Onko ihan mahdotonta pyöräilijöiden muistaa että autoilijalla on etuajo-oikeus suojatiellä??
Taas tänään oli tapaus jossa yksi idiootti yritti alle.
Taas tänään oli tapaus jossa yksi idiootti yritti alle.
Ja taas pyöräilijä
töppäsi suojatiellä
1282180
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 128
Vanhimmat
... autoilijat ovat alkaneet käyttää suojatietä?
Minkälainen risteys oli kyseessä? Oliko autoilijalla esim. kärkikolmio tai stopmerkki? Tai oliko autoilija esim kääntymässä risteävälle tielle?
Autoilijalla ei ole etuajo-oikeutta suojatiellä. Pyöräilijällä voi olla risteyksestä riippuen väistämisvelvollisuus tai sitten autoilijalla on väistämisvelvollisuus.
...viitsisi pyöräilijöiden töppäyksistä kirjoitella. Niin pahasti on väistämissäännöt autoilijoilla hakusessa. Kokeileppa joskus pyöräilyä työmatkaliikenteen seassa. Vähintään joka toisessa risteyksessä, jossa se on mahdollista, joku idiootti torppaa autonsa kolmion takaa poikittain kevyenliikenteenväylän eteen (tai siis siihen suojatielle).
Tuo on valitettavan yleinen harhaluulo. Ja suomalaisessa liikennekulttuurissa toisen väistämisvelvollisuus on sama kuin että itsellä on päälleajo-oikeus. Joten tämäkin on siis käytännössä vain yksi hyvä syy muiden lisäksi olla ajamatta pyörätiellä koskaan.
Autolla liikkujilla on se harhakäsitys, että pyöräilijän olisi odotettava siellä suojatien vieressä. Pyöräilijä muuttuu hetkessä jalankulkijaksi, ja silloin väistämissääntö onkin jo toinen.
... liikennesääntötietämyksesi , ennenkuin moitit muita.
http://www2.ake.fi/TOT/
Nuo tapaukset olivat väistämisen osalta selviä, en siltikään tiedä, miten pyörällä tulisi liikkua.
Saako pyörällä ajaa suojatietä pitkin, jos tien kummallakaan puolella ei ole pyörätietä?
Onko edellä esitetty kielletty, jos on, niin missä (lainkohta)?
Saako pyörällä ajaa suojatietä pitkin, jos tien kummallakin puolella on samaan suuntaan menevä pyörätie (perustelut)?
Saako pyörällä ajaa suojatietä pitkin, jos toisella puolella on risteävä pyörätie, ja toisella puolella pyörätie "jatkuu" tien suuntaisena kumpaankin suuntaisena?
Jos tien vasemmala puolella alkaa pyörätie ja samassa kohtaa on suojatie, saako tien ylittää pyörällä ajaen pästäkseen suojatielle, ja jos saa, niin mistä kohtaa.
"Saako pyörällä ajaa suojatietä pitkin, jos tien kummallakaan puolella ei ole pyörätietä?"
"Onko edellä esitetty kielletty, jos on, niin missä (lainkohta)?"
-Laissa ei suoraan kielletä suojatiellä pyöräily. Laissa kylläkin sanotaan, että suojatie on tarkoitettu jalankulkijoille, joten tästä voinee jotain päätellä. Oleellista on kuitenkin muistaa, että suojatiesäännöt koskevat vain jalankulkijoita. Suojatie itsessään ei anna pyöräilijälle etuajo-oikeutta (ei edes alle 12v), joten suojatien käyttäminen ei anna pyöräilijälle mitään hyötyä.
"Saako pyörällä ajaa suojatietä pitkin, jos tien kummallakin puolella on samaan suuntaan menevä pyörätie (perustelut)?"
-Saa. Suojatie on silloin myös pyörätien jatke, koska se alkaa pyörätieltä ja päättyy pyörätielle (tai kevyenluukenteen väylälle)
"Saako pyörällä ajaa suojatietä pitkin, jos toisella puolella on risteävä pyörätie, ja toisella puolella pyörätie "jatkuu" tien suuntaisena kumpaankin suuntaisena?"
-Saa. Kts. edellinen
"Jos tien vasemmala puolella alkaa pyörätie ja samassa kohtaa on suojatie, saako tien ylittää pyörällä ajaen pästäkseen suojatielle, ja jos saa, niin mistä kohtaa."
-Katso ensimmäinen vastaus.
Pyörällä saa ajaa suojatietä pitkin aina, kun suojatie alkaa pyörätieltä ja päättyy pyörätielle. Kun suojatien kummassakaan päässä ei ole pyörätietä, ei nähdäkseni ole mitään syytä ajaa suojatielläkään, joten miksi miettiä moista?
Epäselvempi on tilanne, jossa suojatie liittyy pyörätiehen ainoastaan toisesta päästään. Lainsäädännöstäkään ei löytyne selvää toimintaohjetta tuollaisiin paikkoihin. Yleensä on helpointa ylittää risteävä tie suojatietä pitkin ja siirtyä ajoradalle vasta risteyksen toisella puolella, joten niin ainakin itse toimin
Vastaukset olivat ainakin selkeitä, ja toisaalta tuskinpa on rangaistavaa, vaikka poliisi tulkitsisi asian toisin.
käyty tuolla
http://keskustelu.suomi24.fi/node/6933759
Sielläkään ei lainsäädännöstä selviä tarkalleen kahden samansuuntaisen, tien eri puolilla olevien pyöräteiden VÄLISEN suojatien käyttö pyörällä ajamiseen.
Ja kaikkia noita väliheittoja ei kannata ottaa kovin vakavasti vaan viihteenä.
Jos pyörätie on rinnakkainen päätien kanssa niin pyöräilijällä on etuajooikeuus. Niin risteilevillä poikkiteillä on väistämispakko myös pyöräilijölle. Näi on teoriassa, mutta kuinka moni autoilija noudattaa sääntöjä? Usein ajaavat pyörätien päälle pysähtyen siihen piokittain odottamaan aukkoa, vaikka sulkumerkki on pyorätien takana. Se minua vitutta että ei välitetä fillareiden etuajoikuudesta. Autoilijat istuvat turvassa peltilaatikon sisällä.
Melkein oikein, mutta aivan väärin. Päätien rinnalla kulkeva pyörätie ei anna mitään etuajo-oikeutusta risteävään tiehen nähden pyöräilijälle. Autoilijalla on kaksi väistämisvelvollisuutta, kääntyessään ja kun liikennemerkki niin osoittaa. Eli JOS sivuteillä on ENNEN suojatietä kolmio tai stop-merkki niin silloin autoilijalla on sivutieltä tullessa väistämisvelvollisuus pyöräilijää kohtaan. Ja kääntyvä ajoneuvo on aina väistämisvelvollinen riippumatta mistä kääntyy.
Mutta käytäntö on aivan toinen. Olipa millaiset merkit tahaansa niin vähintään keula tunvetaan suojatien päälle jos ei ihan kokonaan yritetä teilata pyöräilijää. Monen autoilijan ajokortti on tainnut tulla arpajaisvoittona.
En pidä olenkaan selvinä pyörällä liikkujien sääntöjä. Pykälissä sanotaan, että kun merkki osoitaa pyörätien jatkuvan, niin silloin saa käyttää suojatietä. Tarkkaileppa niiden merkkien riittävyyttä huviksesi.
On paljon paikkoja joissa oletetaan pyörätien jatkuvan, mutta merkkiä ei ole paikalla. Samoin on tässä molemmilla puolilla tietä kulkevissa kevyenliikenteen väylissä, jotka yhdistää suojatie. Jos ajat pyörällä suojatietä yli ajotien, niin on hyvin epäselvää tulkitaanko suojatie pyörätien jatkeeksi.
Ja missään ei taida olla enää pykälää, jossa autoilija joutuisi väistämään pyörätieltä oikealta tulevaa pyöräilijää. Vaan sen pyöräilijän on käytettävä ajorataa, niin silloin autoilija väistää myös oikealta tulevaa pyöräilijääkin.
Mistä löydät pykälän, joka oikeutta filaristin kihtyvällä vauhdilla ylittämään riteyksen. Enemmän, kuin yleistä.
Kolme ryhmää jotka käsittää, että omavat vain oikeuksia. Pyöräilijät, jalankulkijat, sekä kova vauhtia ryhmään tulossa mopot.
Jalankulkia voi missä vaan lähteä ylittämään katua,yleensä vielä vinosti. Katsomatta sivuilleen. Monesti kapulaan lässyttäen.
Villaristit polkee risteykseen paskanen kieli maata raahaten, katsomatta sivuille.
Mopot puhaltaa mistä ja miten vaan.
Komppaan sinua.
Ensin hyväksyin Pakkopyöräjliän tekstin oikeana, mutta vasta luettuani sen uudestaan vastauksesi jälkeen, huomasin minäkin kummallisuuksia.
Tarkkana olit, se oli hyvä.
Pakkopyöräjliä käytti epämääräistä sanaa "rinnakkainen".
"Jos pyörätie on rinnakkainen päätien kanssa..."
Tuon voi lukea niinkin, että pyörätie elää omaa elämäänsä jossain päätien väistämisvelvollisuutta osoittavien merkkien rajaaman alueen ulkopuolella, mutta kulkee rinnalla samaan suuntaan kuin päätie. Ei siis välttämättä ole _päätiellä_ oleva pyörätie.
Toinen kohta mikä jäi vaivaamaan oli
"Usein ajaavat pyörätien päälle pysähtyen siihen piokittain odottamaan aukkoa, vaikka sulkumerkki on pyorätien takana."
Jos Pakkopyöräjliä tarkoitti, että sulkumerkki ( tarkoittanee kärkikolmiota ) on risteävältä tieltä tulevan autoilijan tulosuunnasta katsottuna vasta pyörätien jälkeen niin pyöräilijä ei ole päätiellä eikä autoilijalla ole pyöräilijään nähden väistämisvelvollisuutta.
Saattaahan olla, että tarkoitus ja ajatus oli oikein, mutta kirjoitusvirheistä päätellen suomenkieli on hiukan hakusessa ja tekee mattijatepposet. Tai siman rusinat tehneet tehtävänsä?
"Näi on teoriassa, mutta kuinka moni autoilija noudattaa sääntöjä?"
"Se minua vitutta että ei välitetä fillareiden etuajoikuudesta."
Totta on, että päätien pyörätiellä olevan pyöräilijän on oltava erityisen tarkkana vasemmalta kärkikolmion takaa tulevaan nähden ( etenkin oikealle kääntyvään ) ja haettava katsekontaktia ajojärjestyksen yhteisymmärryksen saavuttamiseksi.
18 12 ei ole 30. Just.
Riittää, että pyörätie on toisella puolella suojatietä. Silloin sen saa ylittää polkemalla. Autoilijan väistämissäännöt ovat hyvin yksinkertaisia (jotta yksinkertaiset autoilijat osaisivat ne): kääntyvä ajoneuvo on aina väistämisvelvollinen ja muissa tapauksissa liikennemerkki, kolmio tai stop, ennen suojatietä osoittaa väistämisvelvollisuuden. Ajokortin saaminen osoittaa riittävät kyvyt omaksua ja ylläpitää liikennesääntöjä. Käytännössä tämä ei onnistu, onko sittenkin liian yksinkertaisia rattiin?
"Pykälissä sanotaan, että kun merkki osoitaa pyörätien jatkuvan, niin silloin saa käyttää suojatietä."
Näinpä juuri. Jossakin tiehallinnon ohjeissa muistaakseni luki niin, että pyörätien merkki voidaan jättää myös pois. Jos risteyksen toisella puolella ei kuitenkaan ole pyörätien jatkumisesta kertovaa liikennemerkkiä, ei pyöräilijä voi mitenkään tietää pyörätien jatkuvan, ja silloin pitää olettaa pyörätien loppuvan. Se, että jokaisessa risteyksessä pitää muistaa tarkastaa jatkuuko pyörätie ja millä puolella ajorataa se jatkuu, tekee pyöräilystä vaikeampaa. Sääntöjä se ei kuitenkaan tee yhtään monimutkaisemmiksi.
