oma keskustelukanava?!? Olen toisinaan vilkaissut moottoriveneily keskusteluun ja nämät provot puuttuvat sieltä ymmärtääkseni kokonaan. Olisi mielenkiintoista tietää mistä tässä antipatiassa on pohjimmiltaan kysymys. Tämän pahan olon lievittämiseen tänne kirjoittamalla henkilöllä/henkilöillä tuntuu olevan loputtomasti aikaa ja energiaa. Purjehdusantipatian tutkimen olisi jollekin psykologian/ sosiologian opiskelijalle erittäin mielenkiintoinen opinnäytetyön aihe.
purjehdus
purjehtijoiden ...
12347
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 12
Vanhimmat
...purjehtijoiden paskantärkeys olisi myös hyvä tutkimusaihe. Siis se korreloiko purjehtimen sen kanssa, että (kiilloitettu hst)teräsvanne kiristää joidenkin ohimolla. Joidenkin jutut on sitä luokkaa, että käy sääliksi niiden lapsia, työtovereita ja ylipäätään kaikkia, jotka joutuu niiden jalostavasta ja ylevästä seurasta kärsimään. Onneksi merellä ei tarvi kuunnella niiden viisauksia, mutta satamat onkin sitten toinen juttu. Tajuaisivat edes pysyä omassa veneessään rullaamassa köysiä kannelle tai mieluummin kajuutassa täyttämässä lokirjaa tai vaikka tänne kirjoittelemassa mutta ei...kun sitä viisautta ja muita paremmuutta on annettu niin runsaasti niin sitä pitää olla kaikille jakamssa ja näyttämässä.
tärkeily mielestäsi jotenkin erityisesti purjehdukseen. Voisi äkkiä kuvittella, että mainitsemillasi ominaisuuksilla varustettuja henkilöitä olisi sironnut melko tasaisesti kaikkien harrastusten ja muiden elämänalojen piiriin. Voisitko mainita esimerkkejä näistä viisauksista joita sinulle on rannoilla tyrkytetty? Missä rannoissa/satamissa tällaista tärkeilyä olet havainnut? Nim.merkki tiedoista kiitollinen. No yksi tapaus muistui mieleeni vuosien takaa. Jättikokoisen moottoriveneen kippari kolhi jättialuksensa Bärösundin bensalaituriin. Kippari sai tapauksen johdosta primitiivisen raivokohtauksen ja tönimiseksi muuttuneen raivon kohteeksi joutuivat kipparin oma perhe ja bensa-aseman kesäpoika. Raivoaminen päättyi kun ulkopuoliset purjehtijat puuttuivat tilanteeseen ja vene ajoi tiehensä. Aseman 17 v näyttänyt kesätyöntekijä totesi sen kesän aikana jo oppineensa, että mitä suurempi vene sen tyhmempi jätkä.
Sanotaan että yksi mätä omena pilaa koko korin. Samoin lie tässä, yksi paskaa suoltava häirikkö saa kaikki moottoriveneilijät näyttämään sivistymättömiltä idiooteilta.
Mutta onneksi totuus on aivan toisenlainen.
Sepä olisikin mielenkiintoista tutkia esiintyykö paskantärkeyttä keskimääräistä enempi purjehtijoiden joukossa. Purjehdus ei kuitenkaan ole harrastuksena halvimmasta päästä ja korreloi varmasti sosio- ekonomisen aseman kanssa. Veneilyyn liittyyy myös liikkumavälineen hallinnasta saatava nautinto. Ts halu kyetä asian ja tilanteiden hallitsemiseen sekä myös sopivasti vaarantunnetta, jota voi itse valinnoillaan kontrolloida. Purjehtimisen status on ilman muuta esim moottoriveneilyä korkeampi. Se on myös vaikkapa urheilua tai moottoripyöräilyä perhekeskeisempi harrastus. Kun tähän yhdistetään vielä halu luonnossa liikkumiseen sekä mahdollisesti jopa sen jonkin asteinen kunnioittaminen alkaa hahmottua kuva keskivertopurjehtijasta. Ilman tämän syvempää analyysiä sanoisin, että maaperä purjehtijoiden keskuudessa besser visseryyteen on keskimääräistä otollisempaa jo pelkän sosio ekonomisen statuksen perusteella. Myöskään asiantuntijuus tai johtajuus työelämässä ei voi olla näkymättä laitureilla.
Pyytämänäsi esimerkkinä voi mainita useampaankin kertaan törmääminen satamakapteeneiksi itseään kuvitteleviin tärkeilijöihin sekä heidän puolisoihinsa. He järjestävät toistenkin veneiden ankkurointia ja kiinnittymistä ja pitävät huolen, että myöhempään valvovat ovat ns. kusi sukassa, kun satamakapteeni tai hänen vaimonsa närkästyneenä sytyttelee valoja ja työntyy naama vääränä kajuutan luukusta osoittamaan paheksuntaansa. Mielenositus jatkuu sitten aamulla. En tarkoita tällä, että remuamista pitäisi kohtuuttomasti sietää, mutta yleisessä satamassa tai rantaumispaikassa pitäisi normaali eläminen sietää. Normaalia elämistähän on esim makkaranpaisto, seurustelu sitloodassa ym sosiaalinen toiminta.
Eikä johonkin paikkaan ensin saapuneilla ole siihen sen erityisempää nautintaoikeutta kuin myöhemmin tulleilla, mitä nyt ovat saaneet valita kiinnittymisensä/ankkurointinsa vapaammin. Jotkut eivät tätäkään jostain syystä kykene ymmärtämään. Ainahan toki tiivistetään jos täyttä on, mutta aina löytyy niitä, joille saavutettu etu on jotain mistä ei voi luopua (edes vähääkään) - tai sitten sen pitäisi isomman veneen tms syyn takia luonnostaan kuulua heille.
