Ihmetyttää tää veneilijöiden hehkutus meriolosuhteisiin ja "keleihin" soveltuvuudesta. Myös karreominaisuuksista puhutaan.
Itse veneilen järvisuomessa järvellä, missä ei ole yli 5km selkää olemassa. En ole kertaakaan ollut tilanteessa, jossa olisi ollut tärkeää omistaa yli 5 metrinen vene. Huvittaa, kun aina väitetään, että vain kyllin syvällä v pohjalla verustetulla paatilla voi ajella.
Mielestäni pienillä järvillä on ylimitoitettua ostaa yli 5m veneitä. Ok. Ei siinä mitään, kivojahan ne ovat. Turha kuitenkaan järvillä hehkuttaa meriveneen ominaisuuksia.
(Kuinkahan paljon prosenteissa veneilijöitä liikkuu Suomen A: merillä, B: saaristoissa, C:suuret järvet Päijänne, Saimaa D: pikku järvet?)
Itse valitsen veneen pääosin kuljetuskapasiteettiin perustuen. Jos keli on niin huona, ettei veneellä sinne tee mieli, niin tuskin menisin sitten suuremmallakaan veneellä. Veneily on oikeasti kivaa vaan kauniilla säällä.
Surkein vene: pieni ht, jossa on lyhyt avotila.
Itse veneilen järvisuomessa järvellä, missä ei ole yli 5km selkää olemassa. En ole kertaakaan ollut tilanteessa, jossa olisi ollut tärkeää omistaa yli 5 metrinen vene. Huvittaa, kun aina väitetään, että vain kyllin syvällä v pohjalla verustetulla paatilla voi ajella.
Mielestäni pienillä järvillä on ylimitoitettua ostaa yli 5m veneitä. Ok. Ei siinä mitään, kivojahan ne ovat. Turha kuitenkaan järvillä hehkuttaa meriveneen ominaisuuksia.
(Kuinkahan paljon prosenteissa veneilijöitä liikkuu Suomen A: merillä, B: saaristoissa, C:suuret järvet Päijänne, Saimaa D: pikku järvet?)
Itse valitsen veneen pääosin kuljetuskapasiteettiin perustuen. Jos keli on niin huona, ettei veneellä sinne tee mieli, niin tuskin menisin sitten suuremmallakaan veneellä. Veneily on oikeasti kivaa vaan kauniilla säällä.
Surkein vene: pieni ht, jossa on lyhyt avotila.
Vastaukset 13
Vanhimmat
oman veneneilysi tarkoituksen ja ajatusmaailmasi, tuossa viimeisessä lauseessasi.
Itse liikun perheineni perämerellä 8m puuveneellä jossa on painoa 2700kg ja vene tuntuu näihin olosuhteisiin hieman pienehköltä, mutta kuten sanoit ei sinne ole pakko mennä huonolla kelillä. Isompi vene kuitenkin antaisi lisää veneilypäiviä ja ei tarvitsisi olla aivan niin tarkkana säätiedoitusten suhteen sillä pienellä veneellä ei aina ole varmaa pääseekö mereltä pois silloin kun on ajatellut. Joskus on oltu ylimääräinen päivä saaressa odottamassa tuulen laantumista, joten kyllä ominaisuuksilla on monelle veneilijälle merkitystä.
Olemme myös veneilleet sisävesillä ja siellä katsellessani kalustoa on tullut joskus vaikutelma että kun on pienemmät vedet niin pitää olla vastaavasti vähän isommat paatit, joskin pääpaino näyttäisi olevan veneissä ennemminkin asuttavuudessa kuin merenkulkuominaisuuksissa. Noin yleisesti ottaen sisävesillä kyllä pärjää suurimmassa osassa keleistä tavallisella matkaveneellä ongelmitta tosin onhan esim Näsijärvellä uponnut laivakin kovan sään johdosta.
Suomessa isoja veneilykaupunkeja on Turku, Helsinki ja Savonlinna, näistä kaksi sijaitsee meren rannalla joten on todellakin mielenkiinoinen kysymys veneilläänkö täällä enimmäkseen järvillä vai merellä. Voi olla että jos soutuveneetkin lasketaan vetää sisävedet voiton tässä asiassa. Mitenkään soutuveineitä väheksymättä tietenkin sillä mikä sen mukavampaa kuin soudella syksyisen kesän iltayöstä tyynellä järvenselällä.
Jos on niin tampio että ostaa ison veneen 5 km. kokoiseen järveen, niin saunan taakse vaan.
Mutta kun osa ihmisistä veneilee merellä, jossa voi olla kova aallokko kauniinakin päivänä, selät ovat kymmeniä jopa tuhansia maileja....
Tuollaisille pikkujärville riittää soutuvene, niin pääsee katiskalle ja ongelle.
Jos olet katsellut Saimaan merikarttaa, huomaat helposti että nuo 5 km selät on yhdistetty toisiinsa niin, että vesillä pystyy olemaan viikkokausia ja silti joka yön eri satamassa. Asuttavalla veneellä on runsaasti käyttöä.
Jos olet katsellut Turun saariston merikarttaa, olet varmaan huomannut, että saarien välissä on pieniä vesiä (ei ehkä selkiä) joilla oikeasti pärjää 5 metrisellä, mutta eihän sitä niin pienellä kehtaa sanoa liikkuvansa. Ja jos tulee lähdettäväksi Jurmoon, pitää olla pelivaraa.