"On paljon paikkoja joissa oletetaan pyörätien jatkuvan, mutta merkkiä ei ole paikalla."
Kuka olettaa, pyöräilijät, autoilijat, vai kaupungin liikennesuunnittelija? Jos pyörätien merkkiä ei ole, silloin mielestäni tienkäyttäjän kannalta ainoa oikea ratkaisu on olettaa pyörätien loppuvan. Ei pyöräilijöitä voida velvoittaa epäselvissä tilanteissa tarkastamaan väylän jatkuvuutta ajan tasalla olevasta asemakaavasta. Jos tiedät, että pätkä on kevyenliikenteenväyläksi tarkoitettu, mutta pyöräilyn salliva liikennemerkki puuttuu ota ihmeessä yhteyttä tienpidosta vastaavaan tahoon ja vaadi paikalle kevyenliikenteenväylän merkki.
Tilanteessa, jossa kadun eri puolilla kulkevia kevyenliikenteenväyliä yhdistää suojatie, ei ole mitään epäselvää. Suojatie tosiaan tulkitaan pyörätien jatkeeksi, jos se alkaa pyörätieltä ja päättyy pyörätielle. Tällaisessa(kin) paikassa pitää kuitenkin muistaa, ettei suojatie anna pyöräilijälle mitään oikeuksia, eikä velvoita autoilijaa väistämään pyöräilijää. Ellei liikennemerkeillä muuta ole osoitettu, on ajoradan ja kevyenliikenteenväylän risteyksessä pyöräilijä väistämisvelvollinen riippumatta siitä, tuleeko autoilija oikealta vai vasemmalta. Ainoastaan kääntyvän autoilijan pitää väistää kevyenliikenteenväylää käyttävää pyöräilijää
Mielestäni pyöräilysäännöt ovat oikein selkeät. Sen sijaan pyörätieverkosto on usein hyvin katkonainen ja pyöräteiden merkitseminen ala-arvoista.
Ja mistä löytyy ne autoilijat, jotka noudattavat kohteliaasti kuljettajan suojatiesääntöä? Ennemmin kiihdytetään tai vaihdetaan kaistaa, kun annetaan esteetön kulku. Ja vaikka olisi punainen valo niin sekään ei aina hidasta vauhtia yhtään.
Missä kohtaa liikennesäännöissä kerrotaan, että etuajo-oikeutetun tulee hakea katsekontaktia? Ennemminkin väistämisvelvollisen on haettava sitä, jotta voi olla varma ettei aja kenenkään päälle? Vai onko TLL:ssa jossain päälleajo-oikeuspykälä? Isommanoikeuteen ja "pienempään sattuu aina" kertoo vain idioottimaisesta asennevammasta.
Etkö ymmärrä lakia?
Pyöräilijä saa ylittää ajoradan suojatietä pitkin MUTTA ON KUITENKIN VÄISTÄMISVELVOLLINEN.
Ajo-oikeus on täysin eri asia kuin etujo-oikeus.
Kyllä, pyörällä ja jalan liikkuessa joutuu pelkäämään suojatietä ylittäessä sinun kaltaisia autoilijoita. Ja pyöräilijä ei saa ylittää tietä suojatieta vaan pyörätienjatketta pitkin. Jos suojatie ei ole pyörätienjatke ei sitä saa ylittää polkemalla vaan silloin pitää taluttaa.
Olet ollut ainostaan yhdessä asiassa oikeassa, ajo-oikeus ei ole etuajo-oikeus. Mutta aina pyöräilijä ei ole väistämisvelvollinen, seuraavissa kohdissa autoilija on väistämisvelvollinen:
1. Kääntyvän auton on aina väistettävä risteävää tietä ylittävää pyöräilijää.
2. Risteyksessä autoilijan on väistettävä pyöräilijää myös silloin, kun autoilijalla on kärkikolmio tai stop-merkki.
3. Jos pyörätietä ei ole ja pyöräilijä ajaa ajoradalla, tasa-arvoisessa risteyksessä autoilijan on väistettävä oikealta tulevaa liikennettä eli myös pyöräilijää.
4. Pihasta tai parkkipaikalta tuleva väistää kaikkea liikennettä, myös polkupyöräilijää.
Kohtelias ja hyväkäytöksinen JÄRKEVÄ autoilija väistää AINA kevyttä liikennettä. Oli tilanne mikä tahansa.
Järkevä autoilija toimii tilanteen mukaan. Yleensä ei kannata väistää, jos ei ole väistämisvelvollinen. Se vain lisää hämmennystä ja kolaririskiä. Päälle ei tietenkään pidä ajaa, mutta turhaankaan ei kannata seisahdella.
Ei sellaista etuajo-oikeutta autoilijalla ole, päinvastoin, pyöräilijällä on oikeus ylittää suojatie ajaen ennen autoa, mikäli suojatie on pyörätien jatkeena.
Tämä on jo sanottu tässäkin ketjussa, mutta kerrataan vielä. Suojatie ei anna pyöräilijälle mitään etuajo-oikeutta missään tilanteessa. Suojatie säännöt koskevat vain jalankulkijaa. Pyöräilijällä on kyllä oikeus ylittää suojatie ajaen, jos suojatie on pyörätien jatkeena. Tätä ei kuitenkaan pidä sekoittaa etuajo-oikeuteen. Tieliikennelaissa sanotaan selkeästi, että pyöräilijä on pääsääntöisesti väistämisvelvollinen tullessaan kevyenliikenteenväylältä ajoradalle (siis myös suojatielle). Kolmio tai stop-merkki muuttaa tietenkin tilanteen samoin kuin jos ajoneuvo on kääntymässä kevyenliikenteenväylän yli.
Turhan usein näkee jalankulkijoiden säännöillä pyöräileviä ja "pyöräilijä väistää aina" asenteella ajavia autoilijoita. Olisi mukava jos edes joskus poliisin valvonta ja informointi keskittyisi näihin kahteen asiaan eikä aina vain niihin iänikuisiin valottomiin pyöräilijöihin (eihän sekään pahasta ole..).
Ja vielä vähän kovempaa: Älä sinä kuule keksi omia sääntöjäsi, tässä tapauksessa tuollaisen varmana esitetyn tiedon omaksuminen voi maksaa toisen HENGEN. Idiootti! Sinulla ei ole esittää minkäänlaista perustetta väitteellesi, että "pyöräilijällä on oikeus ylittää suojatie ajaen ennen autoa, mikäli suojatie on pyörätien jatkeena." Vielä kerran, HAISTA VITTU! Tuntuuko sitten hyvältä, kun joku pyöräilijä runneltuu työntyessään auton eteen luettuaan ikiviisaan viestisi?
Vielä kerran: esitä, imbesilli, perusteet tuon väitteesi tueksi. Kertauksen vuoksi siteerattakoon tähän TLL 14§:ää:
"Risteyksessä kääntyvän ajoneuvon kuljettajan on väistettävä risteävää tietä ylittävää polkupyöräilijää, mopoilijaa ja jalankulkijaa. Samoin on kuljettajan, joka muualla kuin risteyksessä, aikoo poistua ajoradalta tai muuten ylittää sen, väistettävä tien reunaa käyttävää polkupyöräilijää, mopoilijaa ja jalankulkijaa. Vasemmalle kääntyvän kuljettajan on lisäksi väistettävä vastaan tulevaa liikennettä.
Kuljettajan on kuitenkin aina väistettävä muuta liikennettä, jos hän on tulossa tielle pihakadulta, kävelykadulta, pihasta, pysäköintipaikalta, huoltoasemalta tai muulta vastaavalta alueelta taikka polulta, tilustieltä tai muulta vähäiseltä tieltä tai moottorikelkkailureitiltä. (5.5.2006/343)
Polkupyöräilijän tai mopoilijan on kuitenkin, jollei 2 tai 3 momentista muuta johdu, tullessaan pyörätieltä ajoradalle väistettävä muuta liikennettä."
Ymmärrätkö, nilkki? Lue neljäs momentti hitaasti kolmeen kertaan läpi. Keskity. Yritä sisäistää lukemasi. Ajoradalle tuleva pyöräilijä väistää ajoradalla suoraan etenevää liikennettä. Ymmärrätkö?
Laitetaan tähän vielä TLL 32§:
"32 §
Kuljettajan suojatiesäännöt
Suojatietä lähestyvän ajoneuvon kuljettajan on ajettava sellaisella nopeudella, että hän voi tarvittaessa pysäyttää ennen suojatietä. Kuljettajan on annettava esteetön kulku jalankulkijalle, joka on suojatiellä tai astumassa sille.
Jos ohitettava ajoneuvo tai raitiovaunu on pysähtynyt suojatien eteen tai peittää näkyvyyden suojatielle, sitä ei saa ohittaa pysähtymättä, ellei ohittajan ja ohitettavan väliin jää suojakoroketta tai vapaata ajokaistaa."
Väännetäänkö oikein ratakiskosta: Ajoradan ylittämistä AJAEN mielivä polkupyöräilijä vaistää ko. ajoradalla suoraan kulkevaa liikennettä, oli ajoradan ko. kohdalla suojatie tai ei. Jos taas pyöräilijä nousee satulasta, muuttuu hän silmänräpäyksessä jalankulkijaksi, jolle kulkuneuvojen on annettava esteetön kulku. Simsalabim!
autoilijan väistämisvelvollisuudesta suojatietä AJAVAAN pyöräilijään nähden
JOS
a) autoilijalla on kärkikolmio
JA ( huomaa JA! )
b) pyöräilijä tulee SUORAAN AJAEN pyörätietä, joka jatkuu SUOJATIEN JÄLKEEN pyörätienä.
ja pyöräilysäännöt ovat muuttuneet.
http://www.liikenneturva.fi/www/fi/kysyttya/kevytliikenne.php?we_objectID=2830
Tieliikennelaissa ei ole rajoitettu pyöräilijän tulosuuntaa suojatiehen nähden. Ja unohdit myös kääntyvän ajoneuvon väistämisvelvollisuuden.
unohtanut, viittasin lain muutokseen. Miten esim. kyseinen väistämisvelvollisuus on muuttunut ? Kuinka moni pyöräilijä tietää tämän.
"Miten esim. kyseinen väistämisvelvollisuus on muuttunut ?" Mitä muutosta tarkoitat? Ainoa muutos on, että pyöräilijä on väistämisvelvollinen jos auto ei ole kääntyvä tai jos autolle ei muutoin osoitettu väistämisvelvollisuutta (kolmio tai stop-liikennemerkki).
Äläs nyt kuule alennu tuolle tasolle että alat täällä nimitellä muita keskustelijoita! Oletpa sivistymätön moukka. Mutta asiaan. Sinun sääntösi jotka esitit eivät nyt koskeneet tätä tilannetta joka oli puheena. Katsopas uudelleen, jotta tiedät ja osaat kirjoittaa oikeasta asiasta. Kertaan jo aiemmin kirjoittamani, että autoilijalla on väistämisvelvollisuus jos suojatie on pyörätien jatkeena. Äläkä tule tähän enää uudestaan asiattomuuksia ja henkilökohtaisuuksiin meneviä solvauksia esittämään. Muuten teen viestistäsi rikosilmoituksen, jolloin henkilöllisyytesi tutkitaan ip-osoitteesi perusteella, ja saat syytteen herjauksesta.
väisti risteykseen tullessaan ainoastaan oikealta tulevia autoilijoita. Uudessa taas molemmista suunnista, sekä oikalta, että vasemmalta tulevia autoilijoita.
Moni pyöräilijä ei taida edes tietää, että säännöt pyöräilijän väistämisvelvollisuudesta ovat muuttuneet, eivätkä edes kaikki autoilijat.
http://www.liikenneturva.fi/www/fi/tutkimus/tutkimukset/onnistuiko_saantomuutos.php
Oheisessa linkissä tutkimustuloksia muutoksista.
Sinulla menee säännöt sekaisin. JOS pyöräilijä polkee ajoradalla on hänellä samat väistämisvelvollisuudet kuin autollakin, tasa-arvoisessa risteyksessä väistettävä oikealta tulevia, mutta vasemmalta tulevien on väistettävä häntä. Tämä ei ole muuttunut mihinkään.
