Miten olenkin voinut sotkea asiani niin,
että vietän perjantain ja lauantain kotona, taas?
Vaikka muksu on puutalkoissa,
eikä olisi edes katselemassa tietäväisen
näköisenä perään. ;)
Olen siivonnut, siivonnut ja siivonnut.
Vähän pesin pyykkiäkin,
ihan vain vaihtelun vuoksi. ;)
Kaverit ovat tällä hetkellä vetelemässä
ookkea, siis karaookkea.
Ja minä odottelen takan sammumista,
jotta saisi itsekin sammua sänkyyn. :)
Onko kohtalontovereita? Pliis, olisipa! ;)
että vietän perjantain ja lauantain kotona, taas?
Vaikka muksu on puutalkoissa,
eikä olisi edes katselemassa tietäväisen
näköisenä perään. ;)
Olen siivonnut, siivonnut ja siivonnut.
Vähän pesin pyykkiäkin,
ihan vain vaihtelun vuoksi. ;)
Kaverit ovat tällä hetkellä vetelemässä
ookkea, siis karaookkea.
Ja minä odottelen takan sammumista,
jotta saisi itsekin sammua sänkyyn. :)
Onko kohtalontovereita? Pliis, olisipa! ;)
Vastaukset 11
Vanhimmat
Ei siivoamista nyt kuitenkaan, mutta penskojen kanssa kotona kolmisin.
Lohdutukseksi yöllä sentäs reilun kolmen tunnin puhelu eräälle....
Eikä karaokeen ollut ikävä.
Huoks.
miten olenkaan voinut sotkea asiani niin
että tuskin kehtaan nenääni naapureille näyttää
aivan uusikokemus
mutta urakkapalkka oli nostettava
huulille
ja rokki soi yössä
-nikkaa varovasti-
Mulla taas oli kaikkea muuta kuin tympeä lauantai. Sanoisinko, että se vauhdikas...
Seisoin ulkona useaan otteeseen neuvomassa poliisia oikeaan osoitteeseen, kun aseella ammuttiin naapurissa eikä kukaan tiennyt, mitä siellä oikeasti oli.
Poliisi tyhjensi talon varmuudeksi. Poika sentään oli isällään. Istuin autossa yöllä kolmeen asti ja laskin tunteja siihen, kun pääsen muuttamaan pois.
Perjantaina oli "jengi" päättänyt rusikoida erään toisen naapurimme ja hänen autonsa...huutoa ja itkua...särkyvää lasia ja pellin pauketta. Rapussa aamulla kymmenen astetta pakkasta, kun ovetkin oli joku vienyt.
Voi luoja, että olen onnellinen uudesta asunnosta, joka on kauempana keskustasta.
Haluu sen tympeän lauantain!!
riitti teillä päin!
Muutto taitaakin olla parempi kuin hyvä! ;)
Mistä niistä taloista etukäteen tietää..
Pitäisi isännöitsijän olla rehellinen
ja ilmoittaa, jos hämminkiä on ollut!
Pari viikkoa sitten täällä tehtiin kotietsintä
miljoonan poliisin voimin naapuritaloon.
Siihen on muuttanut yh-äiti miestänsä karkuun.
Hmm.. Ikävä juttu, jos aikovat tuoda menoa
rauhalliseen, lähes nukkuvaan kylään, voih..
En enää ikinä valita että on tympeää! ;)
sitä rauhaakin osaa arvostaa vasta sitten kun sitä ei ole...;D
Niin ajattelin minäkin, että ihmisiä siellä keskustassakin vain asuu. Mutten miettinyt millaisia ihmisiä.
En lähde vieläkään silti yleistämään kaikkia kriminaaleiksi.
Mutta huomattavasti paremmilla hermoilla he ovat varustettuja kuin minä, tai sitten eivät tiedä muusta...
Isännöitsijän mukaan ei aiemmin ole ollut häiriöitä sen enempää kuin muissakaan taloissa tässä lähellä.
