Tätä palstaa lukiessa ja omaa elämääni miettiessä tulee mieleen haluammeko me yksinäisyydestä valittajat todellisuudessa muutosta? En tietenkään voi puhua kenenkään puolesta, mutta ehkä monien kohdalla yksinäisyys on valinta.
Itse olen miettinyt sitä miten itseriittoinen ihminen edes voisi rakastua. Voidakseen rakastua ihmisen täytyy olla valmis siihen, hänen täytyy olla altis sille että toinen ihminen tulee todella hänen elämäänsä. Itseriittoinen ihminen tai sellaiseksi itsensä kuvitteleva ihminen voi tuntea hetkittäistä kaipuuta toisen ihmisen läheisyyteen, mutta tosipaikan tullen pakenee.
Puhun siis tietenkin itsestäni. En väitä että tuollainen olotila olisi missään nimessä hyvä, mutta ihminenhän on ristiriitainen olento.
Itse olen miettinyt sitä miten itseriittoinen ihminen edes voisi rakastua. Voidakseen rakastua ihmisen täytyy olla valmis siihen, hänen täytyy olla altis sille että toinen ihminen tulee todella hänen elämäänsä. Itseriittoinen ihminen tai sellaiseksi itsensä kuvitteleva ihminen voi tuntea hetkittäistä kaipuuta toisen ihmisen läheisyyteen, mutta tosipaikan tullen pakenee.
Puhun siis tietenkin itsestäni. En väitä että tuollainen olotila olisi missään nimessä hyvä, mutta ihminenhän on ristiriitainen olento.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.