Sen sijaan pyöräilijän väistämisvelvollisuus suojatiellä on muuttunut, sen periaatteet ylempänä.
Ei ihme, että kolareita ja läheltäpiti tilanteita sattuu kun säännöt menevät noin pahasti sekaisin. Jos pyöräilijä mokaa säännöissä voi hän syyttää siitä itseään ja toivoa selviävänsä vain mustelmilla. valitettavasti moni autoilija ei joko tiedä väistämisvelvollisuuttaan kevyeenliikenteeseen nähden tai ei välitä siitä. Asennevammaisella isommanoikeudella ajetaan suojatien päälle kolmion tai stop-merkin takaa muista välittämättä.
Tuo "uusi" lakihan on ollut voimassa jo 12 vuotta. Olet oikeassa, moni pyöräilijä ei ole kuullut lain muuttuneen. Itse asiassa moni pyöräilijä ei ole kuullut mitään siitä vanhasta laista.
Sinänsä on kyllä aika pelottavaa, millaisella liikennesääntöjen tuntemuksella ihmiset liikkuvat. Pyöräilijät ja jalankulkijat ovat sentään vaaraksi lähinnä itselleen, mutta tuntuu että moni autoilijakin muistaa kevyenliikenteen "säännöistä" ainoastaan sen, mitä äiti aikanaan 7-vuotiaalle Pikku-Villelle opetti. Kaikki oikeat kevyenliikenteen väistämissäännöt, jotka autokoulussa on opetettu, ovat monelta autoilijalta jo täydellisesti unohtuneet.
lukee, tuossa linkissä ?
http://www.pori.fi/rak/rak1/katuinfo/puolpptiet.htm
>>> Kevyen liikenteen liikennesäännöt muuttuivat 1997. Eniten keskustelua herätti sääntö, jonka mukaan pyörätieltä tulevan pyöräilijän on AINA väistettävä autoa pyörätien jatkeella.... > Markkinoinnin pääsanoma oli: Pyöräilijä väistää AINA......
Luet kaikkea kuin piru raamattua, sinulta jäi osa tekstistä lukematta: "väistettävä autoa pyörätien jatkeella, mikäli liikennemerkein ei muuta osoiteta."
Ja markkinointi on ollut taas väärässä, liikennesäännöt kertovat kenellä on väistämisvelvollisuus - ei markkinavoimat. Lue tämä linkki niin omit ehkä sinäkin:
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1981/19810267?search[type]=pika&search[pika]=tieliikennelaki
Älä viitsi enää jatkaa väärän tiedon levittämistä.
Jos suojatie on pyörätien jatke, pyöräilijä saa ajaa sitä pitkin. Siitä huolimatta PYÖRÄILIJÄ ON VÄISTÄMISVELVOLLINEN AUTOILIJAAN NÄHDEN. Sinulle annettiin lain kohdat, joihin tämä perustuu, mutta siitä huolimatta jatkat virheellisen tiedon kirjoittamista. Lue, mitä sinulle kirjoitettiin, ja ymmärrä lukemasi!
Jos autoilijalla on kolmio tai stop-merkki, niin silloin autoilija on väistämisvelvollinen. Ilman noita merkkejä pyöräilijän kuuluu väistää.
Ja myös kääntyvä autoilija on väistämisvelvollinen.
enää mitään epäselvää tasa-arvoisen risteyksen suhteen, kun katsoo kuvaa N:o 1, samoin muut kuvat kun katsoo selviää kuka väistää.
http://www.polkupyoraily.net/wiki/Liikennesäännöt
Koska linkkisi ei toiminut, niin tässä uusi osoite.
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1981/19810267
Jos on epäselvää, niin väännetään lisää
Kuvassa 1 ei ole tasa-arvoista risteystä, vaikka pyöräilywiki niin väittää. Kyseessä on kevyenlikneteenväylä, joka ylittää kadun. Kuvassa 4. on tasa-arvoinenristeys. pitäälö sinulle vääntää paksummasta rautalangasta?
väylä on tasa-arvoinen ajorataan nähden, koska siinä ei ole liikennemerkkejä. Jos toisella puolen, ennen ajorataa on kolmio pyörätien päässä, niin se ei ole tasa-arvoinen.
Ajoradan ja kevyenlikenteenväylän risteys ei ole tasa-arvoinen risteys. Mikäli olisi niin vasemmalta tulijalla olisi aina väistämisvelvollisuus. Kahden ajoradan tai kahden kevyenliikenteen väylän risteys on tasa-arvoinen risteys, jos niissä ei ole väistämisvelvollisuutta muuten osoitettu. Ei ole tasa-arvoisia risteyksiä, joissa väistämisvelvollisuus menee eri tavalla, sillä silloin ne eivät ole tasa-arvoisia.
Mainitsemaasi kolmiota ei tarvita kevyenliikenteenväylän ja ajoradan risteykseen, pyöräilijä on väistämisvelvollinen ajorataa ylittäessään ilman kolmiotakin olipa ajoradan yli pyörätienjatketta tahi ei. Muissa risteyksissä kolmiolla voidaan osoittaa kevyenliikenteenväylälle väistämisvelvollisuus muihin risteyksissä liikkuviin nähden, yleensä "ylimääräinen" väistämisvelvollisuus kääntyvää ajoneuvoa kohden.
>>>Ei sellaista etuajo-oikeutta autoilijalla ole, päinvastoin, pyöräilijällä on oikeus ylittää suojatie ajaen ennen autoa, mikäli suojatie on pyörätien jatkeena.>>>
Ja höpöhöpö, puhut läpiä päähäsi! Auto väistää VAIN silloin, kun sillä on kärkikolmio/stop-merkki tai se kääntyy pyörätien jatkeen yli.
Mistä noita väistämisen osaavia autoja saa? Olen tähän asti kuvitellut kuljettajan ajavan autoa, mutta niinhän se taitaa olla että joillakin auto vie kuljettajaa.
Selittäkääpäs nyt sitten viisaammat, että mistäs se johtuu, kun on näitä onnettomuuksia tapahtunut, että pyöräilijä tai jalankulkija on jäänyt auton alle, niin AUTOILIJA ON JOUTUNUT MAKSUMIEHEKSI.
Vaikka pyöräilijä/jalankulkija on ollut se joka on rikkonut liikennesääntöjä. Näin esim. tapauksissa, joissa on pyöräilty suojatietä pitkin punaisia päin, myös tapauksia, joissa on kävelty suojatiellä punaisia päin.
Minusta tämä on väärin autoilijoita kohtaan, ja mitä ihmeen laintulkintaa tämä tämmöinen oikein on? Onko laissa joku kohta joka kuitenkin viime kädessä suojelee jalankulkijoita ja pyöräilijöitä autoilijoita "vastaan"??
Kiitos jos joku osaa vastata.
Maksumies ei ole autoilija vaan vakuutusyhtiö. Liikenneonnettomuuksissa loukkaantuneiden hoito maksetaan liikennevakuutuksesta. Kevyelläliikenteellä ei ole liikennevakuutusta, joten syyllisyydestä riippumatta auton liikennevakuutus korvaa. Tippuuko bonukset vai riippuu sitten syyllisyydestä.
Pyöräilijä ajaa kadun suuntaista pyörätietä ja kääntyyy ajaakseen suojatietä pitkin kadun yli.
Autoilija havaitsee pyöräilijän kääntyvän ja pysähtyy keula suojatiessä kiinni väistääkseen pyöräilijää.
Toinen autoilija, joka ajaa edellisen autoilijan rinnalla, havaitsee myös pyöräiljän, mutta olettaa hänen noudattavan pyöräilijän väistämissääntöjä, eikä jarruta. Hän ajaa suojatien eteen pysähtyneen auton ohitse ja törmää pyöräiljään.
1. Pyöräiljä rikkoi tieliikennelakia, kun ajoi suojatielle väistämättä ajorataa käyttäviä autoja.
2. Autoilija väisti sinänsä tarpeettomasti suojatielle ajavaa pyöräiljää, mikä väistäminen ei ole kiellettyä, mutta pysähtyi tieliikennelakia rikkoen alle 5m päähän suojatiestä.
3. Toinen autoilija rikkoi tieliikennelakia ajaen pysähtymättä suojatien eteen (laittomasti) pysähtyneen ajoneuvon ohitse törmäten pyöräilijään.
Kaikki rikkoivat tieliikennelakia, mutta arvaanpa että vain pyörään törmännyt tuomitaan.
Pyöräilijä luuli (väärin) olevansa oikeassa.
Ensimmäinen autoilija luuli (väärin) tekevänsä oikein.
Toinen autoilija oletti muiden noudattavan lakia ja rikkoi samalla lakia.
Ei mene ihan noin. Ensinnäkään suojatien eteen pysähtynyt autoilija ei rikkonut lakia, hänellä on jopa velvollisuus estää onnettomuus pysähtymällä, vaikka hänellä ei olekkaan väistämisvelvollisuutta. Pyöräilijä ja häntä väistänyt autoilija eivät kolaroineet, joten siitä tapauksesta poliisi ei ole kiinnostunut eli ei jälkiseuraamuksia.
Kerran suojatien eteen on jo auto pysähtynyt pyöräilijä voi jatkaa tien ylittämistä, lain mukaan toisen auton takaa tulevilla on velvollisuus pysähtyä. Joten ainoa, jota tilanteesta poliisi epäilee tieliikennelain rikkomisesta on perästä tullut autoilija.
Näin on käynyt todellisuudessa!
Hyvä esimerkkitapaus ja selkeästi esitetty ( harvinaista herkkua tällä palstalla ).
Syyllistit esimerkissäsi vain autoilijan, joka törmäsi pyöräilijään.
Olen eri mieltä kanssasi oikeuden kakun jakautumisesta.
Tämähän on spekulointia, mutta perustelen. Varmaan lopputulokseen tarvitaan KKO:ta.
Ensimmäiselle autoilijalle B ( pysähtyneelle ) ei mitään.
Hän on noudattanut tieliikennelain periaatetta moottoriajoneuvon kuljettajan ankarasta vastuusta etenkin kevyttä liikennettä kohtaan ja välttänyt törmäyksen jarruttamalla ja pysähtymällä.
Jäljempänä lisää B:n pysähtymisestä.
Toinen autoilija C on rikkonut määräystä pysäyttää suojatien eteen pysähtyneen rinnalla.
Rikesakolla taitaa mennä.
Pyöräilijä A sen sijaan on syyllistynyt liikenteen vaarantamiseen, josta ei rikesakolla selviäkään.
Joutunee korvaamaan sekä omat vahinkonsa että törmänneeseen autoon tulleet vauriot.
Pystyn mielessäni näkemään KKO:n perustelut näin:
"...pyöräilijä A on omalla toiminnallaan aiheuttanut liikennevahingon, jonka seurauksena autoilija C on törmännyt ...
...pyöräilijä tuomittakoon Rikoslain 23 luvun 1 § mukaan muun liikenteen vaarantamisesta sakkoihin ja korvaamaan oikeudenkäyntikulujen lisäksi autoilija C:lle aiheutuneet vauriot.
Omat vaurionsa pyöräilijä A joutuu kärsimään itse.
Autoilija C:n saama rikesakkotuomio suojatien eteen pysähtyneen ajoneuvon ohittamisesta pysähtymättä pidetään ennallaan.
Lainkohdat:
* Pyöräilijä A syyllistynyt ajamalla suojatien käyttöön ajoradan ylittämiseen ( TLL 2§ 5 mom. ) ja
* jättänyt noudattamatta kääntyvän ajoneuvon väistämisvelvollisuutta muihin samaan suuntaan kulkeviin nähden ( TLL 12§ 1 mom. ).
* Autoilija C jättänyt noudattamatta kuljettajan suojatiesääntöä ajamalla pysähtymättä suojatien eteen pysähtyneen ohitse ( TLL 32§ 2 mom. ).”
____
Yx pikku sisältö, joka jäi vaivaamaan.