He määräävät saunomisjärjestyksen, keittokatoksen käytöstä ja tosiaan myös siitä milloin ihmisten pitää vapaa-aikanaan mennä nukkumaan. Myös lasten ja nuorten ja siitä mitä nämä eivät saa tehdä.
Nämä kyvykkäät ja viisaat ihmiset tuppaavat olemaan myös seuroissa luontaisen pyrkyryytensä ansiosta johtavissa asemissa tai muuten vaan päsmäävät muita. Noin niinkuin esimerkiksi. Vanha sananlaskuhan on, että mikä kissan hännän nostaa - paska.
Eihän purjehtiminen kait ole sen kalliimpaa kuin moottoriveneily? Yleistäminen sosio-ekonoomi-koomikko statuksen suhteen on myös aika lailla arveluttavaa.
Tulee mieleen Rovaniemen yliopiston muutaman vuoden takainen "luksustutkimus", jossa kohteena olivat golffarit ja purjehtijat. Golffista en tiedä, mutta purjehtijat on aika tavallista porukkaa, ainaskin täälläpäin. Se purjehduksen moottoriveneilyä parempi status on luultavasti muiden kuin purjehtijoiden korvien välissä syntynyt kuvitelma, samoin kuin monet muutkin asiantuntemattomuuteen perustuvat myytit sekä mielikuvat eri harrastuksista tai ammateista.
Millaiset asiat sitten olisivat merkittäviä eroja purjehtijoiden ja moottoriveneilijöiden välillä?
Olisiko purjehtijat nöyrempia, kun alistuvat liikkumaan luonnon määräämällä nopeudella?
Ehken suhde luontoon ja mereen on erilainen`Tämä kyllä suurella varauksella, yksilötasolla erot tuossa ovat melkoisia.
En ole huomannut noita tärkeileviä satamakapteeniksi itseään kuvittelevia. Miksiköhän?
Mutta, sovitaanko niin että purjehtijat sekä moottoriveneilijät ovat OK, mutta moottoripursien kipparit voisimme haukkua pataluhaksi. Eivät raukat ymmärrä pitääkö purjehtia vai ajaa koneella. No, koneella ajelevat mutta silti pitää kuskata mastoa nautikatissa. Ja jos purjeet ovat ylhäällä niin kone työntää myös, eikä kartiosta tietoakaan.
Ja tuo viimeinen kappale ei sitten ollut tosissaan kirjoitettu ;-p
Tuosta jutusta tulee mieleen jotta sinulle "viisautta ja muita paremmuutta on annettu niin runsaasti niin sitä pitää olla kaikille jakamssa ja näyttämässä"
kanssa pärjälee jos vaan on haluja pärjäillä. "Niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan". Itse en ole kuvailemiisi ilmiöhin 25 purjehdusvuoden aikana järvillä enkä itämerellä törmännyt. Purjehduksen harrastamisen ei myöskään tarvitse olla elitististä. Alle 10 k€ irtoaa käypäinen iäkkäämpi retkivene - samalla hinnalla ei saa kuin paljon käytetyn pulpparin. Itse harrastin purjehdusta yli 10 ilman omaa venettä gastina kisaveneissä ja vuokraveneillä. Parhaat purjehduskiksit eläissäni olen kuitenkin saanut huutokaupasta 300 mk ostamallani surffilaudalla.
Köyhä ja paskantärkeä purjehtija on pahin mahdollinen yhdistelmä. On hankkinut jonkun ruuhen alleen ja paskat välineet on korvattu professionalismilla, joka on hankittu lukemalla yökaudet kirjoja ja nypläämällä solmuja ja pleissejä sormenpäät ruvella. Esittelevät sitten ylpeinä itse duunaamiaan virityksiään, joilla on korvattu rahalla saatavat kunnon vehkeet. Ja suuttuvat kun ei jaksa innostua kierrätyskamasta tehdyistä vipustuksista. Säälittävää sakkia.
Yksi huomautus kuitenkin tuohon "ensintulleilla ei ole suurempaa nautintaoikeutta". Kyllä heillä yhdessä suhteessa on: jos myöhemmintulevat eivät mahdu rantaaan, niin sitten he eivät tule rantaan. Rantaan tai satamaanpääsy ei ole (hätäsatamatilanteet poislukien) mikään "oikeus".
joillekkin köyhille se osaaminen ja nyplääminen voi tietysti edustaa samanlaista elimen jatketta kuin sinulle "kiiltävä 40 " ja rahalla saatavat kunnon vehkeet" - pakkohan ne on ostaa jos ei ole riittäviä omasta takaa. Toiset saattavat kuitenkin nauttia vesillä olosta ilman, että siihen liittyisi kuvailemiasi freudilaisen syvyyspsykologian kaltaisia virityksiä.
Näin se vaan valitettavsti on. Toiset paiskoo duunia sen eteen, että saavat kunnon kaluston alleen. Toiset taas jonottavat, kerävät marjoja ja pulloja, että saavat sen mitä haluavat - mutta harvemmin silti saavat. Kateus on paha tauti.
Olen purjehtinut neljä vuotta ,enkä ole tavannut vierassatamissa yhtä ainoaa tökerösti käyttäytyvää moottoriveneilijää ,vaan asiallisia veneilyn harrastajia!Tästä voi tehdä sen johtopäätöksen ,että provot ovat mieleltään kieroutuneita ja hyvin kateellisia poloisia!Mutta ehkä juuri tämän takia maailma pelastuu?