hei
nyt kun on viimepäivinä ukkostanut, niin kannattaako om.talossa antennin maadoitus ja mahdollinen ukkosjohdatin vetää taloon sisälle päämadoituskiskoon vai ihan muualle.
Laki taitaa käskeä vetämään ukkesen sisälle ?
Mitä lainoppineet mieltä ja mitä muu raati vastaa ?
nyt kun on viimepäivinä ukkostanut, niin kannattaako om.talossa antennin maadoitus ja mahdollinen ukkosjohdatin vetää taloon sisälle päämadoituskiskoon vai ihan muualle.
Laki taitaa käskeä vetämään ukkesen sisälle ?
Mitä lainoppineet mieltä ja mitä muu raati vastaa ?
Vastaukset 6
Vanhimmat
Antennin maadoitus yhdistetään päämaadoituskiskoon (MEB). Samoin ukkossuojauksessa, kattojohtimet yhdistetään alastulojohtimilla (min. 2kpl) maadoituselektrodiin(rengas), jonka molemmat päät on päämaadoituskiskolla.
Pääasia, että ukkossuojaus ja suurinpiirtein kaikki katolla oleva metalli, eritoten jos tuo metalli menee sisälle, kuten antennisysteemi, on samassa potentiaalissa muiden rakennusten juttujen kanssa, siis käytännössä jotakin kautta menee samalle potentiaalikiskolle. Vaikka sitten maan sisältä mennen, jos se tuntuu järkevimmältä.
Jos antennin potentiaalintasausjohdossa on riittävästi pinta-alaa ja se kulkee huonosti syttyvässä materiaalissa ja maadoituseletrodit toimivat hyvin, niin ei pitäis tulla isoa ongelmaa. Laita vaikka 16 mm2 kupari JAPPin sisälle.
Ongelmallisin kohta on antennikaapeli. Jos esimerkiksi antennikaapelia pitkin on paljon lyhyempi matka jollekin antennirasialle ja antennin potentiaalintasausjohto menee aivan eri reittiä pitkin, voi viritelmä olla hengenvaarallinen sisällä oleville ihmisille, kun ukkonen pärskäyttää antenniin. Antennikaapelin kupari sulaminen riippuu siitä, että mitä muuta kautta virta pääsee kulkemaan. Se ei välttämättä sula, mutta sisällä tulee vaarallisia jännite-eroja eri metallipintojen välille.
Kun laitat antennikaapelin ja antennin potentiaalintasausjohdon kulkemaan vierekkäin katolta tekniseen tilaan ja kisko siihen antennikaapin lähelle, niin suuria potentiaalieroja ei pitäisi syntyä syöksyjännitteelläkään.
Ulos voit toki laittaa toisenkin kuparin menemään vaikka suoraan maahan tai vaikka kuparihäkki talon suojaksi. Se suojaa taloa ja sisällä olevia ihmisä kaikkein parhaiten. Mutta sekin pitää yhdistää potentiaalintasauskiskoon, mutta jos talossa on muuten maadoituseletrodi, niin sitä kautta se hoituu käytännöllisemmin. Ei kannata tehdä talon katon läpi montaa maadoitusjohtoläpivientiä, niin että syntyy silmukoita. Ulkona ne silmukat ja häkkisysteemi eivät haittaa.
Mistäköhän lähtien tuo ukkosjohdattimen maadoitus on viety pot-kiskolle ? Ja antenni siis ei ole ukkosjohdatin ja sitä ei myöskään maadoiteta sen takia että siihen iskisi salama, vaan sen takia että se on jännitteelle altis osa. Eli taas siis, jos et tiedä mitä teet niin älä tee.
...ST-kortistosta esimerkkikuva siitä mihin ukkosenjohdattimen kaapelit kytketään.
vaikka peiliin ennenkuin rupeet asentamaan. Miksi se vedettäis siäkautta pot kiskoon ? Tottakai se on liitettynä pot kiskoon maadoituselektrodin kautta, sehän on ihan järjen vastaista vetää toiminnallisella hetkellä kovalle termiselle vaikutukselle altis kaapeli sisään rakenteisin missä syttyminen on todennäköistä, älä usko kaikkea mitä luet. Paremman asennustavan antaa viime vuonna julkaistu Sähköasennukset 1-2 missä on piiretty talon päälle nämä johtimet miten ne kannattais asentaa. Ei se tarkoita että jos st-kortistossa lukee jotain niin se on näin, nämä julkaisuthan ovat täynnä virheitä. Hyvä esimerkki on uusi SFS 600 -käsikirja mitä nykysin sovelletaan. Katso vaikka käyttöönottotarkastuksiin liittyvät oikosulkuvirtamittaukset missä sanotaan että se on riittävä jos piiri on suojattu vikavirralla ja maadoituksen jatkuvuuden resistanssi mitataan. Tätä sovelletaan työmailla aika tehokkaasti ja oikosulkuvirrat otetaan nykyisin vain ryhmäkeskuksien päästä ja myös varmennustarkastajat sanovat että tämä on ihan ok. Myös verkostostandardit ovat ristiriidassa 600 kanssa. ÄLÄ usko kaikkea mitä luet vaan käytä omaa järkeä.
