Suomi ajautuikin deflaatioon,joten tässä sen vaikutuksia.
Deflaatio kasvattaa
rahan ja velkojen arvoa
Pelkistetyn perustulkinnan mukaan deflaatio tarkoittaa yksinkertaisesti yleisen hintatason laskemista. Se on inflaation vastakohta, sillä vastaavan perustulkinnan mukaan inflaatio tarkoittaa yleisen hintatason kohoamista.
Yleisen hintatason tahdissa muuttuu myös rahan ostovoima eli rahan niin sanottu reaaliarvo. Inflaatio merkitsee rahan ostovoiman eli reaaliarvon heikkenemistä, kun taas deflaatio merkitsee rahan ostovoiman eli reaaliarvon kasvamista.
Rahan arvon muutokset koskevat täsmälleen samalla tavalla kaikkea rahaa, olipa kyse omasta rahasta tai velkarahasta. Inflaatio nakertaa yhtä hyvin säästöjen kuin velkojen reaaliarvoa, deflaatio kasvattaa sitä. Tästä syystä deflaatio voi jopa osittain hyödyttää velatonta, mutta haitata velkaista.
Kahden prosentin vuosi-inflaatio syö satasen arvon kymmenessä vuodessa vähän päälle kahdeksaan kymppiin. Sen sijaan kahden prosentin vuotuinen deflaatio kasvattaa satasen kymmenessä vuodessa vähän päälle sataankahteenkymppiin. Näin siitä riippumatta, onko kyse omasta vai lainarahasta.
Nollakin prosenttia
voi olla kova korko
Velkaiselle deflaation haastavuutta pahentaa lainapääoman reaaliarvon kasvun lisäksi se, että myös lainasta maksettava reaalikorko kasvaa. Japanin esimerkki 1990-luvulta osoittaa, että velallisen maksamat reaalikorot pysyvät positiivisina, vaikka nimelliskorot painuisivat jopa nollaan.
Esimerkiksi keskuspankit voivat laskea ohjauskorkonsa alimmillaan nollaan, mutta eivät negatiivisiksi. Jos yleinen hintataso laskee vaikkapa kaksi prosenttia vuodessa, merkitsee nollan prosentin nimelliskorko kahden prosentin reaalikorkoa.
Vaikkapa kaksi prosenttia voi äkkipäätä tuntua matalalta, mutta deflaation oloissa kaksikin prosenttia voi olla erittäin korkea korko.
Talous tuskin ajautuu deflaatioon eivätkä keskuspankit luultavasti turvaudu nollan prosentin ohjauskorkoihin, ellei talous ole jo lipsunut todella apeaan jamaan. Kun näin kävi viimeksi Japanissa, oli yleisen hintatason lisäksi myös talouskasvu miinusmerkkistä.
Kun talous supistuu, on velallisella suurempiakin riskejä kuin pelko velan reaaliarvon kasvusta."TS"
Deflaatio kasvattaa
rahan ja velkojen arvoa
Pelkistetyn perustulkinnan mukaan deflaatio tarkoittaa yksinkertaisesti yleisen hintatason laskemista. Se on inflaation vastakohta, sillä vastaavan perustulkinnan mukaan inflaatio tarkoittaa yleisen hintatason kohoamista.
Yleisen hintatason tahdissa muuttuu myös rahan ostovoima eli rahan niin sanottu reaaliarvo. Inflaatio merkitsee rahan ostovoiman eli reaaliarvon heikkenemistä, kun taas deflaatio merkitsee rahan ostovoiman eli reaaliarvon kasvamista.
Rahan arvon muutokset koskevat täsmälleen samalla tavalla kaikkea rahaa, olipa kyse omasta rahasta tai velkarahasta. Inflaatio nakertaa yhtä hyvin säästöjen kuin velkojen reaaliarvoa, deflaatio kasvattaa sitä. Tästä syystä deflaatio voi jopa osittain hyödyttää velatonta, mutta haitata velkaista.
Kahden prosentin vuosi-inflaatio syö satasen arvon kymmenessä vuodessa vähän päälle kahdeksaan kymppiin. Sen sijaan kahden prosentin vuotuinen deflaatio kasvattaa satasen kymmenessä vuodessa vähän päälle sataankahteenkymppiin. Näin siitä riippumatta, onko kyse omasta vai lainarahasta.