Kirjoitit:
"2. Autoilija väisti sinänsä tarpeettomasti suojatielle ajavaa pyöräiljää, mikä väistäminen ei ole kiellettyä, mutta pysähtyi tieliikennelakia rikkoen alle 5m päähän suojatiestä."
Pysäyttäminen ja pysäköinti on kielletty tulosuunnassa 5 metriä lähempänä suojatietä.
Tämä väittämäsi pitää paikkansa, mutta koskee OMAEHTOISTA pysäyttämistä esim. matkustajan jättämiseksi tai ottamiseksi eikä sillä kiellolla ole mitään tekemistä muun liikenteen väistämisen ( tai pakollisen pysähtymisen ) kanssa.
Esim. ajorataa ylittävää jalankulkijaa pysähdytään väistämään suojatien eteen ja punaisiin valoihin pysähdytään suojatien eteen. Funtsi miten menettelisit mikäli olisi pysähtymiskieltomerkki ja 10 metrin päässä olisi STOP-merkki ennen risteystä?
Ja onnettomuuden vaaran välttämiseksi pysähdytään vaikka paikassa olisi pysähtymiskieltomerkki jne.
___
Vielä tuosta alkuperäisestä tapauksesta:
Jos kuvioissa olisi vain tuo väärin kääntynyt pyöräilijä ja vahingon pysähtymällä välttänyt autoilija.
Autoilijan on hankalampi jättää autoansa tuohon paikkaan tai seurata pyöräilijää ajamalla pyörätietä perässä, mennä puhuttamaan pyöräilijää saadakseen henkilötietoja jne. ja nostaa asiasta juttu.
Mutta, jos poliisi sattuu näkemään tapahtuman ja tarttuu aiheeseen, niin pyöräilijän kuuluu saada tuosta tapahtumasta sakko liikenteen vaarantamisesta.
Yleensä nuo jutut jäävät ( ikävä kyllä ) asian hankaluuden takia autoilijan taholta vain torven soittamiseksi, molemminpuolisiksi sormimerkeiksi ja haistatteluksi.
Pyöräilijä A voi saada sakot väistämisvelvollisuuden rikkomisesta autoilija B:en nähden. Mutta pyöräilijä A ei ole syyllinen siihen, että autoilija C rikkoo pysähtymisvelvollisuutta ja aiheuttaa onnettomuuden. Sen jälkeen kun autoilija B on pysähtynyt estääkseen onnettomuuden ja antaa pyöräilijä A:lle tietä voi pyöräilijä ylittää tien. Autoilija B voisi myös kohteliaisuuttaan pysähtyä ja antaa tietä, vaikka ei ole väistämisvelvollinen. Autoilija C ei tiedä pysähtyykö B antaakseen tietä jalankulkijalle, kuten laki edellyttää vai pyöräilijälle.
Korkeimpaanoikeuteen vastaavaa tapausta ei ole vielä mennyt. Tiedossani olevissa tapauksissa on selvitty poliisin antamilla sakoilla ja niissä kaikissa on annettu sakkoa vain yhdelle: AUTOILIJA C:LLE!
Kertaan Ptmtr:n antaman lähtötilanteen
"Pyöräilijä ajaa kadun suuntaista pyörätietä ja kääntyyy ajaakseen suojatietä pitkin kadun yli.
Autoilija havaitsee pyöräilijän kääntyvän ja pysähtyy keula suojatiessä kiinni väistääkseen pyöräilijää."
ja ymmärrän sen niin, että
kaikki kolme ajavat samaan suuntaan, auto B oikealla kaistalla lähempänä pyöräilijää ja auto C vasemmalla kaistalla hieman B:n takana. Auto B peittää osittain pyöräilijän näkymistä C:lle. Pyöräilijä A on aikuinen ihminen, jolta voidaan aikuisena olettaa ja edellyttää pyöräilysääntöjen tuntemusta.
Pyöräilijä A ei osoita näkyvällä käsimerkillä tai vaikkapa takaviistoon vasempaan vilkuilemalla aikovansa kääntyä suojatielle ylittämään ajorataa, jossa tilanteessa autoilijat olisivat olleet paremmin varautuneet tulevaan, vaikkakin laittomaan tapahtumaan.
Tilanteesta ei siis kommunikoitu.
Pyöräilijä tekee ( laittoman ja ) ennalta arvaamattoman ja autoilijoille yllättävän liikkeen _kääntyessään_ suojatielle.
Molemmat autoilijat ovat lähteneet oletuksesta, että pyöräilijä jatkaa pyörätietä suoraan.
Auto B ehtii reagoida tilanteeseen kovalla jarrutuksella, koska pyöräilijä on paremmin hänen näkökentässään ja pystyy esim. vasemmasta pedaalista hiukan päättelemään mahdollista jyrkkää kääntymisaietta, mutta auto C on pyörään nähden osin B:n katveessa, hiukan myöhästyy ja jarrutus menee pitkäksi ajautuen ohi B:n suojatielle niin, että pyörä A ja auto C törmäävät.
Oletan, että näkyvyys on hyvä pitkälle kaikkiin suuntiin eikä lähimain ole esim. jalankulkijoita, joiden _voisi olettaa_ aikovan kadun ylitystä ja, joiden takia olisi ollut noudatettava erityistä varovaisuutta suojatietä lähestyttäessä.
Tältä pohjalta lähden ja pysyn aiemmassa tuomion perustelussani.
Perusteluissasi C rikkoo lakia muutenkin kuin pysähtymättä suojatien eteen pysähtyneen auton kohdalla. C ajaa liian pienellä turvavälillä ja liian suurella tilannenopeudella. Suojatien eteen pysähtyminen ei ole B:n kohdalla yllättävä tapahtuma, C ei voi tietää joutuuko B pysähtymään antaakseen jalankulkijalle tietä ellei C:llä ole röntgennäköä. A aiheuttaa kyllä B:lle äkkijarrutuksen, mutta C aivan omalla piittäämattomuudellaan päälleajon, jota ei voi mitenkään puolustella. Sillä näytääkö A käsimerkkiä vai ei, ei ole tilanteessa merkitystä. hänellä jokatapauksessa olisi alkutilanteessa väistämisvelvollisuus. Mutta sen jälkeen kun B on estänyt onnettomuuden pysähtymällä ja antaa A:lle tietä on A:lla oikeus olettaa ettei B:n ohi tule ketään pysähtymättä.
Pysy sinä ihan rauhassa omissa perusteluissa, poliisi liikenneonnettomuuksien tutkijana perustaa ratkaisunsa lakiin.
Tieliikennelaki sanoo yksiselitteisesti että alle 5m päähän suojatiestä ei saa pysäyttää.
Tieliikenneasetuksessa "pysähtyminen kielletty" liikennemerkin selostuksessa todetaan "paitsi pakollisen liikenne-esteen takia". Samaa livennystä ei ole tieliikennelain pysähtymiskiletopykälässä. Tästä voinee päätellä jotain.
Eikö suojatielle aikovan jalankulkijan väistäminen ole "omaehtoista"? Toinen asia on, jos jalankulkija yllättäen hyppää eteen, silloin pysähdytään pakkotilanteessa siihen, mihin fysiikan lait määräävät.
Millä perusteella "omaehtoinen" pysähtyminen on kielletty?
En ole selvästikään ajokunnossa, pyydän anteeksi.
Ydinasia on tuo 19:46 lähettämäni viestin viimeinen kappale. Yritän sanoa että jos autoilija pystyy päättämään, mihin pysähtyy, niin tieliikennelaki kieltää pysähtymästä alle 5m suojatiestä.
Sitten on asia erikseen, jos toinen lakipykälä ja huono näkyvyys pakottaa pysähtymään vaikka keskelle suojatietä.
ei varmaan kyllä selviä rikesakolla.
Menee kai rikoslain puolelle, törkeä liikenneturvallisuuden vaarantaminen, rikkoi väistämisvelvollisuutta, minimi 30 päiväsakkoa, maksimi 2 vuotta vankeutta.
Ps. Kiitän kiitoksista. Tällä palstalla asiallinen keskustelu on harvinaista herkkua.
Pps. Esimerkkitapaus perustuu tositapahtumaan, minä olin autoilija C, paitsi että sain onneksi autoni paniikkijarrutuksella nippa nappa pysähtymään B:n rinnalle. Läheltä piti että A menetti henkensä. Myönnän menetelleeni moukkamaisesti. Avasin ikkunan, ja huusin A:lle "Opettele liikennesäännöt". Minkä A kuittasi keskisormella.
Väistämisen osoittaminen. Ajo risteykseen
Kuljettajan, joka liikennesääntöjen tai liikennemerkin mukaan on väistämisvelvollinen, on hyvissä ajoin nopeutta vähentämällä tai pysähtymällä selvästi osoitettava, että hän aikoo noudattaa velvollisuuttaan. Hän saa jatkaa matkaa vain, jos hän muiden ajoneuvojen sijainti, etäisyys ja nopeus huomioon ottaen ei aiheuta vaaraa eikä estettä.
Lähestyessään risteystä tai sinne ajaessaan kuljettajan on sovitettava ajotapansa niin, ettei risteävän tien liikenne häiriinny, jos ajoneuvo joudutaan pysäyttämään risteykseen.
---
Aika erikoista: jos olet väistämisvelvollinen, pitää osoittaa hyvissä ajoin että aikoo noudattaa velvollisuttaan.
Mutta jos vastoin lakia tietämättömyyttään tai kohteliaisuuttaan väistää, sen saa tehdä yllättäen. Kohtuutonta muita tienkäyttäjiä kohtaan.
Ettet vain sekoittaisi kahta eri asiaa tuohon 5 metriin?
Pysähtyminen = hetkellinen seisahdus
Pysäköiminen = pitempiaikainen seisahdus
Tieliikennelaki 27 §
Pysäyttämistä ja pysäköimistä koskevat kiellot
Ajoneuvoa ei saa pysäyttää eikä pysäköidä sellaiseen paikkaan eikä siten, että siitä aiheutuu vaaraa tai että liikenne tarpeettomasti estyy tai häiriytyy.
Pysäyttäminen ja pysäköinti on kielletty:
1) jalkakäytävällä, suojatiellä ja pyörätiellä sekä viiden metrin matkalla ennen suojatietä tai risteävää pyörätietä;
2) risteyksessä ja viittä metriä lähempänä risteävän ajoradan lähintä reunaa tai sen ajateltua jatkoa ajoradalla; .....
----------------------------
Tieliikenneasetus
"Merkki 371
Merkillä kielletään pysäyttäminen muusta syystä kuin pakollisen liikenne-esteen takia tien sillä puolella, jolle merkki on asetettu".
-------------------------
Tieliikennelaki kieltää pysäyttämisen 5 metrin matkalla ennen suojatietä aina, myös tilapäisen liikenne-esteen takia. Tämän voi päätellä merkin 371 (pysäyttämiskielto) selityksestä.
"Merkki 371
Merkillä kielletään pysäyttäminen muusta syystä kuin pakollisen liikenne-esteen takia tien sillä puolella, jolle merkki on asetettu".
-------------------------
Tieliikennelaki kieltää pysäyttämisen 5 metrin matkalla ennen suojatietä aina, myös tilapäisen liikenne-esteen takia. Tämän voi päätellä merkin 371 (pysäyttämiskielto) selityksestä.
Siksi suojatietä lähestyvän autoilijan tuleekin ajaa sellaisella nopeudella että voi tarvittaessa pysähtyä ajoissa, yli viiden metrin päähän. Mutta jos tarkaavaisuus onkin herpaantunut niin suojatielle astuvan päälle ei kuitenkaan saa ajaa, joten pysähtyminen tulee sitten tehdä vaikka metrin päähän. Liikennettä seuraava ja ennakoiva kuljettaja voi kuitenkin välttää pysähtymisen hiljentämällä ajoissa, silloin myös suojatietä ylittävä pystyy ylittämään suojatien ripeämmin nähdessään autoilijan osoittavan väistämisvelvollisuutensa selkeästi.
... jo 5 metriä ennen suojatietä, niin eikö se tarkoita myös sitä ,että suojatien päälle ei saa pysäyttää?