Ukkosenjohdattimesta puhuttaessa käytetään nykyisin nimitystä salamasieppari. Mielikuva ukkosenjohdattimesta voi mennä pieleen, jos oletetaan, että se takuuvarmasti johdattaa ukkosen sen johdattimen kohdalle ja siitä suoraan maahan. Salama ei etukäteen tiedä, mihin sen pitää mennä eikä sen puolesta voi päättää, että ”käytä tätä 16 mm2 kuparijohtoa, mutta älä missään nimessä tätä antennikaapelia”. Yleensä se etsii edullisemman reitin, mutta etukäteen edullisinta reittiä ei voi taata. Laajaa pinta-alaa, esimerkiksi talon kattoa, on haasteellista suojata pelkillä salamasieppareilla. Tietysti silloin se onnistuu, jos niitä salamasieppareita on ihan vieri vieressä. Kustannustehokkain suoja on häkkirakenne, josta hyvät havainnollistavat kuvat Tukesin sivuilla http://www.tukes.fi/Tiedostot/sahko_ja_hissit/faq/ukkossuojaus.pdf
Jos jonkun logiikan mukaan katon antennilta tuleva potentiaalintasausjohto sytyttää helposti ukkosella tulipalon, silloin se kannattaa jättää tietysti pois, vai kuinka? Tuon logiikan mukaan myös talon ulkopuolella kulkevat ”ukkosenjohdattimen” kaapelit kannattaa jättää pois, koska myös silloin on tulipalon riski. Silloin tullaan siihen lopputulokseen, että ei kannata laittaa minkäänlaisia maadoitusjohtimia katolta, koska ne ovat tulipaloriskejä. Jätetään siis talo ilman suojausta.
No, laitetaan nyt edes joku suoja: ”ukkosenjohdatin” ja siitä yksi kaapeli maahan. Ihan hyvä muuten, mutta jos salama ei osukaan johdattimeen, vaan etsii tiensä toisesta päästä taloa sisärakenteita eli jotakin johtavaa materiaalia eli putkea tai sisällä kulkevaa kaapelia pitkin maahan?
Tai mietitään taloa, jossa on antennimasto katolla. Jos siitä menee maadoitusjohdin alas suoraan maahan ja varsinainen antennijohdin menee esimerkiksi suoraan antennirasialle. Tämä asennustapa lienee kaikkein vaarallisin. Vaikka antenni on salaman iskiessä maadoitettu lyhintä mahdollista reittiä maahan, se ei estä ollenkaan sitä, etteikö virtaa kulkisi myös antennijohtoa pitkin niin paljon, että ainakin laitteet särkyy ja voi aiheuttaa monta muutakin ongelmaa mm. tulipaloja, jos potentiaalintasaus sisällä on tehty huonosti. Tulipalot syntyvät parhaiten, kun on erilaisia laitteita ja niissä on jotakin johtavaa sisällä tai sitten on huonosti potentiaalintasattuja heikkovirtajärjestelmiä ja kun ukkonen kulkee laitteesta toiseen tai järjestelmien välillä, niin tuohoa syntyy.
Tukes sanoo: ” Pelkän antennimaston maadoittaminen rakennuksen sähkömaadoituksesta erilliseen maadoituselektrodiin on huono ratkaisu. Vaarassa ovat vastaanottimen lisäksi rakennus ja ihmiset.” Vaikka potentiaalintasaus toimisi, siitä huolimatta voivat jännite-erot olla ko. asennustavalla vaarallisen suuria. Kun syöksyjännite iskee antenniin, potentiaaliero on sekunnin osien aikana erittäin suuri. Jos johdot muodostavat silmukoita, jännite-eroja tulee varmasti.
16 mm2 kupari on ihan hyvä reitti salamalle. Sen avulla ei saa kuitenkaan potentiaalieroa vaarattomaksi ukkosen iskiessä, mutta ei sitä saa millään muullakaan, mitä rahalla on saatavissa. Syöksyjännitteet ovat niin jyrkkiä. Tuota luokkaa oleva kupari kestää kuitenkin kohtuullisesti salaman aiheuttaman termisen rasituksen. Tulipaloa tuon kaapelin vuoksi on siis turha pelätä.
Entä ne antennikaapelit? Jos haluaa tehdä parhaalla mahdollisella tavalla, ne kannattaa tuoda samasta reiästä, kuin kaikki muutkin kaapelit. Kannattaa kuvitella tilannetta, jossa antennimasto on erillään rakennuksesta. Siitä löytyy hyvä kuva ja muutakin miettimisen aihetta: http://www.sral.fi/files/ukkossuojaus.pdf
Lisäksi koaksiaalikaapeleiden vaipat kannattaa yhdistää muidenkin armeerattujen ym. vaipallisten johtimien kanssa metallikiskoon lähellä läpivientiä ja yhdistää tämä kisko potentiaalintasaukseen. No, tällaista ei kannata välttämättä tehdä matalissa omakotitaloissa, mutta jos antennien korkeudet menevät suuriksi tai riskit muuten ovat isot, niin kannattaa harkita ainakin kaapelointireittejä ja silmukoiden välttämistä. Tärkeintä on kuitenkin hyvä potentiaalintasaus.