Nollakin prosenttia
voi olla kova korko
Velkaiselle deflaation haastavuutta pahentaa lainapääoman reaaliarvon kasvun lisäksi se, että myös lainasta maksettava reaalikorko kasvaa. Japanin esimerkki 1990-luvulta osoittaa, että velallisen maksamat reaalikorot pysyvät positiivisina, vaikka nimelliskorot painuisivat jopa nollaan.
Esimerkiksi keskuspankit voivat laskea ohjauskorkonsa alimmillaan nollaan, mutta eivät negatiivisiksi. Jos yleinen hintataso laskee vaikkapa kaksi prosenttia vuodessa, merkitsee nollan prosentin nimelliskorko kahden prosentin reaalikorkoa.
Vaikkapa kaksi prosenttia voi äkkipäätä tuntua matalalta, mutta deflaation oloissa kaksikin prosenttia voi olla erittäin korkea korko.
Talous tuskin ajautuu deflaatioon eivätkä keskuspankit luultavasti turvaudu nollan prosentin ohjauskorkoihin, ellei talous ole jo lipsunut todella apeaan jamaan. Kun näin kävi viimeksi Japanissa, oli yleisen hintatason lisäksi myös talouskasvu miinusmerkkistä.
Kun talous supistuu, on velallisella suurempiakin riskejä kuin pelko velan reaaliarvon kasvusta."TS"
Vastaukset 12
Vanhimmat
vuosikymmeniä jatkuva 2-5 prosentin inflaatio vuositasolla. Kirjoititko silloin siitä yhtä tulenpalavasti?
Oletetaan että palkkani on satanen.
Lainan hoitoon menee vaikka 20
ja muuhun elämiseen ja hankintoihin 70
Nyt sitten tulee deflaatio 10%
Lainan hoitoon menee edelleen 20
mutta muuhun elämiseen meneekin enää 63
Näyttää siis siltä että minulla jääkin 7 yksikköä enemmän taatelia kouraan palkasta samoilla tuotteilla. Voi harmi sentään kylläpä tilanteeni on suorastaan lohduton :)
Miten sä enää pärjäät, jos muuhun kuluu vähemmän rahaa? Luultavasti pakko myydä kämppä alihintaan rikkaalle tuhnulle.
REALIkorko tahi REALIhinta oikein vaikuttaakaan tavallisen taatelintallaajan elämään.
unohdit vain että se 400ke laina muuttui juuri 50 vuoden lainaksi.
Watson.
Näinhän siinä käy. Mitäs sitten tapahtuu kun palataan normaalitason 5% inflaatioon?
laina-aika lyhenee takaisin 40 vuoteen, mutta ne taatelit loppui.
oleva deflaatio vaikuttaa euribor korkoon. Minäpäs kerron sen sinulle, ei mitenkään. Ai mutta etkös sinä tätäkään tiennyt?
Jaahans, olisihan se pitänyt arvata... Heitäpäs se räkäpallo suuhun, pakkaa kamasi sieltä koulun koneelta ja hiihtele kotia kohti. Äiti siellä jo odottelee jäähtyneen makarooniloodan kanssa...
kuten ruoan, polttoaineiden ja kulutustuotteiden hinnat. On asioita, jotka hillitsevät deflaatiota, kuten VUOKRIEN nousu. Kiitos vuokralaiset!
http://www.watchingthecrisis.net/2009/08/suomen-pankki-deflaation-vaaraa-ei-ole.html
Voisitko kertoa miten tämä vaikuttaa perheemme päivittäiseen elämään? Perheen nettotulot n. 4300 eur / kk ja asuntolainan hoitoon menee 1100 eur / kk. Lainanmaksua jäljellä vielä 12 vuotta.
Voitko kertoa miten tämä deflatoorinen kehitys / -ajanjakso vaikuttaa elämäämme? Koska kyse on asuntojen hinnat palstasta lähinnä vaikutus asumiskuluihin kiinnostaa....
Voitko vielä eritellä vaikkapa 2-5 vuoden aikajänteellä ja sitten vaikkapa 12-15 vuoden aikajänteellä.