Siksi pysähtyminen tulee suorittaa yli viiden metsin päähän tai hidastaa ajoissa, ettei tarvitse kokonaan pysähtyä. Mutta jos väistämisvelvollisuus tulee yllättäen keskittymisen herpaantuessa tulee ennemmin sitten vaikka pysähtyä kuin ajaa päälle, silloin selviää pienemmällä rikkeellä.
koko yhden ja saman ketjun ajan.
Helkkarin hankala seurata kuka puhuu mistäkin tapauksesta.
myös lähdettäessä. tällöon autoilija väistää pyöräilijää joka ajaa suojatietä.
tarkennas tota "joka ajaa suojatietä."
Ethän sä sitä tarkottanu, ethän?
Pyörätien jatkeena olevan suojatien saa ylittää ajamalla polkupyörällä. Liikenneympyrään tuleva ja liikenneympyrästä poistuva autoilija väistää suojatietä pitkin pyöräilevää. Näin siis ilmeisesti melkein joka paikassa Suomessa. Suomessa kun on käytännössä aina liikenneympyrään tulevalla kärkikolmio ja toisaalta liikenneympyrästä poistuva auto kääntyy oikealle ja väistää siis kevyttäliikennettä eli myös polkupyöräilijöitä.
Nyt vasta sait kakaistua ulos, että ympyrää kiertää myös pyörätie.
Kyl se ilmaisutaito siitä pikkuhiljaa kehittyy, ällös huolestu.
Et tainnut huomata, että vastasin nimimerkki "so simple":n puolesta viestiin. Minä en siis ole aiemmin kirjoittanut tässä viestiketjussa liikenneympyröistä tai pyöräteistä, jotka kiertävät ympyrää. So simplen kirjoitus voidaan ymmärtää vain sillätavoin, että liikenneympyrän vieressä on pyörätie. Minun vastaukseni perustui juuri tähän oletukseen.
Tämän viestiketjun aloittajan viesti oli varsin puutteellinen eli siitä ei käynyt ilmi minkälainen risteys oli kyseessä. Se on siis voinut olla esim. liikenneympyrä tai sitten jotain ihan muuta. Väistämissäännöt menevät liikenneympyrän viereisellä pyörätiellä kuitenkin juuri niin kuin kirjoitin.
Itselle sattui samanlainen tapaus, idiootti pyöräilijä yritti väkisin pyöräillä alleni suojatiellä. En reagoinut mitenkään, ajattelin että en väistä siinähän sitten pyöräilijä lentää kaaressa katuun!! Töötötin pitkän tööttäyksen, Viime hetkellä pyöräilijä pääsi altani pois ja näytti keskisormea ja huusi jotain. Voisivat nuo ressukat opetella liikennesäännöt, mutta sehän on niiltä taliaivoilta liikaa vaadittu.
Taidat olla näitä "Minä menen tästä nyt!" -miehiä, onneksi olkoon, on varmaan mahtava tunne ihan huvikseen uhkailla muiden henkeä. Hyökkäisi se Venäjä jo äkkiä tänne että sinäkin pääsisit tekemään jotain hyödyllistä.
Jos et kirjoita minkälainen risteys oli kyseessä, niin kukaan muu ei voi kommentoida sitä olitko oikeassa vai et. Taidat kuvitella, että olet aina oikeassa ja siten sinun ei tarvitse kertoa muille minkälainen risteys oli? Valitettavasti liian moni autoilija on mielestään oikeassa vaikka onkin väärässä. Koska viestisi oli niin puutteelinen, niin en nyt pysty sanomaan olitko oikeassa vai väärässä. Kirjoita siis parempi kommentti, niin voidaan sitten miettiä sitä kenen niitä liikennesääntöjä pitäisi opetella.
Koitappa sinäkin opetella liikennesäännöt, voi tulla pitemmän päälle sinulle halvemmaksi. Auton korjautus peltilommoista maksaa paljon, ellei sinulla satu olemaan sopivaa vakuutusta.
Tulee muuten terveydenkin kannalta edullisemmaksi osata liikennesäännöt, pitemmän päälle.
Näyttää olevan ylivoimaisen vaikeaa autoilijoille kertoa minkälaisessa risteyksessä pyöräilijä yritti väkisin ajaa alle suojatiellä. Polkupyörällä saa ajaa suojatietä pitkin, jos pyörätie jatkuu suojatien jommassakummassa tai molemmissa päissä. Autoilija väistää suojatietä pitkin pyöräilevää silloin, jos autoilija kääntyy risteävälle tielle tai tulee kolmion tai stop-merkin takaa. Myös pihasta tulevat autot väistävät pyörätietä pitkin ajavaa.
Koska et kirjoittanut minkälainen risteys oli kyseessä en voi sanoa olitko oikeassa vai väärässä. Aina kun olen itse polkupyörällä ajaessani näyttänyt kansainvälisiä käsimerkkejä autoilijoille autoilija on ollut väärässä. Tästä olen aivan varma! Tämän perusteella voin hyvinkin kuvitella, että keskisormea näyttänyt pyöräilijä onkin ollut oikeassa ja sinä väärässä. Jos haluat korjata väitteeni oikeaksi, niin kerro minkälainen se risteys oli.
Hyvä kirjoitus.
Tuosta kohdasta
"Polkupyörällä saa ajaa suojatietä pitkin, jos pyörätie jatkuu suojatien jommassakummassa tai molemmissa päissä."
on kysyttävää.
Millä perusteella, jos pyörätie vain suojatien toisessa päässä?
Liikennemerkkien vaikutus alkaa vasta liikennemerkin kohdalta. Jos pyöräilijä saapuu pyörätietä pitkin suojatielle jonka toisella puolella on jalkakäytävä-merkki (421) on suojatiellä pyöräily salittua. Pyörän kyydistä tulee nousta suojatien jälkeen jalkakäytävän alkaessa.
Juuri tällaisesta tapauksesta jossa jalkakäytävämerkki risteyksen jälkeen, on korkeimman oikeuden päätös, jossa asia todetaan epäselväksi. Ajamista ei ole kielletty muttei myöskään sallittu, eikä lainsäädäntö anna asiaan vastausta, eri viranomaiset antavat vastakkaisia neuvoja. Jos sattuu onnettomuus, kaikki osapuolet saattavat joutua maksamaan omat kulunsa muttei vastapuolen, kun kukaan ei riko sinänsä mitään sääntöä, paitsi ehkä varovaisuusvelvollisuutta risteyksessä. Tällaisia epäselviä paikkoja ei saisi rakentaa ja onneksi niitä onkin aika harvoissa paikoissa.
Tuolle väittämälle ei löydy perustelua. Mielipideperustelu kylläkin muttei laista eikä tuomioista.
Pyörätie - suojatie - jalkakäytävä. Pyörätie päättyy suojatien alkamiseen ja pyörä talutetaan jalankulkijana suojatietä. Eri asia olisi jos jalkakäytävämerkin yhteydessä vasta suojatien jälkeen olisi pyörätien päättymistä osoittava merkki ( jota merkkiä ei ole olemassa ).
Pyörätie - suojatie - pyörätie. Suojatie muodostaa pyörätien jatkeen ja ajamalla mennään ( huomioiden väistämissäännöt ).
Perustelua tälle löytyy tuolta KKO:n päätöksestä
http://keskustelu.suomi24.fi/listmessage/6933759/36463161
"Pyörätie - suojatie - jalkakäytävä. Pyörätie päättyy suojatien alkamiseen ja pyörä talutetaan jalankulkijana suojatietä." Tuolle väittämälle ei löydy perusteita, mutta mielipiteitä toki saa esittää.
KKO:n perustelu: "Tieliikennelaissa tai -asetuksessa ei ole säännöstä määräysmerkin vaikutusalueen ulottuvuudesta. B:n tulosuunnasta katsoen merkin 423 vaikutusalue on päättynyt viimeistään Viherlaaksontien toisella puolella olevaan jalkakäytävää osoittavaan merkkiin (merkki 421)."
Tuossa KKO on tarkastellut tilannetta ennen päätöstä, joka tilanne oli aavistuksen epämääräinen.
Ja huomaa tuossa sana VIIMEISTÄÄN...
...on päättynyt viimeistään Viherlaaksontien toisella puolella olevaan jalkakäytävää osoittavaan merkkiin (merkki 421)."
Tuomion julistamisen jälkeen 1996 ei enää ole ollut epäselvää kuinka asia pitää ajatella.
Pyörällä ei ajeta suojatiellä ellei pyörätie jatku suojatien jälkeen.
Lue huolellisesti linkin tuomion selvennysviesti KOKONAAN ja vain se viesti, muut viestit ovat mielipiteitä.
KKO on tarkastellut tilannetta ennen päätöksen tekoa.
Huomaa sana VIIMEISTÄÄN...
On ollut siihen asti aavistuksen epäselvä asia.
"...on päättynyt viimeistään Viherlaaksontien toisella puolella olevaan jalkakäytävää osoittavaan merkkiin (merkki 421)."
Tuomion julistamisen jälkeen 1996 ei asia enää ollut epäselvä.
Pyörällä ajetaan suojatiellä vain jos pyörätie jatkuu suojatien jälkeen.
Lue linkin tuomion selvennysviesti KOKONAAN ja vain se viesti, muut ovat mielipiteitä.
Aivan, VIIMEISTÄÄN. Viimeistään tarkoittaa, että pyöräilijän oikeus edetä polkemalla loppuu VIIMEISTÄÄN jalkakäytävämerkin kohdalla. Se voi ehkä loppua aikaisemmin, mutta myös VIIMEISTÄÄN jalkakäytävämerkin kohdalla.
Kaikille ei vaan aukea miksi pyöräilijä vapautettiin tuomiosta (B:tä vastaan esitetyt syyte liikenteen vaarantamisesta ja korvausvaatimukset hylätään.) vaikka kuinka rautalangasta väänettäisiin, vaikka kuinka monta kertaa lukisivat koko tekstin. Tuomion perusteluissa:
"Mainituilla perusteilla B:llä on ollut oikeus käyttää suojatietä polkupyörällä ajamiseen. B ei siten ole syyllistynyt hänen syykseen luettuun liikenteen vaarantamiseen."
Meneekö kissan nahka jo ruvelle pöytää pyyhkiessä???
Joko et lukenut linkin selvitystä tuosta KKO:n päätöksestä tai sitten on jotain pahasti vialla.
Olet ottanut lauseesi juuri tuosta päätöksestä eri mieltä olleiden esittelijän ja yhden jäsenen lausunnosta, joka ei ole päätös.
