En ole mikään kärsivällinen ihminen. Pikemminkin äkkipikainen ja kärsimätön.
Työssäni onnistunkin itse hillintään, mutta kotona sitten olen ärsyttävä natkuakka.
Millaisia tapoja teillä on purkaa ärtymystänne, ilman, että se purkautuu läheisiin. En tahtoisi olla pahapäinen nainen rakkailleni. En myöskään tahdo patoa kaikkea ja odottaa, että joku suoni napsahtaa.
Liikuntaa ja ulkoilua harrastan useamman tunnin joka päivä, joten niitä on siis kokeiltu:)
Työssäni onnistunkin itse hillintään, mutta kotona sitten olen ärsyttävä natkuakka.
Millaisia tapoja teillä on purkaa ärtymystänne, ilman, että se purkautuu läheisiin. En tahtoisi olla pahapäinen nainen rakkailleni. En myöskään tahdo patoa kaikkea ja odottaa, että joku suoni napsahtaa.
Liikuntaa ja ulkoilua harrastan useamman tunnin joka päivä, joten niitä on siis kokeiltu:)
Vastaukset 7
Vanhimmat
Kun kärtyttää joku juttu niin mene yksin vaikka kylppäriin ja kiroile siellä että pahimmat höyryt tulee ulos :). Sitten tulet ulos kylpyhuoneesta rauhoittuneena ja aina niin hymyilevänä äityskänä...heh...tuo oli hieman kärjistettyä mutta kokeile sitä että jos suututtaa niin pura se yksin jossain huoneessa ilman että muut huomaa/kuulee ja sen jälkeen keskustele asiasta hieman asiallisempaan sävyyn kanssaihmisten kanssa. Jos et tartte näin radikaalia toimintaa niin sitten kokeile sitä laske kymmeneen juttua eli ennen kuin sanot tai teet mitään äkkipikaista niin laske kymmeneen.
Kaikki lähtee oman itsensä hyväksymisestä. Ne viat mitä itseltäsi kiellät ja yrität peittää, näet muissa.
Myös ajattelu, että koko maailma pyörii vain oman tahdoni mukaan, saa ihmisen määräilemään muita. Eihän ketään voi määrätä ja tietysti silloin hermostuu, kun ei ihmiset ajattele ja käyttäydy niin kuin itse haluaa.
Ärtymystä ei tarvitse purkaa. Ärtymyksen saa pois ajatuksen voimalla. Ajattelemalla ettei ole minun asiani määrätä muita eikä puuttua heidän asioihinsa vähentää ärtymystä. Kun huomaat, että ärtymyksesi johtuu siitä, että haluasit maailman toimivan sinun napasi ympärillä, vähentää ärtymystä.
Sinussa ei ole mitään vikaa vaikka haluatkin ohjata ja määrätä ihmisiä ympärilläsi, olet vain oppinut siihen. Kun huomaat tekeväsi ja ajattelevasi itselähtöisesti (lue -keskeisesti), se voi jopa huvittaa sinua, mutta ainakin lopettaa ajan kanssa vihaisuutesi niin ettet pura sitä viattomiin.
Kuule, tuo on hieno neuvo, mutta tosiasia on niin, että moni menee jopa luostariin...esim. buddhalaiset...oppiakseen tuollaista itsehillintää. Eli ei se itsehillintä tule sormia napsauttamalla tai ajattelemalla muutaman hienon ajatuksen. Miksi ihmiset meditoivat, alistuvat luostarikuuliaisuuteen, kiduttavat itseään nälällä ja unenpuutteella, ruoskivat itseään monin tavoin moissa kulttuureissa...oppiakseen tuon jonka esität niin helpoksi ja yksinkertaiseksi. Itsehillinnän ja omien ajatusten hallinnan saavuttaminen vaatii ponnistelua ja sitä kutsutaan yleensä kilvoitteluksi uskonnollisin termein. Hieno tie, mutta ei salamannopeasti saavutettavissa.
Kirjoitat noin, koska et selvästikään tiedä asiasta tarpeeksi.
Ajatus on lähtöisin Zen-buddhalaisuudesta, joka ei kuitenkaan ole mikään uskonto, vaan oppi elämästä. Meditointia ei tarvita jokapäiväisessä elämässä siinä määrin kun sen kuvasit. Niinkin voi tehdä, mutta itsehillintä on jokaisen ulottuvilla, kun vähän pysähtyy kuuntelemaan edes 20 sekunniksi omia tuntojaan ja mietteitään. Siihen pystyy jokainen olematta nälkiintynyt munkki luostarissaan. Lopulta tuohon tarkkailuun harjaantuu ja siitä tulee elämäntapa.
Keskittyminen itseensä vaatii toki ponnistelua, mutta enemmän se palkitsee itseää ja muita, kun jatkuva raivohulluna riehuminen. Mikään ei tule ilmaiseksi..
Vanhemman tehtävä kuitenkin on määrätä lasta ja puutua hänen asioihinsa.
välillä itseenikin hävettää miten käyttäydyn.en tiedä johtuuko siitä että olen horoskoopiltani oinas vai mistä.kun minä hermostun siinä on leikki kaukana.huudan ja heittelen tavaroit.ei kov järkevää käytöst tän ikäseltä-
Minäkin olen oinas. Pistetään sen piikkiin sitten:D
Mutta oikeasti, ihan hyviä neuvojakin tullut. Juuri se on usein suuttumiseni syy, että asiat eivät mene sen mukaan mitä ajattelin, sitten ärsyynnyn...
Toinen syy on, että pahoitan mieleni, ja sitä en tahtoisi koskaan näyttää. helpompi näyttää kiukku...