Olen ihastunut naapurin mieheen ja ihastus tuntuu olevan molemminpuolista. En tunne miestä ennestään, mutta olen kuitenkin kuullut hänestä jonkin verran ja eipä taida olla ihan sellainen perusturvallinen suomalainen jässikkä, vaan lähinnä ainakin aika ajoin renttu, joka viettää aikaansa vähän hämärissä porukoissa, mutta enemmän kuitenkin yksin kotona ja viikonloppuisänä poikansa kanssa.
Järki sanoo, että lopeta homma ennen kuin se kunnolla alkaakaan, mutta tunteet vetää miehen puoleen ihan väkisin...
Mun, jos jonkun pitäis olla jo oppinut, että ketään ei voi muuttaa, mutta tunteet ei tottele millään.
Järki sanoo, että lopeta homma ennen kuin se kunnolla alkaakaan, mutta tunteet vetää miehen puoleen ihan väkisin...
Mun, jos jonkun pitäis olla jo oppinut, että ketään ei voi muuttaa, mutta tunteet ei tottele millään.
Vastaukset 2
Vanhimmat
tässä; Enpä ole kuullut mitään ihmeellistä, yhdeltä ihmiseltä vain joka asuu vielä toistaiseksi samassa talossa, ja katkeruuttaan sanoi asioita... ja tuntee ihmisiä jotka tuntee tämän naapurin miehen... on kuitenkin myöntänyt myöhemmin että kyllä tämä naapurin mies on aivan järkevä ihminen:)) Ja sanoinkin että kyllä minä sen tiedän:))) ja ihmiset aina ajattelevat niin varsinkin miespuolisista, yleistetään kaikki asiat, naisista ei puhuta mitään - saavat olla ihan rauhassa!!! Tämä on väärin myös. Ja renttukin voi olla entinen renttu kun löytää sen ainoansa, jonka kautta rakastelee kaikkia maailman naisia. Piste
varsinkin kun jutut on olleet sellaisia, ettei sitten kuitenkaan sanota asioita suoraan, vaan annetaan ymmärtää, että kierrä tuo mies kaukaa, korkeintaan kannattaa tervehtiä, mutta ei mitään muuta???
Pelottaa kuitenkin, olen jo yhden rentun entinen vaimo ja vaikka kolhuista on selvitty, en haluais, että mulle kohta sanotaan, että "mitä mä sanoin?"