Mielestäni tekstisi on suoraan tampion suusta.
voi ajella hyvällä säällä. Itsellä on 5m vene syvä V-pohja ja tehokas moottori. Silti veneellä en lähde Airistoa ylittelemään jos tuulee vähänkään kovemmin.
Ei siinä etteikö voisi ajaa huonommallakin kelillä, se nyt vaan ei yksinkertaisesti ole enää mukavaa. Kerran tultiin Rymättylästä Turkuunpäin sellasessa kelissä että kylmälaukku lensi veneen keulasta peräosaan ja muija lensi pulolenmetrin ilmalentoja tuolilta. Eikä tuulta tainnut olla kun 8-10ms. Sopivasti kun vaan pääsee puhaltamaan Airiston pituus-suuntaan niin kyllä sielläkin 5m vene aika pieni on.
Veneilevänsä saimalla, sen enempää kuin laatokallakaan.
Sanoi vaan että on 5 km. järvenselkä.
miksi tarvitaan yli 5m veneitä järvisuomessa. Kaikkihan riippuu siitä mitä meinaat veneelläsi tehdä. Retkeilyyn 5m vene on kovin pieni ja jos selkä on vähänkin isompi niin pienellä veneellä ei ole kiva ajella muutoin kuin hyvässä säässä.
Jokainen hankkinee sellaisen veneen joka on tarkoitukseen sopiva. Savonlinnassakin on ihan matkustajasatamassa keskeisimmällä paikalla hieno varmaan 16 metrinen jahti. Se on ollut pois laituristaan vain silloin kun oli telakalla. Siinä laiturissa se on jököttänyt jo useamman kesän. Kerran siellä näkyi olevan jotkut kinkerit muuten ikinä ei mitään.
Sekin vene on kuitenkin omistajalleen tarkoituksenmukainen. Tarkoitus lienee kertoa muille että rahnaa on autokuormittain eikä turhankaan hirmuveneen pito tunnu missään. Vielä paremmin vene hoitaisi tarkoituksensa jos siinä lukisi omistajan nimi kyljessä. Nyt ihmispolot joutuvat aprikoimaan kenen se on ja rikkauden kateellisuus saattaakin epähuomiossa kohdistua väärään henkilöön ja silloinhan vene onkin turha.
Itselleni ei tuollainenvene sopisi koska sillä ei pääse luonnonsatamiin. Kateutta en tunne vaikka omani on sata kertaa halvempi mutta itselleni tarkoituksenmukaisempi.
määritelmistä. Enemmistö Suomen veneistä on varmasti sisävesillä ja saattaa olla, että voittaja olisi ryhmä D. Jos karsimme joukosta soutuveneet, on enemmistö luultavasti yhä sisävesillä mutta voi olla, että ryhmä C olisi suurin. Ja jos veneilijöiksi määritellään vain matkaveneilijät, veikkaan ryhmän A ponkaisevan kärkeen.
Minä veneilen perheeni kanssa pienallä järvellä. Useita pieniä järviä yhdistyy salmien kautta, ja yksikään selkä ei ylitä 7km.
Veneilystä kuitenkin on 90% yksin uistelua / heittelyä. Parhaat haukipaikat alle 1m matalikoilla, ja ne ovat laajoja alueita. Vierassatamia ei ole, vaan rantautumiset tehdään usein avokallioille, jotka viettävät loivasti syvyyksiin. Kalliot ovat veden alla liukkaita. Itselläni on 4100 terhi, mikä sallii ajamisen vielä 30cm syvässä vedessä! Tällöin pääsee melkein astumaan kuivalle suoraan veneestä.
Isompia veneitä katsellessa huomaa syvien v pohjien uivan melkoisen syvällä vesilinjan alapuolella. Rantautuminen ei olekaan niin helppoa, kuin loivemman v pohjan omaavilla veneillä. Sama tulee eteen, kun vene nostetaan trailerille ilman jyrkkää ajoramppia. Suuri vene jää helposti kymmenen metrin päähän trailerista.
Isot veneet ovat usein parempia kuin pienet. Ne ovat myös kalliita ja painavia suuren koneen myötä. Pienet kuitenkin helppoja ja näppäriä, kunhan tilat riittää.
Veneilyn tarkoitus on kulkea vettä pitkin. Talvella se onnistuu jään päällä. Syksyisin ja keväisin se onnistuu pilkkimiehiltä joko riitteen - tai hyyhmän päällä.
Me tavalliset maan tallaajat tarvitsemme venettä liikkuaksemme veden päällä.
Se on veneilyn tarkoitus.
Kieltämättä olet täysin oikeassa sama pätee myös merialueella. Ostetaan joku XXL Busteri 200hv koneella ja tarkoitus on käydä parikertaa kesässä kalassa ja viedä muija lähisaareen grillaamaan. Luulisi vähän vähempikin riittävän. Pikkuveneen vetää näppärästi trailerille ja vaikka vaihtaa paikkaa toiseen järveen mereen tms. Tämä lienee niitä samoja komplekseja joita näkee moottoripyörissä. Ei iso mies voi ajaa alle 600 kuutioisella millään.
Pieni avopaatti riittänee saaristossa, mutta rannikko-olosuhteisiin en kyllä alle 6m avoveneellä lähtisi.