Suurmiehen kuolema: historia tulee näkyväksi kuin kaupunki; onneksi instituutioiden on elämä, yhä.
Kansalaisen kuolema: sitä tapahtuu, katso vaikka hautausmaalle.
Tutun kuolema: sitä todella tapahtuu, hetkellinen unohduksenmenetys.
Lähiomaisen kuolema: nyt minä ymmärrän miksi me rakastamme.
Minun kuolemani: en koskaan kuole, minä elän; mutta elämä on kuolema.
Kansalaisen kuolema: sitä tapahtuu, katso vaikka hautausmaalle.
Tutun kuolema: sitä todella tapahtuu, hetkellinen unohduksenmenetys.
Lähiomaisen kuolema: nyt minä ymmärrän miksi me rakastamme.
Minun kuolemani: en koskaan kuole, minä elän; mutta elämä on kuolema.
Vastaukset 2
Vanhimmat
VAIHE 2:
Ennen kuin voin edetä seuraavaa vaiheeseen, teen erinäisiä tarkennuksia, täydennyksiä, korjauksia, muutoksia ja arvauksia. Tämä on kriittinen vaihe: Ennen kaikkea ongelmia, niin paljon ongelmia!
Suurmiehen kuolema: Kuolema kivettyy edessämme, sen jylhä Näköispatsas saa nimen. Siten Historia on läsnä mutta on Vieras; emme voi kuin seurata sivusta Hänen ohikulkuaan sankarihaudalle. Me seuraamme.
Kansalaisen kuolema: Omaiset muistavat, he muistavat ainakin muistosanat päivän lehteen; huomenna jälleen uusi numero, uudet sanat, mutta miltei samat. Ja sitä tapahtuu kaikkialla kaiken aikaa; lue vaikka lehtiä.
Tutun kuolema: Sitä todella tapahtuu, miltei kaikkialla mutta tuskin täällä, ei vielä. Onneksi unohdamme pian että hän edes eli.
Lähiomaisen kuolema: Nyt minä ymmärrän miksi suru on. Sillä en voi sitä muuten ymmärtää. En voi ymmärtää sitä että hän on poissa, sillä hän on. Näin ymmärrän että on sanoja jotka murtavat minut ikään kuin sakramentit tulisivat todeksi.
Oma kuolemani: Tästä on puhuttava, mutta ei ole mitään puhuttavaa. "Alles ist zum Tode." En minä voi sitä muuten sanoa.
Miäs! hei huhuuuu!
Mä kirjoitin susta jutun ja huomasin että et ole edes etusivulla enää.
Anteeks! Minun syy osaks, mutta ilmoita mulle!
Tunnen voimakasta sympatiaa ja kaipaan sua linjoille, sua tarvitaan hei, ihan tosi!!!