Rekisteröidy

Ilmoitukset

Ladataan…

    Näytä kaikki

    kummilapsia, mutta ei omia

    minulle on siunaantunut kaksi ihanaa kummilasta ja todennäköisesti saan kummilapsia vielä yhden kaksi lisää joskus. En siis halua haalia kummilapsia, mutta otan tehtävän mielelläni vastaan, jos lapsen vanhemmat/vanhempi on minulle tärkeä. Se pääasia tässä on, etten sitten halua omia lapsia. Rakastan lapsia, mutta ajatus omista lapsista ei tunnu hyvältä. Voihan asenteeni vielä muuttua, mutta tältä minusta tuntuu. Onko tyhmää ajatella, että onhan minulla jo vastuu kummilapsistani? Eräs tuttavani sanoi, että kannattaa hankkia lapsia, niin ei ole oma elämä sitten niin yksinäistä. Luulisi, että jos olen hyvissä väleissä kummilapsieni kanssa ja muidenkin, niin ei kai elämäni nii yksinäistä sitten ole, vaikka en omia lapsia hankkisikaan?
    1312
    Äänestä

    Muut lukivat myös

    Vastaukset 1

    Vanhimmat

    halua biologisia lapsia, asia on ihan ok - kunhan muistat
    sanoa sen toisellekin osapuolelle. Ja niin että todella tajuaa
    eikä nosta porua muutaman vuoden päästä kun et niitä todella halua.

    Lapsia ei kannata tehdä
    vain yksinäisyyttä poistamaan - on se sen verran rankkaa!!
    Ei sinun missään nimessä yksinäinen tarvi olla vaikka sinulla
    ei lapsia olisikaan. Sukulaiset ja ystävät pitävät siitä huolen.
    Jos haluat erityisesti kontaktia nuorempaan polveen , lapsia taatusti piisaa ympäristössä! Eikä tässä tarvi rajoittua vain kummi tai sukulaislapsiin.
    Kellään lapsella ei voi olla liikaa ystävällisiä aikuisia elämässään.
    Ja jos käytännön hoitokokemusta haluat - kotona et ehdi kuin kääntymään, suht pieneen ansioon tyytyväiset lastenhoitajat ovat sen verran kysyttyä
    tavaraa!!

    Sinuna miettisin tarkemmin mitä tarkoitat sillä yksinäisyydellä.
    Onko sinulla positiivisia tai negatiivisia esimerkkejä ympäristössäsi?
    Niitä yleensä löytyy suuntaan ja toiseen (kuten myös lapsellisista ihmisistä).

    Äänestä

    Odottaa vastausta

    Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.

    Luetuimmat keskustelut

    Kommentoi aloitusta

    olenkohan outo.. kirjoitti:

    minulle on siunaantunut kaksi ihanaa kummilasta ja todennäköisesti saan kummilapsia vielä yhden kaksi lisää joskus. En siis halua haalia kummilapsia, mutta otan tehtävän mielelläni vastaan, jos lapsen vanhemmat/vanhempi on minulle tärkeä. Se pääasia tässä on, etten sitten halua omia lapsia. Rakastan lapsia, mutta ajatus omista lapsista ei tunnu hyvältä. Voihan asenteeni vielä muuttua, mutta tältä minusta tuntuu. Onko tyhmää ajatella, että onhan minulla jo vastuu kummilapsistani? Eräs tuttavani sanoi, että kannattaa hankkia lapsia, niin ei ole oma elämä sitten niin yksinäistä. Luulisi, että jos olen hyvissä väleissä kummilapsieni kanssa ja muidenkin, niin ei kai elämäni nii yksinäistä sitten ole, vaikka en omia lapsia hankkisikaan?

    Anonyymi
    5000

    Ilmoita asiaton sisältö

    • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

    • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

    • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

    • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

    • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

    • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

    Jaa keskustelu