Olet ollut kanssani elämän ylä- ja alamäissä, minäkin koen olleeni sinun kanssani niissä. Olen ihan voimaton tämän kaipuuni kanssa. Mutta en tiedä näenkö sinua enään, toisaalta en tahtoisikaan, toisaalta se tuntuisi niin oikealta.. antaa meille hetki aikaa keskenämme. Tuntuu, että olen kuin onneton loppuun raavittu surkio joka odottaa omaa tuhoansa, oli se sitten sinun kanssasi tai ilman sinua. Tuntuu samantekevältä näemmekö vai emmekö, sillä ei tämä kaipaus kuitenkaan tästä muutu. Tiedän, että sinä pelailet tunteilla, meistä ei tule mitään ja minä en hyväksy pelejäsi. Olet näyttänyt minulle hyvin selkeästi millainen pohjimmiltasi olet mutta en siltikään osaa olla välittämästä sinusta. Näistä tunteista on päästävä eroon sillä ne syövät minua sisältä, päivä päivältä enemmän ja enemmän...
Ikävä on.
http://www.youtube.com/watch?v=apEuFdzP5ZU
Ikävä on.
http://www.youtube.com/watch?v=apEuFdzP5ZU
Vastaukset 8
Vanhimmat
Ei ole minulta tuo viesti.
minultakaan.
pelit on pelattu elelen nyt rauhallista aikaa enkä kaipaa yhtään pelaamista yhtä naista olen kaivannut vaan
'Hyi miten ilkeä..' Ei ollut minulta tuo kommentti. Olen sitä paitsi nainen.
Kirjoittamasi perusteella tuomitset. Tunnetko ihmisen todella, vai luuletko vaan tuntevasi? Oletko törmännyt epärehellisyyteen ja salailuun, asioiden peittelyyn kenties? Onko asianosainen kohdellut sinua loukkaavasti, vaiko ollut läsnä elämäsi ylä ja alamäissä? Onko arvioosi vaikuttanut jokin ulkopuolinen taho, ja onko se tehty objektiivisesti? Onko tuossa hieman ristiriitaa, jos ihminen on pohjimmiltaan paha, mutta silti läsnä silloin kun tarvitaan?
Pystytkö asettumaan sen toisen ihmisen asemaan? Näetkö toisen pään sisään ja tiedät miltä tuntuu? Eivätkö syytöksesi ja tuomitsemisesi yhtäläisesti satuta, erosta puhumattakaan? Sinäkö olet ainoa tunteva ihminen, eikö sen toisen ihmisen tunteilla ole merkitystä? Kysynpä vielä, että tiedätkö todella kaikki faktat johtopäätöksiisi.. Pystytkö aavistamaan miten ikävä sillä toisella ihmisellä voi olla?
Siinäpä sinulle kysymyksiä mietittäväksi.
http://www.youtube.com/watch?v=zt_7s-Nv2W4&feature=related
kappaleesta.. ehkä minäkin löydän onneni joskus.
Hän on ollut minulle onni mutta myös suru. Esitit vaikeita kysymyksiä... haluan vain tehdä oikein, en pelkästään itseni vaan myös hänen ja kaikkien muidenkin elämässämme olevien kannalta. Uskon, että hänellä on ikävä olla ja tiedän siihen hyvin paljon faktoja :( mutta tässä asiassa olen järkevä ja itsekäskin. Ehkä kyse ei sitten olekaan rakkaudesta? Oli miten oli... haluaisin kuitenkin antaa hänelle mahdollisuuden enkä muille varteenotettaville. Vaikka asiat ovatkin vaikeita ja tuntuu, ettei meistä voi tulla koskaan mitään. Kuitenkin... ristiriitaisia tunteita, koitan selvitellä niitä lisää. Kaiken keskellä haen minäkin ymmärrystä, mutta en tiedä onko sellaista edes olemassakaan, voiko kukaan koskaan täysin ymmärtää miltä toisesta ihmisestä tuntuu.
http://www.youtube.com/watch?v=nv49_FHfbU4
tunteensa sivuun ja yrittää asettua toisen ihmisen asemaan. Koettaa katsella kokonaisuutta ulkopuolisena ja pitäytyä ainoastaan tosiasioissa. Toisen ihmisen pahan olon varmaankin tunnistaa. Vaikeampaa on selvittää mistä se johtuu.
Tunteitaankaan ei ole helppoa siirtää syrjään. Kaipa ne ristiriitaiset tunteet kuuluvat siihen välittämiseen, sitten kun siihen toiseen ihmiseen uskaltaa luottaa, ne kaiketi katoavat. Varmaankin molemmat joutuvat käsittelemään samanlaista epävarmuutta ja ristiriitaisia tunteita.
Olen monasti miettinyt, miten pienistä asioista syntyy erimielisyyttä kun asioita jätetään selvittämättä. Itsekkyydelläkin voi rikkoa ihmissuhteen, mistä päästäänkin takaisin siihen toisen asemaan asettumiseen. Luulenpa senkin olevan yksi kulmakivi hyvässä ihmissuhteessa. Toista osapuolta kun ei voi koskaan kohdella liian hyvin. Yrittämistä ja tahtoa se taitaa vaatia molemmilta, jos suhteen aikoo kasassa säilyttää.
Näiden aatosten myötä, hyvää yötä!
http://www.youtube.com/watch?v=z0IQFc1zpY4&feature=related
Yritän parhaani ja mietiskelen asioita rauhassa. Kiitos avusta!