Sinulle adoptoitu lapsi.
On oikeus tuntea vihaa ja katkeruutta siitä, että on adoptoitu muualta, eri kulttuurista... "afrikasta tms..." tänne Suomeen kokemaan lähinnä rasismia.
Toisaalta ei "värillisyys" ole ainoa syy kokea rasismia (pelkistettynä syrjintää) täällä suomessa, vaikka se siltä teistä ehkä tuntuukin.
Esimerkiksi eri vakaumuksen omaavat tuntevat täällä uskonnollista rasismia, ylipäätään valtavirrasta poikkeavat tuntevat rasismia--syrjintää. Mikä on pahinta? Kuka mittaa mikä tuntuu kaikkein kurjimmalta? Sekö, että sinua syrjitää ihon värin vuoksi? Vaiko se, että kuulut esim. Jehoviin, lestadiolaisiin tms ja kuulet siitä jatkuvasti ja menetätä ehkä sen vuoksi työpaikan?Tai olet ulkonäöllisesti valtavirrasta muuten poikkeava tai tulet sosiaalioloista jotka eivät herätä ulkopuolisissa ihastusta?
Tosiasia, mitä EI pidä unohtaa adoptioasiassa on SE, että adoptioon tulevat lapset tulevat hankalista olosuhteista.
Okei kärsit rasismista? Mikä olisi se toinen vaihtoehto? Elää kolmannen luokan maassa katulapsena? Elää omassa ydin perheessä jossa koko ajan hyväksikäytettäisiin?
Mikä olisi elämäsi NYT oikeasti, jos sinua EI olisi adoptoitu? Tiedät maasi... voit tehdä johtopäätöksiä...
Nyt sinulla on perhe joka välitää, omalla tavallaan. Näin se on biologisessakin perheessä.
Avaa silmäsi näkemään tosiasiat. Rasismi on yksiosa alue elämää. Ja rasismia on monenlaista. Karkeasti ottaen syrjintää on monenlaista
On oikeus tuntea vihaa ja katkeruutta siitä, että on adoptoitu muualta, eri kulttuurista... "afrikasta tms..." tänne Suomeen kokemaan lähinnä rasismia.
Toisaalta ei "värillisyys" ole ainoa syy kokea rasismia (pelkistettynä syrjintää) täällä suomessa, vaikka se siltä teistä ehkä tuntuukin.
Esimerkiksi eri vakaumuksen omaavat tuntevat täällä uskonnollista rasismia, ylipäätään valtavirrasta poikkeavat tuntevat rasismia--syrjintää. Mikä on pahinta? Kuka mittaa mikä tuntuu kaikkein kurjimmalta? Sekö, että sinua syrjitää ihon värin vuoksi? Vaiko se, että kuulut esim. Jehoviin, lestadiolaisiin tms ja kuulet siitä jatkuvasti ja menetätä ehkä sen vuoksi työpaikan?Tai olet ulkonäöllisesti valtavirrasta muuten poikkeava tai tulet sosiaalioloista jotka eivät herätä ulkopuolisissa ihastusta?
Tosiasia, mitä EI pidä unohtaa adoptioasiassa on SE, että adoptioon tulevat lapset tulevat hankalista olosuhteista.
Okei kärsit rasismista? Mikä olisi se toinen vaihtoehto? Elää kolmannen luokan maassa katulapsena? Elää omassa ydin perheessä jossa koko ajan hyväksikäytettäisiin?
Mikä olisi elämäsi NYT oikeasti, jos sinua EI olisi adoptoitu? Tiedät maasi... voit tehdä johtopäätöksiä...
Nyt sinulla on perhe joka välitää, omalla tavallaan. Näin se on biologisessakin perheessä.
Avaa silmäsi näkemään tosiasiat. Rasismi on yksiosa alue elämää. Ja rasismia on monenlaista. Karkeasti ottaen syrjintää on monenlaista
Vastaukset 16
Vanhimmat
Voi jeesus mitä pa#*aa...
Asiaa tämä alkuperäinen teksti.
N.20 ilmeisesti vielä elämää elämättä ja näkemättä. Syrjintää on todella monenlaista ja se ei todennäköisimmin koskaan lopu kokonaan. Aina on jonkilaista syrjintää-uskonto, rotu, isänmaa, ulkonäkö, terveys.
Joka haluaa loukata, löytää keinot loukata.
