Minulle on siis tarjottu vuoden ikäistä cockeri-narttua, jota ei ole koulutettu juuri ollenkaan ja kyselisin, että mitenköhän mahtaa onnistua? Koira ei ehkä ole ihan täysin sisäsiistikään vielä, joka herättää myös hiukan kysymyksiä.. Luonteeltaan koira on ilmeisesti mitä mahtavin eli on todella kiltti ja lapsirakas. Koira on vaihtamassa kotia siis nykyisen omistajan ajanpuutteen vuoksi. Itselläni on kyllä kokemusta koirista, että sinänsä en mikään ensikertalainen ole, mutta olisi kiva tietää onko hirveän hankalaa näin, koska omat koirat ovat tulleet aina tähän asti itselleni pentuina.
Vuoden ikäisen koiran
kouluttaminen
4125
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Kyllä se koulutus siitä varmaan aika vaivattomasti sujuu, jos koira on jo valmiiksi niin kiltti. Tapoja kun koiralle ystävällisesti opetat, niin rauhassa se ne kyllä oppii.
on hyvä silti varautua ongelmiinkin. Olet nimittäin ottamassa koiran joka on kaikkein haastavimmassa iässä. Murrosiässä, jolloin kaikki muutenkin vähän vaikeaa ja jossa muutto saattaa todella stressata koiraa.
Jos teillä menee kuten meillä aikanaan, niin ensimmäiset pari kuukautta menee hyvin, nk kuherruskuukausi kun tutustutaan toisiinsa. Ja sitten alkaa kunnon uhmakausi, jolloin mikään asia ei tunnu toimivan kuin pitäisi. Ja kaikki jo opitut asiat unohtuvat samantien. Toisesta korvasta käsky sisään ja toisesta samantien ulos ja päänsisään ei jää merkkiäkään käskyn visiitistä.
Tässä pimeimmässä vaiheessa saattaa joskus tulla mieleen ajatus että onko sittenkin haukannut liian ison palan p****a, mutta silloin pitää vain muistaa se päätös jonka on tehnyt koiran ottaessaan. Että sille on tarjottu koti ja nimenomaan se viimeinen koti, josta ei kiertoon enää lähdetä.
Sitten noin 2-vuotiaana huomaat yhtäkkiä eräänä aamuna että kaikki palaset ovat kuin ovatkin loksahtaneet paikalleen. Ihmettelet että mihin on vanha rekku joutunut, onko ufomiehet vaihtaneet koirasi. Ero on tuossa vaiheessa uskomaton.
Vielä pitkän hyvän kauden jälkeen saattaa tulla uusi uhmakausi, jolloin kaikki tuntuu kovasti vaikealta, mutta se menee(ainakin meillä meni) nopeasti ohi. Pienellä tehostekoulutuksella(ne parhaat menetelmät oli jo opittu).
Sen jälkeen meillä on nyt ollut ainakin pelkkää auvoa. On ilo huomata miten täysin kasvattamattomasta hunsvotista on kasvanut täydellisen liikennevarma haukku.
Ja ei, älä ota tätä pelotteluna, vaan rohkaisevana tarinana siitä että itsepäisinkin junttikoira voidaan kouluttaa hyvin käyttäytyväksi seurakoiraksi. Meillä siis oli todella junttien juntti. Nyt on vain ihan tavallinen fantasitinen perusjuntti. ;D
Kovalla kädellä, huutamalla ja rankaisuilla ei tule kuin ongelmia. Aluksi annettava tosi paljon aikaa koiralle sopeutua taas uuteen, et voi vaatia aluksi juuri mitään.
Vain positiivisella kouluttamisella tulet onnistumaan, sinun on opeteltava lukemaan koiraasi, jos rotu on uusi, kaikki eivät elehdi samoin, mutta sen varmaan tiedätkin.
Lue rodusta paljon ja juttele toisten omistajien kanssa. Mutta aikaa siis koiralle ja aikaa tulee vaatimaan, positiivisuutta !
Tottelemattomasta koirasta jos olet opettanut pennusta koiran kuinka huonosti nuori koira uskoo mitään eikä asiat mene perille itsestään millekkään koiralle.