Olen ostamassa karttaplotteria. Tähän saakka olen navigoinut kartalla ja kompassilla. Harvinaista tänäpäivänä varmaankin.
Minkälaisia kokemuksia eri plottereistä?
Mikä sopiva näytön koko?
Onko ollut vikoja?
Pystyy sillä ajamaan vaikka esim. Porvoosta Helsinkiin vain, että katsoo ruudulta mihin ajetaan?
Minkälaisia kokemuksia eri plottereistä?
Mikä sopiva näytön koko?
Onko ollut vikoja?
Pystyy sillä ajamaan vaikka esim. Porvoosta Helsinkiin vain, että katsoo ruudulta mihin ajetaan?
Vastaukset 24
Vanhimmat
Minulla on 7" plotteri. Pienempää en ottaisi. Näyttö on turhan himmeä, joten piti tehdä aurinkolippa. Se on uudehko halpisplotteri (Standard Horizon); nopea ja toimii hyvin. Kaverilla on vanha merkkiplotteri (Raymarine) ja se on hidas mutta hidas käynnistymään ja ulkoinen antenni on epäherkkä.
Periaatteella "käyttöohjeet on ämmille" käytän sitä lähinnä nopeusmittarina ja sijaintipaikan varmistamiseen katsomalla lähimmän saaren nimen ja vertaamalla karttanavigointiin, että molemmat täsmäävät. En osaisi lähteä merelle navigoimaan pelkällä plotterilla, tai ainakin ajatus tuntuu vieraalta. Pitäisi tehdä reitti ennakolta (osaan) ja komentaa plotteri seuraamaan reittiä (en osaa).
Loppuyhteenvetona; paperikartassa on parempi kontrasti ja resoluutio, mutta elektroninen kartta on paremmin ajantasalla. Vai ostavatkohan muut veneilijät uuden paperikartan parin vuoden välein?
Kerro mitenkä se plotterin kartta on paremmin ajantasalla? Saako siihen vuotuisia päivityksiä? Mikä on käyttämäsi kartan seuraavan päivityksen julkaisi päivämäärä?
Hirveää hälinää pidetään karttojen ajantasaisuudesta. Ainakin täällä Suomenlahdella saaret ja kivet ovat pysyneet satoja vuosia paikallaan. Joskus vähän merimerkkejä siirtelevät, mutta niidenkin merkitys on entisellään eli väylällä pysyy ilman karttaakin. Vuosaaren väylän muuttivat, mutta ei ne minua kaipaa siellä joten ei sekään vaikuta mihinkään.
Jos satut vaikka Uuteenkaupunkiin ajelemaan vanhalla kartalla, on olo melkoisen orpo. Jokaisen karttapäivityksen mukana poistuu myös karttojen valkoisia alueita ja ennestään luodatuillekin tulee lisää löydettyjä kiviä. Merta kun on muuallakin kuin väylillä, niitähän ajelee aika kauas jo muistinvaraisesti. Ja vaikka et itse Vuosaarenkaan väylää kulkisi, on melkoisen hyödyllistä tietää sekin. Siinä kun kulkee joskus laivoja.
Väylän ulkopuolisia alueita ei käsittääkseni taata eli uudestakin kartasta voi puuttua kiviä. Siksi siellä on aina oltava tarkkana. Kartasta näkee mikä väylä vie haluttuun kohteeseen. Sen väylän pään kun löytää, ei kivistä tarvitse välittää. Riittää, että ohittaa merkit sopivalta puolelta niin homma hoituu.
Ei niitä laivoja ole ainakaan minun merikartoissani merkittynä eli niitä pitää ihan tähystäen bongata ja sitten väistellä sopivasti.
Toki karttoja kannattaa ostella vuosittain, sehän on elvytystä.
Ymmärtäisin hiukan paremmin, jos purkkarimiehet eivät väyliltä poistuisi, en minä ainakaan suostu rajoittamaan kulkuani aina nille samoille reiteille. Vähän kuin ajattelisi, että metsissä voisi kulkea ainoastaan viitoitettuja poljuja pitkin. Ne väyläthän on jo nähtykin kymmenet kerrat ja niiden ulkopuolella on vesialueesta vähintään 99,9 %. Ja vaikka laivoja ei kartalle olisi merkittykään, tiedän silti hyvin mielelläni, mistä niitä kannattaa katsella. No, kukin tyylillään, johtaahan käytännöllisesti katsottuna jokaiselle terassille joku väylä, seuratkoon niitä ne, joille se riittää.
Näytön koko, resoluutio ja valoisuus ovat keskeisiä asioita plotterin valinnassa mikäli laitetta on tarkoitus käyttää ulkona. Vesitiiviyteen kannattaa kiinnittää huomiota sekä tarjolla olevaan karttamateriaaliin.
Itse pidän tärkeänä että saa valita oman sijainnin näyttötavan. Useimmiten valitsen "keula ylös" näyttötavan matka-ajossa. Hiljaisemmassa vauhdissa ja kalastettaessa saatan valita "pohjoinen ylös" näyttötavan, jolloin kartta pysyy paikallaan ja vene kulkee sen päällä. Jos joskus teen reitin etukäteen, saatan käyttää reitti ylös näyttöä.
