitava. Energiakustannukset? Öljyn hinta / kulutus tulevaisuudessa? Valtioiden velkaantuminen? Jne. jne.. Listaa voisi jatkaa loputtomiin ja päätyä laskemaan yhtälöä vielä eläkkeelläkin vailla tulosta.
Tästä taulukosta ilmenee tuo tarkasteltava ajanjakso:
http://stat.fi/til/ashi/2008/04/ashi_2008_04_2009-01-30_kuv_002.html
Tuosta siis näkee, kuinka asuntojen hinnat heilahtavat hieman alaspäin juuri 2000 luvun taitteen jälkeen ja tasaantuu hetkeksi ennen uutta nousua. Jyrkkä pudotus nykyisen rahoituskriisin vuoksi näkyy aivan käyrän lopussa. Tässä kuitenkin vielä tuore katsaus tämän päivän tilanteeseen:
http://stat.fi/til/ashi/2009/02/ashi_2009_02_2009-07-30_tie_001_fi.html
Tuossakin taulukossa näkyy tuo 2000-luvun pieni heilahdus, joka mielestäni näyttää kovin samantyyliseltä kuin tuo tämänhetkinen. Kuvittelisin kuitenkin, että nyt hintatasot ovat päässeet myös hieman lähemmäs eurooppalaista hintatasoa, joten tuskin asuntojen hinnat nousevat enää noin jyrkästi. Tapahtuihan 1995 melkoinen markkinamuutos liityttyämme Euroopan Unioniin ja vakaaseen valuuttaan.
Spekulointia voi jatkaa vaikka kuinka, mutta tässä minun arvio hetken pohdinnan jälkeen.
Maltillista koron nousua ja 2000 luvusta tasaisempaa hintakehitystä ylöspäin tulevan 5-10 vuoden aikana, ehkä jotain väliltä 2-4%.
Ja jos joku haluaa spekuloida lisää tilastojen kanssa, tai on jotain argumentteja yllä olevaan:
http://stat.fi/til/ashi/tau.html
Tuolta saa excel-taulukoina dataa vaikka koko kylälle ;)
Hyvä ja hienoa, että tuli selvästi perusteltu ja pohdittu viesti. Tosin ennustit lopulta hieman pidemmän aikavälin mitä olin alun perin kuuluttanut, mutta ei se mitään.
Ihmetyttää, ettei ole tullut enempää keskustelua asiasta vaikka aiheen luulisi kuuluvan palstan ydinasioihin? Ilmeisesti täällä ei asiapohjainen keskustelu ole kovin suuressa huudossa.
Tulevaisuutta on vaikeahko ennakoida. Mutta epäilen vahvasti, ettei 80-luvun lopun dramaattista hintojennousua olisi tapahtunut ilman hallituksen väkisin ajamaa vahvan markan ajatusta. Kurssiahan yritettiin pitää korkeana keinolla millä hyvänsä ja houkuteltiin ihmiset valuuttalainoihin, koska "kurssinousu syö lainat itsestään" ja sitten rysähti. Vähän samaa ideologiaa on myöhemmin väläytelty, että inflaatio syö lainat tuosta noin. Eniten hyötyivät ne, jotka ottivat lainaa ennen euroihin siirtymistä, koska siinä inflaatio oli kaikista tuntuvinta.
Jos nyt jotain pitää ennustaa, niin väitän asuntojen hintojen pysyvän jonkin aikaa nykyisellään, koska palkkojen kehitys ei tuo lisärahaa, jota voitaisiin hyödyntää isompiin lainoihin. Rakennuskustannukset tulevat myös sanelemaan vahvasti uustuotannon hintaa, joten siinä ei mitään alea tulla näkemään.
tilanne saattaa muuttua nimenomaan 2010 q2 tai q3 jaksolla, valtiovarainministerin lausunto siitä että työttömyys yli 400tuhannen ensi kesänä.
Mikäli tästä tulee ihan kunnon lama , niin en todellakaan usko mihinkään -5% romahdukseen tai teknokuplan puhkeamisen aikaisiin pudotuksiisn; tilastokeskuksen sivuilla käppyröissä näkyy 2 mielenkiintoista seikkaa.