Itsesäälissä ja oman navan ympärillä kieriminen ei auta ketään. On katsottava eteenpäin ja iloittava niistä hyvistä asioista mitä on olemassa.
Ihmiselämä on kuin tuulenhenkäys kovin lyhyt.
Itse voimme jonkinverran päättää millaisen elämän loppuviimeksi itsellemme rakennamme.
Katkeruus ei johda mihinkään. Maailmassa tulee aina olemaan pahuutta, mutta onneksi myös hyvyyttä.
Voisimmeko ehkä tavata jossain, niin saisin lyödä sinua edes kerran? Ehkä silloin tuo teoreettinen mössötys saattaisi muuttua hieman selkolukuisemmaksi? Niinkuin aiemmin sanoin, kerro tuska ja nöyryytys kymmenellä, niin tajuat mistä minä puhun. Se on SITÄ todellista rasismia! Adoptiovanhemmat mäkättävät lapsensa kärsimyksistä rauhallisesti ja turvassa olohuoneessaan kahvin ja pullan ääressä, kun lapsi ottaa iskuja vastaan leikkikentällä. Ole kiltti, mene vaikka ulos jollekin nyrkkeilysalille, ja pyydä joltain nyrkkeilijältä, että hän lyö sinua, niin ehkä se katkera totuus alkaa pikkuhiljaa valjeta?
sinäpä marttyyri olet. sinä luulet elämän pyörivän napasi ympärillä ja olevan ainoa joka saa hiekkalaatikolla kuulla jostain erilaisuudsta. itke rauhassa reppana sillä sitä sinä olet toivoton tapaus.
Mnä olen joutunut kärsimään erillaisuudestani FYYSISESTÄ, kun taas sinä olet vain "pahoittanut mielesi" senkin pilallehemmoteltu äidin lellikki!
Ottaisin sinut syliini tiukasti, keinuttaisin ja sanoisin...olet hyvä ihminen.Sinua rakastetaan.
Keinuttaisin hiljaa, pyyhkisin kyyneleesi pois ja sanoisin pää pystyyn.
Peittelisin sinut nukkumaan ja sanoisin nuku lapseni pahat unet elämästäsi pois. Huomenna on uusi päivä.
Tuntisin sanatonta raivoa niitä kohtaan jotka sinua satuttivat. Silti lapseni sinun on pärjättävä. Vaikka olisin äitisi ystäväni, en voisi sinua koko ajan varjella.
Toivoisin ja rukoilisin vain tiellesi enkeleitä...paljoa enempää äitinä ei voi tehdä kuin toivoa parasta, asui missä tahansa, oman heimonsa keskellä tai vieraalla maalla.
aina on omat vaaransa ja uhkansa. Voi vain toivoa, toivoa parasta.
et ole äitini, joten älä edes kuvittele sellaista! Ja äidiksi ei muuten tulla siten, että ostellaan söpöjä ruskeasilmäisiä lapsia kehitysmaismaista! Sellainen voi korkeintaan olla vain kasvattaja tai "sijaisäiti"
Adoptiovanhemmilta toivisi silti hieman enemmän kuin vain rukoilua, kun he sentään ovat siitä adoptiosta vastuussa! Jos tietää että Suomi on rasistinen maa, niin miksi hitossa tänne silti tuodaan ihmisiä ulkomailta! Aivan ÄLYTÖNTÄ!
voi olla aivan yhtä "äiti"kuin se bioäitikin.
Äiti on esimerkiksi hoivaa, rakkautta, huolenpitoa, välittämistä ja vastuuta.
Eläinäitikin hoitaa huolehtii rakastaa varjelee ja kasvattaa poikasiaan kukin omalla tavallaan.
Yhtä oikeaa ja tarkkaa äitiyttä ei ole. Jokainen äiti on omalla tavallaan äiti. Ei ole mitään tarkkaa kirjaa, miten äitinä tulisi olla. Toiset äidit ovat tunteellisempia, huomaavaisempia,vastuuntuntoisempia kuin toiset jne...
On äitejä joilla on omia lapsia ja silti sydän avoinna muillekin kuin omille lapsille.
On myös äitejä, jotka eivät voisi kuvitellakaan hoitavansa muita kuin omia lapsiaan. On myös äitejä jotka syystä tai toisesta eivät ole kykeneväisiä hoitamaan omia lapsosiaan.