Se on erotettu päätöksistä ja tuomioista lausekkeella
Esittelijän mietintö ja eri mieltä olevan jäsenen lausunto
ja, kun se on nyt kliffasti kopsattuna tuolla leikepöydällä laitan sen tähän vähän useamman kerran, jotta huomaisit ettei se ole KKO päätös ja, koska tässä näyttäis tarvittavan muutaman kerran toistoa so. pakkotoistoa
Esittelijän mietintö ja eri mieltä olevan jäsenen lausunto
Esittelijän mietintö ja eri mieltä olevan jäsenen lausunto
Esittelijän mietintö ja eri mieltä olevan jäsenen lausunto
Esittelijän mietintö ja eri mieltä olevan jäsenen lausunto
Esittelijän mietintö ja eri mieltä olevan jäsenen lausunto
Esittelijän mietintö ja eri mieltä olevan jäsenen lausunto
Esittelijän mietintö ja eri mieltä olevan jäsenen lausunto
Esittelijän mietintö ja eri mieltä olevan jäsenen lausunto
Esittelijän mietintö ja eri mieltä olevan jäsenen lausunto
Esittelijän mietintö ja eri mieltä olevan jäsenen lausunto
Esittelijän mietintö ja eri mieltä olevan jäsenen lausunto
Esittelijän mietintö ja eri mieltä olevan jäsenen lausunto
Esittelijän mietintö ja eri mieltä olevan jäsenen lausunto
Esittelijän mietintö ja eri mieltä olevan jäsenen lausunto
Esittelijän mietintö ja eri mieltä olevan jäsenen lausunto
Esittelijän mietintö ja eri mieltä olevan jäsenen lausunto
Esittelijän mietintö ja eri mieltä olevan jäsenen lausunto
Esittelijän mietintö ja eri mieltä olevan jäsenen lausunto
Esittelijän mietintö ja eri mieltä olevan jäsenen lausunto
Esittelijän mietintö ja eri mieltä olevan jäsenen lausunto
Esittelijän mietintö ja eri mieltä olevan jäsenen lausunto
Esittelijän mietintö ja eri mieltä olevan jäsenen lausunto
Esittelijän mietintö ja eri mieltä olevan jäsenen lausunto
Esittelijän mietintö ja eri mieltä olevan jäsenen lausunto
Esittelijän mietintö ja eri mieltä olevan jäsenen lausunto
Esittelijän mietintö ja eri mieltä olevan jäsenen lausunto
Esittelijän mietintö ja eri mieltä olevan jäsenen lausunto
Esittelijän mietintö ja eri mieltä olevan jäsenen lausunto
Esittelijän mietintö ja eri mieltä olevan jäsenen lausunto
Esittelijän mietintö ja eri mieltä olevan jäsenen lausunto
Esittelijän mietintö ja eri mieltä olevan jäsenen lausunto
Esittelijän mietintö ja eri mieltä olevan jäsenen lausunto
Virkaa toimittava nuorempi oikeussihteeri Nygård: Korkein oikeus lausunee perusteluinaan ja tuomiolauselmanaan seuraavaa:
Perustelut
B on ajanut omistamallaan polkupyörällä asianmukaisella määräysmerkillä (merkki 423) osoitetulta yhdistetyltä pyörätieltä ja jalkakäytävältä sen jatkeena olleelle, tieliikenneasetuksen 37 §:n 1 ja 3 momentin mukaisesti valkoisella ajoradan suuntaisella juovituksella koko leveydeltään suojatieksi merkitylle risteävän ajoradan osalle. Mainitun 3 momentin mukaan polkupyöräilijä ja mopoilija saavat käyttää näin merkittyä yhdistetyn pyörätien ja jalkakäytävän jatkeena olevaa suojatietä tien ylittämiseen. Tieliikennelaissa tai sen nojalla annetuissa säännöksissä ja määräyksissä ei ole rajoitettu tätä oikeutta sellaisessakaan tapauksessa, että yhdistetty pyörätie ja jalkakäytävä jatkuu risteyksen jälkeen pelkkänä jalkakäytävänä. Myöskään vastakkaisesta suunnasta tuleville tarkoitetuilla liikennemerkeillä ei ole merkitystä suojatien luonteeseen B:n käyttämästä ajosuunnasta käsin arvioituna.
Mainituilla perusteilla B:llä on ollut oikeus käyttää suojatietä polkupyörällä ajamiseen. B ei siten ole syyllistynyt hänen syykseen luettuun liikenteen vaarantamiseen.
A puolestaan on saapuessaan kuljettamallaan ja omistamallaan henkilöautolla risteykseen laiminlyönyt noudattaa ennen suojatietä asetetulla liikennemerkillä osoitettua väistämisvelvollisuutta seurauksin, että hänen autonsa on suojatiellä törmännyt polkupyörällä ajaneeseen B:hen, jolloin B on pyörineen kaatunut maahan ja saanut ihonaarmuja, lievän aivotärähdyksen, vasemman solisluun murtuman, vasemman nilkan nyrjähdyksen sekä pernan alaosan repeytymän, minkä lisäksi polkupyörä on vaurioitunut. Vammat eivät ole olleet vähäisiä.
Mainituilla perusteilla A on syyllistynyt siihen liikenteen vaarantamiseen ja ruumiinvamman tuottamiseen, joista B on vaatinut hänelle rangaistusta.
Tuomiolauselma
Hovioikeuden tuomio kumotaan.
A tuomitaan tieliikenneasetuksen 3 §:n 2 momentin ja tieliikennelain 98 §:n sekä rikoslain 21 luvun 10 §:n (491/69) nojalla liikenteen vaarantamisesta ja ruumiinvamman tuottamuksesta 15:een 100 markan määräiseen päiväsakkoon eli maksamaan sakkoa 1 500 markkaa. A velvoitetaan korvaamaan valtiolle sen varoista maksetut todistelukustannukset 376 markkaa.
B:tä vastaan esitetyt syyte liikenteen vaarantamisesta ja korvausvaatimukset hylätään.
Oikeusneuvos Paasikoski: Hyväksyn mietinnön.
Niin mitä sinä et ymmärrä tuosta PÄÄTÖKSESTÄ?
PÄÄTÖKSESSÄ mainitaan: "Mainituilla perusteilla B:llä on ollut oikeus käyttää suojatietä polkupyörällä ajamiseen." Eli suojatie toimii pyörätienjatkeena jos sen toiseen reunaan saa ajaa pyörällä.
Kumoat jälleen omat kirjoituksesi viittaamalla itse laittamaasi viiteeseen.
tonta
Juuri niin se sinulle on.
Eikös pyörätien päättymistä osoittava merkki ole jalkakäytävän merkki (421), jonka kohdalla pyöräilijästä on tultava jalankulkija?
Ja jos kyseinen merkki on ennen suojatietä osoittaen pyöräilijälle sen , että kyseinen suojatie ja sen takana näkyvä väylä on jalkakäytävä, jolloin pyöräilijän on muututtava jalankulkijaksi ja ylitettävä suojatie kävellen ja jatkettava matkaa kävellen suojatien ylityksen jälkeenkin.
Ja jos kyseinen merkki on suojatien jälkeen, se osoittaa pyöräilijälle sen että kyseinen suojatie on pyörätien jatke jonka saa ylittää ajaen ja pyöräilijän on muututtava jalankulkijaksi tulessaan kyseisen merkin kohdalle suojatien jälkeen.
Juuri näin KKO myös ratkaisi.
Mikähän oikein tarkoittaa KKO:n ratkaisu ja mikä yhden jäsenen eriävä mielipide, osaako joku liikenneasioihin perehtynyt asianajaja kertoa? KKO:n päätös "Liikennerikos" Diaarinumero: R95/306, Esittelypäivä: 18.10.1995, Antopäivä: 11.10.1996. "Tuomiolauselma" ja "Esittelijän mietintö ja eri mieltä olevan jäsenen lausunto" eroavat mielestäni toisistaan, eikä minulle selvinnyt onko asia epäselvä vai yksiselitteinen, eli saako varmasti ajaa vai saako ehkä ajaa.
Jos et erota eriävää mielipidettä tuomiosta niin olet varmaankin tarvinnut apua jo viestisi kirjoittamiseen. Kysy tosiaan äidiltäsi apua, jotta hän ehkä paremalla sisälukutaidolla voi sinulle selittää mitä KKO:n ratkaisu 11.10.1996 tarkoittaa. Siis miksi pyöräilijä on vapautettu kaikista syytteistä.
"Tuomiolauselma" ja "Esittelijän mietintö ja eri mieltä olevan jäsenen lausunto" eroavat mielestäni toisistaan, eikä minulle selvinnyt onko asia epäselvä vai yksiselitteinen, eli saako varmasti ajaa vai saako ehkä ajaa.
Mikä oli tuomio? Se ratkaisee, eikä mikään eriävä mielipide.
Kuinka sinulle voi olla noin vaikeaa ymmärtää oliko kyseessä suojatienjatke vai ei, jos kerran kyketet ymmärtämään tuomion ja eriävän mielipiteen eron? Eikö äitisi ehtinyt selittämään sitä sinulle
"Tuomiolauselma" ja "Esittelijän mietintö ja eri mieltä olevan jäsenen lausunto" eroavat mielestäni toisistaan, eikä minulle selvinnyt onko asia epäselvä vai yksiselitteinen, eli saako varmasti ajaa vai saako ehkä ajaa.
"asioistalukenut", olet tehnyt hyvän havainnon ja eriyttänyt oleellisen.
Vastaus:
EI SAA AJAA ( tapauksessa, jossa pyörätie ei jatku suojatien jälkeen ).
Sinä siis et hyväksy KKO:n ratkaisua 11.10.1996, jossa pyöräilijä vapautettiin syytteistä. ("Kerrotuin tavoin menettelemällä hänen ei voida katsoa huolimattomuudesta tai varomattomuudesta rikkoneen tieliikennelakia tai sen nojalla annettuja säännöksiä.")
Ei ollut kyllä mikään yllätys sinun tapauksessa. Mutta koska asiasta on KKO:n ratkaisu tulee vastaavissa tuomioistuimen ratkaista asia samalla tavalla, olitpa sinä mitä mieltä tahaansa.
Se ettei pyöräilijää rangaistu osoittaa, että ajaminen ei ollut kielletty, sillä mikään laki tai sääntöhän ei kiellä ajamista (eikä sallikaan). Eihän ketään voida tuomita teosta jota ei ole laissa kielletty. Se, että autoilijaa ei rangaistu osoittaa, ettei pyörällä ajamista myöskään ollut sallittu eikä autoilijan siten tarvinnut varautua pyöräilijän tulemiseen, ja autoilijaa ei rangaistu. Olen edelleen siinä käsityksessä että kun kumpaakaan ei rangaistu eikä kumpikaan joutunut maksamaan toisen vahinkoja, tilanne on edelleen epäselvä, ja kukin vastaa omista vahingoistaan jos onnettomuus sattuu juuri tällaisessa paikassa. Onko vastaavasta tapauksesta myöhempiä oikeuden päätöksiä?
Tuomiolauselma
Tässä kopio tuolta vähän ylempää.
Rangaistiinko jompaa kumpaa?
Hovioikeuden tuomio kumotaan.
A tuomitaan tieliikenneasetuksen 3 §:n 2 momentin ja tieliikennelain 98 §:n sekä rikoslain 21 luvun 10 §:n (491/69) nojalla liikenteen vaarantamisesta ja ruumiinvamman tuottamuksesta 15:een 100 markan määräiseen päiväsakkoon eli maksamaan sakkoa 1 500 markkaa. A velvoitetaan korvaamaan valtiolle sen varoista maksetut todistelukustannukset 376 markkaa.
B:tä vastaan esitetyt syyte liikenteen vaarantamisesta ja korvausvaatimukset hylätään.
Oikeusneuvos Paasikoski: Hyväksyn mietinnön.
KKO:n Tuomiolauselmassa kumpaakaan ei tuomita. Ainoastaan "Esittelijän mietintö ja eri mieltä olevan jäsenen lausunto" olevassa tuomiolauselmaehdotuksessa esitetään että autoilijalle pitäisi tuomita sakkoja, mutta ei "Tuomiolauselma":ssa. Näin ainakin oikeuslaitoksen sivuilta löytämässäni päätöksessä diaarinumero R95/306, sieltähän kaikki peruskoulun ekaluokkalaisetkin pyöräilyssäännöt joutuvat selvittämään. Vai miten asia menee?
Polkupyöräilijä oli ajanut ajoradasta erotettua yhdistettyä pyörätietä ja jalkakäytävää. Risteävän tien kohdalla oli suojatie, jota pitkin pyöräilijä jatkoi matkaansa. Risteyksen jälkeen ajoradasta erotettu osa jatkui vain jalkakäytävänä. Henkilöauto, joka väistämisvelvollisuutta risteyksessä osoittavan liikennemerkin takaa samanaikaisesti oli saapunut suojatielle, oli törmännyt polkupyöräilijään. Kysymys siitä, oliko polkupyöräilijä tieliikenneasetuksen 37 §:n 3 momentin säännös huomioon ottaen saanut käyttää suojatietä tien ylittämiseen, sekä polkupyöräilijän ja auton kuljettajan tuottamuksesta. Ään.
ASIAN KÄSITTELY ALEMMISSA OIKEUKSISSA
Tapahtuman kuvaus
B oli 28.5.1993 Lahdessa, kuljettaessaan omistamaansa polkupyörää Hirsimäentien vasemmassa (pohjoisessa) laidassa olevaa asianmukaisella määräysmerkillä (merkki 423) osoitettua yhdistettyä pyörätietä ja jalkakäytävää, Viherlaaksontien risteyksessä ajanut Viherlaaksontien ylittävälle suojatielle. Pyörätie ei jatkunut enää kadun toisella puolella. Tämä oli osoitettu suojatien jälkeen asetetulla merkillä (merkki 421).
