Oletteko avautuneet

oikeastaan ollut noita pulmia, kun olen tietyn tason erakko ollut aina.
Kapakassa oli mun kaverit ja sinne ne jäi kun lopetin. Jotkut katsoi kuukausien päästä että on sulla ollut pitkä nenänvalkaisu jakso.
Ja äkkiä löysin uusia ihmissuhteita, useista paikoista.

mutta kaverisuhteiden säilyttämiseksi olisi kuitenkin parempi kertoa jossain vaiheessa, että baari-illat ei enää sulle käy. Eihän tossa ole mitään häpeemistä - parempi itse asiassa olisi, ettei ne baari-illat kävisi monelle muullekaan sun kavereista!
Kaverit pysyy kavereina huolimatta siitä, ettet enää juo ja ne jotka ei pysy saa varmaan mennäkin.

ole kertoillut, miksi en juo enää. Milestäni voi sanoa suoraan, että olen lopettanut dokaamisen. Kokonaanko on seuraava toiveikas kysymys. Siihen voi vain sanoa, että otan sitten, kun en enää voi olla ottamatta.

Sitten kun aikaa kuluu, jengi tottuu juomattomuuteen ja tarjoaa jo kyselemättä holitonta juomaa. Ihan alussa en edes osallistunut pippaloihin, en niinkään sen takia, että ratkeaisin, vaan olin vähän nolona kun piti selitellä. Siispä selittelemättä paras ja nyt voin jo osallistua juhliinkin ihan rennosti. Tosiystävät pysyvät kyllä messissä, ryyppykavereista ei oo kuulunut viime aikoina, varsinki kun puhelimessa aina sanoin, että soitatko seuraavan kerran sitten selvinpäin, jooko.

Kerroin asiasta jo ennen kuin aloitin raittiin elämän... Useesti tuli ratkettuu vaan ny selvää kautta jatkettuu....
En ole luopunut ravintola elämästä kokonaan ja toiminki usein kuskina kavereille.
ns. ryyppyporukka ymmärsi äkkiä juomattomuuteni eivätkä häiriköi oven takana sen enempää kuin puhelimellakaan.
Oli siit paljon bolemiikkii ja vedon lyöntei kykenenkö olemaan vai en. Juorut oli pahempia kuin sillon ku dokasin vaan sou. Ny on hyvä olla. Kyl kamuille voi sanoo suoraan. Ne joko hyväksyy tai sit ei. Niiden ongelma. Älä ota sitä paria vaan pysy kahvi/limu tai vastaava linjalla. Jos siihen et pysty ni parempi oikeesti olla menemättä!

t. M