On naisia jotka ovat sydämeltään "äitejä" vaikkei omia lapsia olekkaan, heillä saattaa olla esim. adoptio tai sijaislapsia jne...
Se ettei adoptiolasta ole synnytetty kirjaimellisesti ei todellakaan vähennä rakkauden määrää. Tavallaan tämä on uskon asia, eli joko sen uskoo ja hyväksyy tai käy loppuelämänsä kamppailua välittääköhän hän(kasvattiäiti) oikeasti minusta. Samoin on parisuhteessa joko rakastaa luottamuksella pyyteettömästi tai sitten epäilee koko ajan rakkautta ja on mustasukkainen.
En ole sinun äitisi, mutta voisin olla.
Elämä on monimutkaista ja kummallista. Toisille tapahtuu suuria asioita ja paljon ...niin paljon, että niitä on vaikea käsittää.
koska minun äitini on luultavasti tähän mennessä jo kuollut, eikä ainakaan osaa Suomea!
Et voi tietää onko äitisi kuollut, ellet ota selvää. Moni sinun ikäinen on löytänyt biovanhempansa. Sinuna ottaisin selvää asiasta ja lähtisin sitä Etiopiaan selvittämään. Ainoastaan sieltä käsin voit saada varman vastauksen, koska voi olla olemassa jotain tietoa joka annetaan vain sinulle kun sitä itse menet kysymään täysi-ikäisenä (mitä siis jo olet). Ota yhteyttä Interpediaan ja ala heidän kanssaan selvittämään tilannettasi. Juurimatka on henkisesti rankkka juttu, joten kannattaa tehdä se yhdessä jonkun läheisen kanssa. Hyvää matkaa!
Heh heh=) Sinä etä taida tietää, mitä todellinen rasismi on? Miltä tuntuu olla väkivallan pelon alla, tai vaikkapa kantaa asetta? Typerä ämmä, et sinä voi verrata sitä että joku ei hyväksy sinua tai elämän/maailmankatsomustasi siihen, että olet vaarassa kokea väkivaltaa. Veikkaanpa että olet taas näitä äidin ja isin pilallehemmoteltuja lellukoita, joita ei kukaan ole todella elämässään LYÖNYT. Väkivalta on sinulle vain teoreettinen käsite. Et sinä varmaan ikinä kestäisi, jos joku löisi sinua. Toivon, että voisin tavata sinut ja mättää sinua oikeen kunnolla leukaan. Sitten tietäisit, millaista se todellinen rasismi esim on mustalle miehelle. Kerro tuo kokemasi kipu ja nöyryytys vaikkapa kolmella tai kymmellä(sillä hyökkääjiä voi hyvinkin olla sen verran)niin tajuat, mistä minä oikein puhun, sinä typerä, pilallehemmoteltu lellukka!
vai niin löysit sitten tyranni tämänkin palstan, sinut kun on jo heivattu ulos toiselta adoptiopalstalta, adoptoitujen palstalta ja skinien palstalta. sympatiat kokemaasi kohtaan, mutta nyt on kyllä sinun aika ottaa vastuu omasta elämästäsi itse. oli sinulle tapahtunut ihan mitä tahansa, niin nyt olet aikuinen ja voit vaikuttaa siihen minkälaatuista elämää vietät. älä pilaa omaa elämääsi vihalla ja katkeruudella.
on kiven sisällä ennen kuin edes tajuaa tekemällä ITSE jotain typerää itsesäälissään.
Huomaatteko kuinka agressiot ja erimielisyydet muuttuvat tässä keskustelussa fyysisellä väkivallalla uhkailuksi. Todellako haluaisitte hakata toisianne? Silläkö tämä asia selviäisi tai mielipiteenne tulisi ymmärretyksi?
Kehittykäämme yksilöinä, niin täällä on kaikilla hyvä olla!
Voivoi, pojua on riepoteltu kakarana. Iso uutinen: et ole ainoa, etkä varmasti edes pahiten päähän potkittu tässä maassa ja maailmassa.
Kun nostat pääsi perseestäsi ja lakkaat säälimästä itseäsi huomaat että elämästään voi ottaa aikuisena vastuuta vaikka muksuna olisikin ollut pelkkiä puisia leluja ja nekin patterin ja seinän välissä.
Suurin osa sinunkaltaisistasi ulisijoista ei kaipaa muuta kuin potkun perseelle ja vähän suoruutta selkään!