1. hinnat "romahtivat" vuoden 1970 tasolle
2. pääkaupunkiseudulla v.1992 Suomen halvimmat hinnat.
mene ja tiedä..
Mutta asuntojen hintojen tippuminen on mielestäni perusteltua juuri siitä syystä että kansantalous(kansalaisten käytettävissä oleva rahamäärä) nousisi huomattavasti jo ihan korkomenoina. 100te laina vs. 200te laina , korkojen osuus aika paljon isompi kuin vain tuplat.
Sijoittajat toki häviäisivät, mutta hei; sijoittamiseen kuuluu aina riski joka on hyväksytty.
Tätä mieltä meikäläinen.
Mielenkiintoisia pointteja, mutta haluaisin kuulla jonkun argumentin siihen, miksi vertailet hintoja 1970-lukuun ja 1990-lukuun. Tässä pieni kuvaus öljykriisin aiheuttamista toimista Suomessa 1970-luvulla:
"Rangaistusuhan alaisia määräyksiä olivat:
-asuin- ja toimistohuoneiden ylin lämpötila 20 astetta
-myymälöiden ja työhuoneiden ylin lämpötila 18 astetta
-varastojen ja teollisuustilojen ylin lämpötila 16 astetta
-autotallien lämmitys kielletty
-lämmitetyn veden käyttö uima-altaissa kielletty yleisiä altaita lukuun ottamatta
-lumen sulattaminen kaduilta ja pihamailta lämmitetyllä vedellä kielletty
-autojen lämmitys sähköverkosta kielletty alle 10 asteen pakkasella
-liikkeiden näyteikkunavalaistus sallittu vain liikkeiden aukioloaikoina
-moottoriteitä ei saa valaista"
(Lähde: Wikipedia --- sorry en jaksanut kaivaa mitään virallista)
Jotenkin en vertailisi siis vuoden 2009 taloustilannetta tuohon.
On toki mielenkiintoista tuo vuoden 1992 tiputus PKS hinnoissa, mutta muutama pointti:
"Lamaan vaikuttaneita syitä olivat muun muassa:
- 1980-luvun talouspolitiikka, johon kuului muun muassa rahamarkkinoiden liian nopea vapauttaminen sekä vahvan markan politiikkaan liittynyt kireä rahapolitiikka.
- Neuvostoliiton romahdus. Neuvostoliiton-kauppa oli ollut 15–20 prosenttia Suomen ulkomaankaupasta.
- Teollisuuden hintakilpailukyvyn heikkeneminen muun muassa vahvan markan politiikan takia.
- Kireästä rahapolitiikasta seurannut korkotason nousu kotimaassa ja Saksan yhdistymisestä seurannut korkotason nousu Euroopassa. Etenkin ulkomaille velkaantuneet toimijat kärsivät vahvasta markasta ja korkeista koroista."
(Lähde: Ibid.)
Moni asia on kuitenkin muuttunut noista ajoista, eikä muuttujat ole lähimainkaan samoja. Eihän noissa käänteissä ole ollut pelkästään kyse kansalaisten käytettävissä olevista varoista tai työttömyydestä vaan kokonaisuudessa joko elinkustannusten räjähdysmäisestä noususta tai romahduksesta kaupan arvossa ja valuutassa.
Voisin ironisesti todeta, että nyt "päästiin" vasta samalle tasolle asuntojen hinnoissa kuin 1980-luvun lopulla. Näkisin tämän vähintäänkin normaalina hintatasona, joka ehkä jatkuu tai maltillisesti nousee.
Vielä viimeinen pointti. Sijoittajat ovat täysin oma lukunsa. Tyhmä on sijoittaja jos sijoittaa velkarahaa. Yleensä nyrkkisääntönä on, että älä sijoita enempää kuin olet valmis häviämään. Nähtiin jo miten käy kun velkarahan avulla kyhäillään rahastoja. On harvinaisen tyhmä yksilö jos ottaa lainaa sijoitukseen ja yrittää elää ns. kasinotalouden säännöillä.