Muuttomiehet tulevat illansuussa, aamulla herään (toivottavasti) rauhallisissa merkeissä...
Toivottavasti nyt onnistuu paremmin. :)
Olen minä asunut hiljaisessakin kerrostalossa
eron jälkeen vähän aikaa.
Eli kyllähän niitä on :)
Taitaa vaan olla vähenemään päin nykyään. :(
Ei kiva kolmenlapsen yh:n asua "mummotalo" KA 85v.
Kamalaa kun hiirenhiljaista pitää olla 22 ei saa puhuakkaan muuten valitetaan.Ollaan muuttamassa poisn heti kun kiva asunto löytyy.
Jälleen takana ihana lauantai ja viikonloppu! lasten isä-viikonloppu ja minä rakkaani luona "täysihoidossa", lepoa, hellyyttä, syliä, rauhaa, keskustelua, naurua, olemista vierekkäin ihan hiljaa takan edessä. Tätä joka toinen viikonloppu, välillä minun luona ja vastaavasti hän saa "täysihoidon".
Lapsi viikonloppuina olemme tahoillamme (välimatkana 2,5 h ajomatka) ja vietämme viikonloput lastemme kanssa ulkoillen, touhuten, siivoten, leväten yms. lapsiarkea. Se arki on taas toista, työtä, läksyjä, pyykkiä, ruokaa, siivousta.
Iltapuhelut, hyvänyön toivotuksin - aamupuhelut, hyvää huomenta ja jaksamista työpäivään. Monet pika puhelut ja textarit pitkin päivää. Välittäminen, tieto että on joku joka rakastaa ja jota rakastaa, 100% luottamus eikä siihen tarvita joka päivä näkemisiä.
No jaa, tämän viikonlopun pääte oli sunnuntai-iltana yhden lapsen oksentelu, jota jatkui koko yö ja aamulla kuumekkin hipoi 39:ää. Jäin kotiin lasta hoivailemaan. Loput 3 olivat mielissään kun äiti kotona koulusta tullessa.
Lähde 3:n äiti vaikka karaokeen mukaan, vaikka fiilis olisikin hukassa lähtiessä. Miesten saalistelua en itse koskaan harrastanut eron jälkeen, vaan nautin ihmisten seurasta, keskusteluista, tanssimisesta, iloisesta ilmapiiristä - siitä ettei kukaan ollut vaatimassa eikä pyytämässä mitään, vaan sain vain olla ja istua muiden seurassa.
Haikea oli mieli minullakin kun töissä olin koko viikonlopun...eikä oikeata vapaata ollut kotonakaan, kun päivystys painoi päälle...huoks.
Ilmeisesti tämä on uranvalintakysymys :))
Mukava olisi ollut kullan kainalossa köllötellä..
Onneksi suhde kestää välimatkasta ja työvuoroista huolimatta.
Vaikka viikonlopputyö tympii niin palkkapäivänä hampaita naurattaa taas. :))
Ensi viikonloppuna sitten otetaan menetetty aika takaisin...minun muksut menee vissiin kans mummolle puutalkoisiin...jee.. ja äiti elää kun pellossa.
Kyllä me yh:t ollaan kamalia!!!!! eli ihan niinku muutki ihmiset... :))))
toivottavasti sinulla on ensi viikonloppu vapaa, niin minä pidän "linnaketta pystyssä" vuorostani.
No, leikki leikkinä, vuorotyö on kyllä keljua, mutta lisät tuovat voita leivän päälle. Jaksamista sinulle, niin kuin tietysti kaikille muillekin kirjoittajille ja lukijoille!
Lapsi oli äidillään lauantain.Minä en jaksanut tehdä mitään muuta kun käydä Mc donaldsista hakemassa ruokaa ja kirjastosta videoita siinä se lauantai meni Metsoloita kattellessa 8x50min plus siihen päälle vielä Uneton seatlessa;)