Samanaikaisesti A oli omistamallaan henkilöautolla saapunut Viherlaaksontietä pitkin B:n ajosuunnasta katsottuna vasemmalta kysymyksessä olevaan risteykseen, jossa hänellä oli liikennemerkillä (merkki 231) osoitettu väistämisvelvollisuus Hirsimäentietä kulkeviin nähden. B:n polkupyörä ja A:n auto olivat suojatiellä törmänneet toisiinsa, jolloin B pyörineen oli kaatunut ja loukkaantunut sekä polkupyörä vaurioitunut.
Vaatimukset Lahden raastuvanoikeudessa
Virallisen syyttäjän päätettyä jättää syytteen nostamatta sekä A:ta että B:tä vastaan, B on raastuvanoikeudessa lausunut, että A oli mainitussa tilaisuudessa, ottaen huomioon, että suojatie oli yhdistetyn pyörätien ja jalkakäytävän jatke, laiminlyönyt noudattaa liikennemerkillä osoitettua väistämisvelvollisuutta edellä mainituin seurauksin, jolloin B loukkaantuessaan oli saanut muun muassa lievän aivotärähdyksen, solisluun murtuman ja pernan repeämän. Tämän vuoksi B vaati, että A tuomitaan rangaistukseen liikenteen vaarantamisesta ja ruumiinvamman tuottamuksesta.
Virallinen syyttäjä, johon A yhtyi, puolestaan vaati, että B:n todetaan syyllistyneen liikenteen vaarantamiseen, koska hän vauhtia hiljentämättä oli ajanut mainittuun risteykseen ja Viherlaaksontien ylittävälle suojatielle, vaikka pyörätie ei jatkunut enää kadun toisella puolella eikä suojatie siten ollut yhdistetyn jalkakäytävän ja pyörätien jatke.
Lahden raastuvanoikeuden päätös 30.11.1993
Raastuvanoikeus katsoi selvitetyksi, että B oli menetellyt varomattomasti virallisen syyttäjän ja A:n syytteessä kerrotuin tavoin ja seurauksin. Sen sijaan raastuvanoikeus katsoi jääneen näyttämättä, että A, joka risteykseen saapuessaan oli hiukan hiljentänyt autonsa nopeutta ja ajanut suojatien päälle, olisi kyseisessä tilanteessa syyllistynyt liikenteen vaarantamiseen. Tämän vuoksi ja koska B:n tuomitsemista rangaistukseen hänen syykseen tieliikennelain 2 §:n 5 momentin, 8 §:n 1 momentin ja 98 §:n nojalla luetusta liikenteen vaarantamisesta oli pidettävä kohtuuttomana ottaen huomioon hänelle siitä aiheutuneet seuraukset, raastuvanoikeus rikoslain 3 luvun 5 §:n 3 momentin nojalla jätti B:n rangaistukseen tuomitsematta ja hylkäsi A:ta vastaan esitetyn rangaistusvaatimuksen.
Kouvolan hovioikeuden tuomio 29.12.1994
Hovioikeus, jonka tutkittavaksi B saattoi asian, katsoi raastuvanoikeuden tavoin, että Viherlaaksontien ylittävä suojatie ei ollut yhdistetyn pyörätien ja jalkakäytävän jatke, koska pyörätie ei ollut enää jatkunut suojatien jälkeen. B:llä oli ollut mahdollisuus havaita pyörätien päättyminen suojatien vastakkaisella puolella olevasta liikennemerkistä. B:n näkemys, että kysymyksessä oleva suojatie oli yhdistetyn pyörätien ja jalkakäytävän jatke, olisi johtanut siihen, että suojatien olisi saanut ylittää pyörällä ajamalla hänen käyttämästään ajosuunnasta tultaessa, mutta ei vastakkaisesta suunnasta. Ratkaiseva merkitys oli siten annettava sille seikalle, jatkuiko pyörätie myös suojatien jälkeen vai ei. Näillä lisäyksillä hovioikeus hyväksyi raastuvanoikeuden päätöksen perustelut ja lopputuloksen.
Asian ovat ratkaisseet hovioikeuden jäsenet Pöntinen, Pasila ja Ketola. Esittelijä Helena Metso.
MUUTOKSENHAKU KORKEIMMASSA OIKEUDESSA
Valituslupa on myönnetty 23.5.1995. B on vaatinut häneen kohdistetun syytteen hylkäämistä ja toistanut A:ta vastaan esittämänsä rangaistusvaatimuksen.
Virallinen syyttäjä ja A ovat antaneet pyydetyt vastaukset.
KORKEIMMAN OIKEUDEN RATKAISU 11.10.1996
Perustelut
Tieliikenneasetuksen 37 §:n 1 momentin mukaan suojatie voidaan osoittaa valkoisella ajoradan suuntaisella juovituksella. Saman pykälän 3 momentin mukaan myös yhdistetyn tai rinnakkaisen pyörätien ja jalkakäytävän jatke voidaan merkitä koko leveydeltään suojatieksi. Polkupyöräilijä ja mopoilija saavat tällöin käyttää suojatietä tien ylittämiseen.
B on ajanut polkupyörällä asianmukaisella määräysmerkillä (merkki 423) osoitetulta yhdistetyltä pyörätieltä ja jalkakäytävältä suojatielle ylittääkseen Viherlaaksontien ja kääntyäkseen ajamaan sitä pitkin vasemmalle.
B:n käyttämä valkoisella ajoradan suuntaisella juovituksella merkitty suojatie on edellä olevan mukaisesti ollut joko pelkkä suojatie tai yhdistetyn pyörätien ja jalkakäytävän jatke.
Tieliikennelaissa tai -asetuksessa ei ole säännöstä määräysmerkin vaikutusalueen ulottuvuudesta. B:n tulosuunnasta katsoen merkin 423 vaikutusalue on päättynyt viimeistään Viherlaaksontien toisella puolella olevaan jalkakäytävää osoittavaan merkkiin (merkki 421).
Korkein oikeus toteaa, että B:n tulosuunnasta tarkasteltuna suojatien luonne on ollut epäselvä. Näin ollen B on voinut lähteä siitä, että hän on tieliikenneasetuksen 37 §:n 3 momentin mukaisesti ollut oikeutettu käyttämään suojatietä Viherlaaksontien ylittämiseen. Kerrotuin tavoin menettelemällä hänen ei voida katsoa huolimattomuudesta tai varomattomuudesta rikkoneen tieliikennelakia tai sen nojalla annettuja säännöksiä.
Arvioitaessa tilannetta A:n osalta on todettavissa, että kulmatontilla on ollut pensasaita, mikä on estänyt A:ta ennen suojatielle ajamistaan näkemästä B:tä tämän polkupyörällään lähestyessä risteystä. A:lla ei hänen tulosuunnastaan havaittavien liikennemerkkien perusteella ole ollut aihetta lähteä muusta kuin siitä, että kysymyksessä on ollut suojatie, joka tieliikennelain 2 §:n 5 kohdasta ilmenevän pääsäännön mukaan on tarkoitettu jalankulkijoiden käytettäväksi. A:lla ei näin ollen ole ollut syytä varautua siihen, että polkupyöräilijä ajaisi suojatielle. Tämän vuoksi ei myöskään A:n voida katsoa huolimattomuudesta tai varomattomuudesta rikkoneen tieliikennelakia tai sen nojalla annettuja säännöksiä eikä siten tuottaneen B:lle ruumiinvammoja.
Tuomiolauselma
Hovioikeuden tuomiota muutetaan.
B:tä vastaan ajettu syyte liikenteen vaarantamisesta hylätään ja hänet vapautetaan kaikesta korvausvelvollisuudesta. Valtion varoista suoritetut todistelukustannukset jäävät valtion vahingoksi.
A:n osalta hovioikeuden tuomion lopputulos jää pysyväksi.
Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Tulenheimo-Takki, Paaskoski (eri mieltä), Krook, Pellinen ja Vuori. Esittelijä Kenneth Nygård (mietintö).
Esittelijän mietintö ja eri mieltä olevan jäsenen lausunto
Virkaa toimittava nuorempi oikeussihteeri Nygård: Korkein oikeus lausunee perusteluinaan ja tuomiolauselmanaan seuraavaa:
Perustelut
B on ajanut omistamallaan polkupyörällä asianmukaisella määräysmerkillä (merkki 423) osoitetulta yhdistetyltä pyörätieltä ja jalkakäytävältä sen jatkeena olleelle, tieliikenneasetuksen 37 §:n 1 ja 3 momentin mukaisesti valkoisella ajoradan suuntaisella juovituksella koko leveydeltään suojatieksi merkitylle risteävän ajoradan osalle. Mainitun 3 momentin mukaan polkupyöräilijä ja mopoilija saavat käyttää näin merkittyä yhdistetyn pyörätien ja jalkakäytävän jatkeena olevaa suojatietä tien ylittämiseen. Tieliikennelaissa tai sen nojalla annetuissa säännöksissä ja määräyksissä ei ole rajoitettu tätä oikeutta sellaisessakaan tapauksessa, että yhdistetty pyörätie ja jalkakäytävä jatkuu risteyksen jälkeen pelkkänä jalkakäytävänä. Myöskään vastakkaisesta suunnasta tuleville tarkoitetuilla liikennemerkeillä ei ole merkitystä suojatien luonteeseen B:n käyttämästä ajosuunnasta käsin arvioituna.
Mainituilla perusteilla B:llä on ollut oikeus käyttää suojatietä polkupyörällä ajamiseen. B ei siten ole syyllistynyt hänen syykseen luettuun liikenteen vaarantamiseen.
A puolestaan on saapuessaan kuljettamallaan ja omistamallaan henkilöautolla risteykseen laiminlyönyt noudattaa ennen suojatietä asetetulla liikennemerkillä osoitettua väistämisvelvollisuutta seurauksin, että hänen autonsa on suojatiellä törmännyt polkupyörällä ajaneeseen B:hen, jolloin B on pyörineen kaatunut maahan ja saanut ihonaarmuja, lievän aivotärähdyksen, vasemman solisluun murtuman, vasemman nilkan nyrjähdyksen sekä pernan alaosan repeytymän, minkä lisäksi polkupyörä on vaurioitunut. Vammat eivät ole olleet vähäisiä.
Mainituilla perusteilla A on syyllistynyt siihen liikenteen vaarantamiseen ja ruumiinvamman tuottamiseen, joista B on vaatinut hänelle rangaistusta.
Tuomiolauselma
Hovioikeuden tuomio kumotaan.
A tuomitaan tieliikenneasetuksen 3 §:n 2 momentin ja tieliikennelain 98 §:n sekä rikoslain 21 luvun 10 §:n (491/69) nojalla liikenteen vaarantamisesta ja ruumiinvamman tuottamuksesta 15:een 100 markan määräiseen päiväsakkoon eli maksamaan sakkoa 1 500 markkaa. A velvoitetaan korvaamaan valtiolle sen varoista maksetut todistelukustannukset 376 markkaa.
B:tä vastaan esitetyt syyte liikenteen vaarantamisesta ja korvausvaatimukset hylätään.
Oikeusneuvos Paasikoski: Hyväksyn mietinnön.
Miksi otit mukaan tuomioon tuon eriävän mielipiteen?
"Esittelijän mietintö ja eri mieltä olevan jäsenen lausunto" jälkeisellä osalla ei ole mitään tekemistä tuomion kanssa. Miksi pitää sekottaa ihmisten pää?
...Tämän tekstiosan jälkeen alkaa tuomion perusteluosa...
"Virkaa toimittava nuorempi oikeussihteeri Nygård: Korkein oikeus lausunee perusteluinaan ja tuomiolauselmanaan seuraavaa:"
................perustelua..............
.... ja perustelut loppuvat tähän tekstiosaan....
"Mainituilla perusteilla A on syyllistynyt siihen liikenteen vaarantamiseen ja ruumiinvamman tuottamiseen, joista B on vaatinut hänelle rangaistusta."
..Ja sitten tulee tuomio...