Oman aluksen sijainti kartalla on myös tärkeä. Moni vanhempi plotteri pitää aina aluksen keskellä karttaa, jolloin n. 40% plotterin näyttämästä muuttuu hyödyttömäksi.
Itse päädyin Raymarinen C-80 plotteriin jota nyt saa suhteellisen halvalla. Harkinnassa oli sekä vanha että uusi Lowrance jossa vanhassa vene on keskellä karttaa ja uudessa on heikko valovoima näytössä. Garminia harkitsin myös, mutta karttasekoilut pudottivat sen pelistä. Muitakin tuli katsottua, mutta Raymarine oli valinta. Valintaa auttoi hyvät kokemukset vanhasta Raymarinestä jolla olen navigoinut vuosina 2002-2009.
Paperikarttoja pidän nykyään mukana, ja saatan satamassa suunnitella reittejä niiden pohjalta kahvipöydän ääressä. Vesillä en niitä enää käytännössä käytä.
Ostin keväällä Lowrance HDS7m:n. Eli 7" plotteri, aika tyytyväinen olen ollut, ominaisuuksia on ihan liikaakin. Navionicsin kartoista näkyy puuttuvan joitain kiviä, väylä menee välillä reimarin väärältä puolelta, mutta kaiken kaikkiaan olen ollut hyvin tyytyväinen. (44XG kartta, eli käytännössä koko itämeri). Plotterilla kyllä pystyy ajamaan ilman merikorttia vaikka Maarianhaminaan ja takaisin Kotkaan.
Rami
ostin muuten netistä Redcar Marinesta, ainaski 50% halvempi kuin suomesta.
suunnitella reitti. Kun ei niissä väyläviivoissa lue "Stadiin" tai "Porvooseen". Mutta en ole kokenut mitään varsinaista reittien rakentelua tms. lainkaan tarpeelliseksi. Itselläni on ns. "pikkuplotteri" (Raymarine 435) eikä se ole sinänsä mitenkään liian pieni. Toki isompi aina vähän helpompi on, jos mahtuu helposti veneeseen.
Itse asettaisin melko suuren painon karttojen yhteensopivuudelle. Tästä syystä Garmin putoaa minulla väistämättä pois listalta, vaikka pidän heidän laitteitaan sinänsä hyvinä.
Plotteri pitäisi minunkin hankkia kun kaikilla muillakin tuntuu olevan... Keskustelussa näyttää esiintyvän jotain negatiivista kommenttia Garminin karttojen suhteen, mistä on tarkemmin ottaen kysymys. Ovatko eri kartat ylipäätään yhtä "hyviä" tai "huonoja" eli mitä pitäisi ottaa huomioon karttojen osalta? Kun ostat tietyn laitteen, niin sitoudut tiettyyyn karttaan, vai? Pitäisikö ensin miettiä kartta ja sitten vasta laite, vai eikö asialla ole väliä?
Garminin kartoissa oli todella aika fataali ongelma keväällä, he joutuivat vetämään yhden sarjan takaisin asiakkailta.
Toinen juttu on se, että osaan laitteista käy useamman eri toimittajan kartat, tai siis käytännössä joko Navionics tai C-Map ja toisinpäin ne käyvät molemmat useaan eri merkkiin. Jos ostat Garminin laitteen, ostat myös Garminin kartan ja jos laite sattuu hajoamaan, ostat sitten sen kartan seuraksi uuden Garminin. Tai sitten ostat uuden kartankin.
Mielestäni tuo jälkimmäinen ongelma on merkittävämpi, enimmäkseen kartta-palikat ovat keskenään jokseenkin yhtä hyviä. Mikä asian painoarvo on, pitää jokaisen tietty miettiä itsekseen. Mutta kun karttapalikka maksaa tyypillisesti 200-300, niin tuntuisi fiksulta voida siirtää se toiseenkin laitteeseen tarvittaessa.
Garminin Bluechart kartat on kyllä laadultaan tosi hyviä. Ei mene väylät reimareiden väärältä puolelta, tarkkuus hyvä, jne. Ja tuo ongelma yhdessä Bluechart-karttojen erässä koski Tanskan ja Etelä-Ruotsin vesien syvyyskäyriä. Eiköhän noita ongelmia ennemmin tai myöhemmin satu muillekin karttavalmistajille.
Kartta itsessään tuntuu vanhenevan sitä tahtia, että tuskin on kovin suurta tarvetta siirtää sitä seuraavaan plotteriin. Merenkulkulaitos näyttää ainakin Saaristomerellä ihan ilokseen laittavan noita väyliä uusiksi. Pitävät varmaan itsensä näin työllistettynä. Kolme vuotta vanha kartta alkaa käytännössä olla päivityskunnossa.
Sanoisin että ensimmäiseksi valitse Kartta järjestelmä/toimittaja, joka tekee sitä ainakin seuraavat 10vuotta.(Jeppesen?) Sitten plotteriksi niin iso nayttö kuin rahat riittävät (>12"). Näillä perusteilla käytän itse PC'tä.
