ja mitä tutkimustulokset näyttävät? Työterveyslääkärini mielestä nämä tutkimukset kohdallani ovat ehkä aiheelliset.
Toivon asialliasia viestejä.
Toivon asialliasia viestejä.
Miten ja missä diffuusikapasiteetti
tutkimustehdään
45031
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
on keuhkojen toimintatutkimus joka tehdään tavallisimmin keuhkosairauksien poliklinikalla. Ensin mitataan spirometria, sitten vedetään toisessa laitteessa keuhkot täyteen, pidätetään hengitystä 10 sek ja puhalletaan ulos. Tutkimus mittaa keuhkorakkuloiden kaasujenvaihtokykyä suhteutettuna keuhkotilavuuteen. Tutkimustulokseen vaikuttaa oletko tupakoinnut, miten äskettäin sinulla on ollut jokin infektiosairaus ja mitä lääkkeitä käytät. Eri keuhkosairaudet näkyvät eri tavalla puhallusarvoissa. Tulkintaan vaikuttavat aika monet tekijät, myös keuhko-rtg-kuvan tulos.
Ei ole vaikea eikä hankala tutkimus. Näitä pitäisi tehdä enemmän, mutta niitä vehkeitä ei yleensä ole terveyskeskuksissa eikä pienillä lääkäriasemilla.
Diffuusiokapasiteetila mitataan hengityskaasujen siirtymistä keuhkorakkuloiden ja keuhkokapillaariston välillä.
Tutkimuksessa saadaan vitaalikapasiteetti (VC), keuhkojen kokonaiskapasiteetti (TCL), diffuusiokapasiteetti (DLCO), diffuusiovakio (DLCO/VA) ja jäännösilma (IL).
DL kuvaa keuhkojen kokonaiskapasiteettia siirtää hiilimonoksidia verenkiertoon. DL/VA ilmoittaa diffuusiokapasiteetin yhtä littraa kohti laskettuna.
Molemmat määreet vakioidaan veren hemogliinipitoisuuden mukaan, sillä ANEMIA PIENENTÄÄ diffuusiokapasiteettia.
Virusflunssa estää tutkimuksen, sekä vaikeat yleissairaudet, eikä diffuusiokapasiteettia voida käytännössä tehdä mikäli keuhkojen tilavuudet ovat erittäin matalat.
Arvot ilmoitetaan myös prosentteina viitearvoista. Mikäli arvot ovat 75 prosenttia alle viitearvosta, ne luokitellaan poikkeviksi.
Diffuusiokapasiteetti madaltuu keuhkoparenkyymisairauksissa, joita ovat mm. fibrosoivat alveoliittit, allergiset alveoliitit, asbestoosi ja tietyt sarkoidoosin muodot.
Diffuusiokapasiteetti madaltuu myös COPD:n yhteydessä, mikäli siihen liittyy emfyseemaa (alveliseinämien tuhoutumista).
Emfyseeman voi kertaheitolla aiheuttaa myös akuutti allerginen alveoliitti.
Astmassa ja kroonisessa keuhkoputkitulehuksessa diffuusiokapasiteettin on normaali.
Eli mikäli diffuusiokapasiteettisi on alle 75 prossaa, niin keuhkolääkärin on selvitettävä mikä keuhkorakkula-aluettasi vaivaava sairaus on aleneman taustalla.
diffuusiokapasiteettia, niin miten todenperäisen tuloksen se näyttää henkilöllä, jonka hemis on yli viiterajojen? Tiedän, että se liian korkea hemis siinä jotenkin suhteutetaan, mutta miten se tehdään ja miten luotettava on lopputulos, jos jotakin osaa on jo rukattu etukäteen? Satutko tietämään? Ihmettelen vain sellaisia tuloksia, jotka ovat yli sataprosenttia? Matemaattisesti hiukan outoa?
Hb otetaan laskennallisesti huomioon. Prosentit viitearvosta lasketaan suhteessa väestön viitearvoihin. Eli jos saat 110 % viitearvosta tuloksesi on 10 % parempi kuin ikäistesi ja kokoistesi terveiden verrokkien keskiarvo. Se ei kerro mitään siitä muutoksesta joka keuhkoissasi on ehkä tapahtunut kahden viime vuoden aikana. Harmi kyllä harvalla meistä on omia viitearvoja käytettävisään. Siksi sairauksien diagnostiikka ja hoito edellyttää usein seurantaa, niin turhauttavaa kuin se potilaan mielestä saattaa ollakin. Olisi niin mukavaa jos kaikki selviäisi näppärästi yhdellä mittauksella jota on helppo tulkita.
Edellisessä vastauksessa on muuten outoja kannanottoja, kuin että alveoliitti aiheuttaisi yhtäkkisen emfyseeman. ???? Mistähän tällainen tieto mahtaa olla peräisin?