"Hovioikeuden tuomio kumotaan.
A tuomitaan tieliikenneasetuksen 3 §:n 2 momentin ja tieliikennelain 98 §:n sekä rikoslain 21 luvun 10 §:n (491/69) nojalla liikenteen vaarantamisesta ja ruumiinvamman tuottamuksesta 15:een 100 markan määräiseen päiväsakkoon eli maksamaan sakkoa 1 500 markkaa. A velvoitetaan korvaamaan valtiolle sen varoista maksetut todistelukustannukset 376 markkaa.
B:tä vastaan esitetyt syyte liikenteen vaarantamisesta ja korvausvaatimukset hylätään"
Onkohan eriävä mielipide tämä? Tuskin.
"Oikeusneuvos Paasikoski: Hyväksyn mietinnön"
Tai sitten eriävällä mielipiteellä tarkoitetaan sitä, että KKO:n mielipide eroaa HO:n ratkaisusta , ja näin KKO kumoaa HO:n tuomion.
Syy tähän KKO:n ennakkopäätöksen "hajoittamiseen" tällä keskustelupalstalla oli viestin 5000 merkin maksimikoko.
Kävin vielä tänään tarkistamassa , ettei kopiointi ja hajoittamisvaiheessa olisi vahingossa jotain jäänyt pois.
Ei ollut jäänyt.
Tässähän alla kerrotaan, että Paasikoski on ollut eri mieltä.
"Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Tulenheimo-Takki, Paasikoski (eri mieltä), Krook, Pellinen ja Vuori. Esittelijä Kenneth Nygård (mietintö)."
Ja sitten tulee väliotsikko.
"Esittelijän mietintö ja eri mieltä olevan jäsenen lausunto"
Ja sitten tulee se eri mieltä olevan jäsenen lausunto.
"Oikeusneuvos Paasikoski: Hyväksyn mietinnön"
Sitä, mitä mieltä Paasikoski on ollut, ei kerrota.
Joskus luetun ymmärtäminen on vaikeaa.
Ihan turha siteerata KKo päätöksiä, joiden jälkeen tieliikennelakia on muutettu väistämisvelvoolisuuden suhteen.
Nykylain mukaan polkupyöräilijä olisi tuomittu
Laki on muuttunut KKO:n päätöksen jälkeen.
Nykylain mukaan pyöräilijä väistää pääsääntöisesti, vaikka olisikin oikeutettu ajamaan suojatietä pitkin.
AJOOIKEUS on eri asia kuin VÄISTÄMISVELVOLLISUUS.
Autoilijalla on nykyään oikeus - pääsääntöisesti- olettaa että ajoradalle tuleva pyöräilijä väistää, vaikka ylistyskohdassa olisikin ___jalankulkijan___ suojatie.
Liian vaikeeta sulle. Mee takas nukkumaan.;)
Liian vaikeeta sulle. Mee takas nukkumaan.;)
Väärin, myös nykylain mukaan vastaavassa tapauksessa autoilija olisi väistämisvelvollinen.
1. Kääntyvän auton on aina väistettävä risteävää tietä ylittävää pyöräilijää.
2. Risteyksessä autoilijan on väistettävä pyöräilijää myös silloin, kun autoilijalla on kärkikolmio tai stop-merkki.
3. Jos pyörätietä ei ole ja pyöräilijä ajaa ajoradalla, tasa-arvoisessa risteyksessä autoilijan on väistettävä oikealta tulevaa liikennettä eli myös pyöräilijää.
4. Pihasta tai parkkipaikalta tuleva väistää kaikkea liikennettä, myös polkupyöräilijää.
myös nykylain mukaan vastaavassa tapauksessa autoilija olisi väistämisvelvollinen.
1. Kääntyvän auton on aina väistettävä risteävää tietä ylittävää pyöräilijää.
2. Risteyksessä autoilijan on väistettävä pyöräilijää myös silloin, kun autoilijalla on kärkikolmio tai stop-merkki.
3. Jos pyörätietä ei ole ja pyöräilijä ajaa ajoradalla, tasa-arvoisessa risteyksessä autoilijan on väistettävä oikealta tulevaa liikennettä eli myös pyöräilijää.
4. Pihasta tai parkkipaikalta tuleva väistää kaikkea liikennettä, myös polkupyöräilijää.
Lukekaa tieliikennelakia - pyöräilijä väistää.
14 §
Väistämisvelvollisuus
Risteystä lähestyessään kuljettajan on noudatettava erityistä varovaisuutta. Hänen on väistettävä samanaikaisesti muuta tietä oikealta lähestyvää ajoneuvoa.
Risteyksessä kääntyvän ajoneuvon kuljettajan on väistettävä risteävää tietä ylittävää polkupyöräilijää, mopoilijaa ja jalankulkijaa. Samoin on kuljettajan, joka muualla kuin risteyksessä, aikoo poistua ajoradalta tai muuten ylittää sen, väistettävä tien reunaa käyttävää polkupyöräilijää, mopoilijaa ja jalankulkijaa. Vasemmalle kääntyvän kuljettajan on lisäksi väistettävä vastaan tulevaa liikennettä.
Kuljettajan on kuitenkin aina väistettävä muuta liikennettä, jos hän on tulossa tielle pihakadulta, kävelykadulta, pihasta, pysäköintipaikalta, huoltoasemalta tai muulta vastaavalta alueelta taikka polulta, tilustieltä tai muulta vähäiseltä tieltä tai moottorikelkkailureitiltä. (5.5.2006/343)
Polkupyöräilijän tai mopoilijan on kuitenkin, jollei 2 tai 3 momentista muuta johdu, tullessaan pyörätieltä ajoradalle väistettävä muuta liikennettä. (7.5.1997/414)
Raitiovaunulle on tienkäyttäjän risteyksessä, 1 ja 2 momentin säännöksistä huolimatta, annettava esteetön kulku.
Nykylain mukaan pyöräilijä väistää muita tullessaan ajoradalle. Lue sitä lakia, äläkä puhu paskaa.
Syyllistyt luultavasti rikokseen, kun jankutat ja levität lainvastaista tietoa. Pyöräilijä tappaa itsensä, kun ei noudata väistämisvelvollisuuttaan suojatiellä. Olet vastuussa.
Pyöräilijä ei ole aina väistämisvelvollinen. Autoilija on seuraavissa tapauksissa väistämisvelvollinen:
1. Kääntyvän auton on aina väistettävä risteävää tietä ylittävää pyöräilijää.
2. Risteyksessä autoilijan on väistettävä pyöräilijää myös silloin, kun autoilijalla on kärkikolmio tai stop-merkki.
3. Jos pyörätietä ei ole ja pyöräilijä ajaa ajoradalla, tasa-arvoisessa risteyksessä autoilijan on väistettävä oikealta tulevaa liikennettä eli myös pyöräilijää.
4. Pihasta tai parkkipaikalta tuleva väistää kaikkea liikennettä, myös polkupyöräilijää.
Kerro nyt niin lakia tuntevana mitä lakia rikon kertomalla nuo kohdat? Jos osaat lukea lakikirjaa niin kertaa nuo väistämissäännöt sieltäkin ennen kuin tapat jonkun ajovirheesi takia.
Lue sinä nyt se tieliikennelaki uudelleen, välillä autoilija on pyöräilijään nähden väistämisvelvollinen. Voi muuten mennä sinulta paskat housuun tuomarin lukiessa sinulle lakia.
Liikennesääntöjen osaaminen ei auttanut ainakaan viime vuonna kun vasemmalta kolmion takaa auto kiihdytti suoraan päin. Olisiko parempia vinkkejä?
Sääntöjen opettaminen myös kolmion takaa törttöileville, hyvällä tai pahalla.
Polkupyöräilijän tai mopoilijan on kuitenkin, jollei 2 tai 3 momentista muuta johdu, tullessaan pyörätieltä ajoradalle väistettävä muuta liikennettä. (7.5.1997/414)
Unohdit tapauksen, jossa pyöräilijä ajaa pyörätien jatketta tai suojatietä pitkin ajoradan yli. Lain mukaan pyöräilijä väistäää autoa, ellei ole tapaus 1 tai 2.
Perussääntö on 1997/414 lain mukaan että pyörätieltä tulija väistää, mutta tällaisia tilanteita kuitenkin paljon vähemmän kuin niitä tilanteita, joissa autoilija on väistämisvelvollinen muiden lainkohtien mukaan ("ellei 2 ja 3 momentista muuta johdu"). Kuten moneen kertaan on todettu, lainmuutoksen jälkeenkin kärkikolmion takaa tulija, pihasta tulija ja kääntyjä väistää pyörätien jatketta tai pyörätietä pyöräilevää. Koska on mahdoton monissa tilanteissa tietää, onko pyöräilijän käyttämä suojatien näköinen suijatiemerkein rajattu alue ajoradassa pyörätien jatke vai ei, minä ainakin aina tullessani kärkikolmion takaa tai kääntyessäni väistän pyöräilijöitä selvästi ajoissa hiljentaen kuten laki vaatii, ja pysähdyn jos pyöräilijöitä lähellä tulossa.
En unohtanut, kerroin vain tapaukset joissa autoilija on väistämisvelvollinen. Kyseinen KKO:ssa käsitelty tapaus kuuluu noihin esimerkkeihin.
Juuri niin, perussääntö. Kuitenkin sääntöön on paljon poikeuksia, joita sinä et tunnu ymmärtävän.
Eihän se ole harvinainen tapaus ollenkaan. Helsingin keskusta on täynnä paikkoja, joissa (pelkkä) kevyen liikenteen väylä risteää ajoradan, esim. Stadikan kulmilta löytyy näitä, mm. Mäntymäenkatua suoraan autoilevalla on aina etuajo-oikeus Paavo Nurmen katua ajaviin fillareihin nähden. Jopa siinä tapauksessa, että autoilija tulee Kisiksen putkalta päin ollen kääntymässä Mäntymäen kentälle, sillä kääntyminen tapahtuu vasta suojatien jälkeen. Vastaava tilanne: Autoilija ajaa Urheilukatua Mäntymäentielle tai päinvastoin (eli ajaa suoraan), Toivonkadun kevyen liikenteen väylältä stadionin parkkikselle kulkevaa suojatietä käyttävä pyöräilijä VÄISTÄÄ aina.
Miten niin harvinainen tapaus? Mene kaupungille, avaa silmäsi ja katso katuverkkoa.
"Kuten moneen kertaan on todettu, lainmuutoksen jälkeenkin kärkikolmion takaa tulija, pihasta tulija ja kääntyjä väistää pyörätien jatketta tai pyörätietä pyöräilevää."
Tekstistäsi ei käy ilmi mistä suunnasta tulevaa pyöräilijää täytyy väistää.
Jälkipolvet saattavat lukea tekstisi, että esim. oikealta risteävää pyörätietä tuleva pyöräilijä olisi ensin väistämässä ( onhan hän nyt jo oppinut tästä ketjusta, että pyörätieltä ajoradalle tulija väistää ), mutta näkiessään vilkkusi syttyvän oikealle ajaakin eteesi.
Katsopa tekstisi uudestaan. Eix vaan tuosta saa sen käsityksen?
No, korjattuna se koskee tilannetta, jossa pyöräilijä pyörätiellä lähestyy samasta suunnasta muun ajoradalla ajavan ajoneuvon kanssa ja ylittää suoraan ajaen kadun sen jälkeen jatkuvalle pyörätielle niin tämä samasta suunnasta ajorataa käyttävä ja kääntyvä ajoneuvo väistää.
Ei setä ... vaan setä neuvoo
6.12. oli hesarissa ainakin kolme uutista siitä miten autoilija oli ajellut ihmisten päälle suojatiellä, ja yksi oli jopa ajellut jalkakäytävällä. Yksi suojatienylittäjä kuoli. Joo, taisi olla vain yksi pyöräilijä, mutta ei se mitään.
Se nyt on vaan niin, että liikkuu jalan tai pyörällä, niin jos yhtään näkyy autoa kauempanakin kuin muutama metri, niin paras kun vaan jää siihen suojatien päähän seisomaan ja odottaa, ettei näy yhtä ainoata autoa!