Itse kun olen tällainen köyhä vasemmistolainen veneilijä, niin ajattelin hyödyntää jo olemassa olevaa käsigepsiäni Garmin GPSmap60CX:ää tulevissa navigointipuuhissani hommaamalla siihen sopivan kartta-aineiston. Mitä pahaa tästä voi seurata? Näytön koko on luokkaa pieni röökiaski, vastaavasti laite on hyvin tarkka, mobiili, ja wörkkii ladattavilla pattereilla kertalatauksella pitkään. Muuta kuin hakee Biltemasta pidikkeen, ja taas on rahaa säästynyt pitkä penni asuntolainaa varten, sitä on jäljellä muuten enää sellaiset kolme ja puolisataatuhatta euroa...
kannattanu samaan konkurssiin ottaa parikymppiä lisää,että olis saanut ostaa mukuloitten nimiin koppiveneen, jolla olis ollut kiva ajella vielä sittenkin, jos kaikki
7 tuumainen lowrance on muutaman vuoden ollut käytössä. hyvin toiminut, näyttö juuri ja juuri riittävän iso (veneen nopeusalue 20-36 solmua), vedenkestävä avoveneessä.
lähinnä ajelen tuo päällä siinä sivussa kun ajelen kartalla. hieman helpottaa kun karttaa ei tarvitse kytätä aivan samalla tavalla kuin aiemmin, että oli täysin hollilla 100 % ajasta. nyt voi välillä vähän rentoutua. mukava lisä, mutta kyllä ilmankin pärjää. tosin kun tekniikka on keksitty ja sovellettu käyttöön niin mikä ettei ottaa siitä hyöty kun ei liikaa enää maksakaan.
Yksi näkökohta plotterin valinnassa on sisäinen antenni. Etu on se, että pelkkä 12V liitäntä riittää. Plotterin voi helposti ottaa mukaan toiseen veneeseen (jos sellaiseen on tarvetta), kun siinä ei ole ulkoista antennia. Pikkuplotterin, kuten vanhempi Raymarine 435i tai nykyinen A-sarja, näytön koon riittävyys riippuu katseluetäisyydestä.
Tosin joissain käyttötilanteissa ja veneissä ulkoinen on parempi silti. Useimmiten sisäinen on yhtä hyvä tai kätevämpi.
Näyttökoon valinnassa on merkitystä silläkin, onko plotteri vain kipparia varten vai pitäisikö sen olla muidenkin nähtävillä.
7 ". Plotteri vähentää ainakin minulla selkeästi perinteisen navigoinnin aiheuttamaa stressiä. Navionicsin kartasta olen kuitenkin löytynyt kaikenlaista "pikkupukeja" esim. Itäviitta merkitty länsiviitaksi, lateraaliviittoja piirretty väylän väärällepuolelle jne. . Joskus plotteriin tulee luotettua purjehtiessa väylien ulkopuolella liiaksikin vaikka merikortti onkin aina samanaikaisesti käytössä. Pahin vaaratilanne sattui laitteen softapäivityksen yhteydessä. Kartan syvyystietojen yksikkö muuttui perussetuksiksi eli jaloiksi. Tämän seurauksena reiteillä näytti riittävän vettä jonkin aikaa todella mukavasti (siis näytti syvyystiedot kartalla jaloissa). Asian havaitsin vasta Lumparnilla Kastelholmaan päin spinnulla oikaistessani ja merikorttia tarkempaan tutksiessani. Samalla reissulla oikaisin myös esim. Lumparnilta Sottungaan merikaapeleita seuraten ja väylien ulkopuolelta Kökarista Jurmoon - tässä toiminnassa plotteri on ehdoton kun vaan pitää huolta, että laitteen kaikki asetukset ovat ok. .
Seiva merkkinen, onkohan ketään uskaltanu kokeilla?
Voittanut testejä. Uusi sukupolvi vielä parempaa. Osta esim. Seiwan 1100, niin ei tarvi katua.
Minä en ainakaan laske mitään arvoa jollekin vanhalle testille. Testivoittajatuotetta ei ole varmaan vuosiin valmistettu ja koko plotterimarkkina on totaalisesti muuttunut viime vuosien aikana.
Seivaa ei euroopassa tunneta oikeen mitenkään, hintaa suht paljon täällä kotimaassa ja tuntematon merkki niin kannattaa harkita onko järkevä ostos ellei nyt tule jotain hyviä tarjoushintoja näin syksyn mittaan.
C90W käynnistyy hitaasti, pikanäppäimet eivät ole niin käteviä kuin luulisi, trippimittari(e)n käyttö ei oikein ole auennut. Laitteen mukana tuleva pikaohje ja levykkeellä oleva ohje ovat molemmat täysin luokattomia. Edellinen laitteeni, mustavalko Garmin vuodelta 2000, on mielestäni kaikissa näissä suhteissa parempi.
C90W:n näyttö on kirkas ja prosessori nopea. Netistä löytyvä englanninkielinen ohje on hyvä.