Et hellyyttä tullut koskaan vastaan
et halannut niin kuin Äiti lastaan,
ei taipuneet huulesi sanaan hellään
vain silmäsi loisti, kylmyydellään.
Niin harvoin sait hymyn huulillesi
ei rakkaus myöskään rinnassas pesi,
on itsekkyys Sinulle tunteiden portti
vie haaveiden linnaan kylmyyden kortti.
Et toisille näytä sä tunteitas milloin
sä kyynelees yksin itket kai illoin?
Et yksin kuitenkaan jaksa kestää
suhteessa aidossa tunteetkin pestää.
Avaa siis salpas ja päästä sisään
niin omatkin tunteeni käteesi lisään,
ei avainta siihen löydy kai kellään?
Sen jokainen tehdä voi sydämellään.
Ei rakkauskaan aina tähtenä loista
vaan aidosti kun täällä arvostaa toista,
niin jaksaa myös ikävät asiat kantaa
kun rakkahin vierellä tukensa antaa.
On kylmyyden kahleet paljon vailla
ei niillä voi pärjätä tunnemailla,
vain lämmin sana ja katse hellä
niin rakkaus asuu jo sydämellä.
et halannut niin kuin Äiti lastaan,
ei taipuneet huulesi sanaan hellään
vain silmäsi loisti, kylmyydellään.
Niin harvoin sait hymyn huulillesi
ei rakkaus myöskään rinnassas pesi,
on itsekkyys Sinulle tunteiden portti
vie haaveiden linnaan kylmyyden kortti.
Et toisille näytä sä tunteitas milloin
sä kyynelees yksin itket kai illoin?
Et yksin kuitenkaan jaksa kestää
suhteessa aidossa tunteetkin pestää.
Avaa siis salpas ja päästä sisään
niin omatkin tunteeni käteesi lisään,
ei avainta siihen löydy kai kellään?
Sen jokainen tehdä voi sydämellään.
Ei rakkauskaan aina tähtenä loista
vaan aidosti kun täällä arvostaa toista,
niin jaksaa myös ikävät asiat kantaa
kun rakkahin vierellä tukensa antaa.
On kylmyyden kahleet paljon vailla
ei niillä voi pärjätä tunnemailla,
vain lämmin sana ja katse hellä
niin rakkaus asuu jo sydämellä.
Vastaukset 9
Vanhimmat
miksi meissä kaikissa ei elä eikä kypsy rakkaus,
vaikka se on meille kaikille syntymässä suotu
verenperintönä ?
Erittäin paljonpuhuva ja koskettava on runosi
jälleen. Sääliksi käy heitä, jotka kantavat kylmyyden
kahleita sisällään, eivätkä päästä lähelleen -
ei ihmistä, rakkauttakaan.
Sinä sitä vastoin aivan varmasti omaat sen taidon,
ei tällaisiaKAAN runoja voi muutoin synnyttää !
Niitä meillä on monellakin tunteiden mukana?
En tee itseäni mallikappaleeksi koska en sitä ole,
vaan kirjoitan monesta kokemuksestani ja ihmisten
välinpitämättömyydestä jota on paljon monessakin suhteessa.
Kun huomaa toisen,huomaa myös omat virheensä
huomaa toisen tunteet,
tuntee itsensä
osaa antaa ANTEEKSI.
OSAA OIKEESTI RAKASTAAAA.
T: J
sielun peili
Kyynelistä täyttyy
suruisen leili
Kylmä on osa rakkaudettoman
toivon jokaisen löytävän
rakkaansa oman
Ratsusi laukkaa ain tasaiseen tahtiin
käytät taitosi sanojen mahtiin
Ei voi tässä muuta, kuin nyökäyttää päätä
vaik´muistelet häntä kenen silmät oli jäätä..
Kai hänkin oli elänyt lämpöä vailla
elää omankin elonsa samalla lailla
Ei muuta voi vaik´yrittää kovin
myös muistelin erästä ihmistä tovin..
Kiitos taas kerran, Ystäväni!
Toivon kuitenkin Sinun poluillesi
paljon Rakkautta ja valoisaa mieltä.
T: J
Kun rakkautta ja lämpöä antaa,
sitä saa takaisinkin..
Samaa toivon Sinulle myös
sydämeni syvyydestä
lämmöllä..
Tämä viesti saattaa tulla
väärään kohtaan,
vaikka oikeaan tähtäsin :))
niin monelle totta,
liian monelle ....
ja sinä näin kauniisti
sait sanoina runoksi.
Merenalkuisin kyynelsilmin sinua Kiitän.
Liikuttavaa
koskettavaa,
sanoilla repivää
tunteina kirveltää.
Vaan mehä sen rakkauden luomme !
Halituksia Sinulle kivellä kopottelija.
Älä kultaseni kuvittele, että minä
naisena siitä yksin sinulle vastaan?
Kysymyksiin arkoihin, sielusi riviin,
katso vain rohkeasti uusiin nimiin..
Syvät ovat myös haavat näissä,
lapsuuden kivikoissa satutetuissa
kantapäissä;)
Itkenkö siksi, ja pieneksi raukaksi vaivun...
Ei vaan, ylöspäin katson,
en minä niin vähästä kaadu.
Tartu siis käteeni, jos kättä kaipaat,
mutta seistä lupaa kas, niin on
elämän laita.
Kauniista palautteestasi.
Paljon valoa päiviisi.