Nuorten tupakanpoltosta.
Meillä yksi "kärähti". Kaverilta oli tupakat saanut!
Miten olisi viisainta nyt toimia?
Minusta on niin surullista, että noin huono tapa opetellaan, vaikka vaarat on tiedossa!
Nyt tarvitsisin viisaampien neuvoja!
Miten te muut uskovat toimitte?
vl-ope? tupaikoko sinun nuoret? Mitä neuvoisit minulle?
Olen hädissäni! Pettynytkin! Olenko epäonnistunut äitinä?
Meillä yksi "kärähti". Kaverilta oli tupakat saanut!
Miten olisi viisainta nyt toimia?
Minusta on niin surullista, että noin huono tapa opetellaan, vaikka vaarat on tiedossa!
Nyt tarvitsisin viisaampien neuvoja!
Miten te muut uskovat toimitte?
vl-ope? tupaikoko sinun nuoret? Mitä neuvoisit minulle?
Olen hädissäni! Pettynytkin! Olenko epäonnistunut äitinä?
Vastaukset 12
Vanhimmat
Jos on jo vanhempi, niin anna lupa, niin säästytte molemmat.
Sehän siinä onkin, kun poika on vasta 14 vuotias!
minusta sen ikäiselle, jos vanhemmallekin tupakointi on vaaraksi!
on mielestäni viesti siitä että hyväksyy tekemisen.
oon kuullu juttuja, että jotkut vanhemmat antaa luvan, siksi, että lapsen ei tarvitsisi salaa polttaa ja jopa ostavat alaikäisilleen tupakat, ettei tarvitse vääryydellä hankkia.
Mutta olen kuullut ammattikasvattajilta, että parempi, kuitenkin olla antamatta lupaa, koettaa vaan puhua tupakoinnin haitoista ja ristiriidattomasti myös toimia niin ettei tue tupakoinmista. Heidän mielestään, joka kerta kun lapsi/nuori joutuu tupakkansa "epärehellisesti" hankkimaan, salaa tupakille häipymään ym se kuitenkin aina muistuttaisi siitä, että tekee jotain, mikä ei ole hyväksyttyä
Tuon ikäisten nuorten kulttuuriin kuuluu lähes jokaisella kokeilla miltä tupakka maistuu. Jos poikasi on tupakanpoltosta "kärähtänyt", ei sen tarvitse vielä sitä merkitä, että hän rupeaisi vakinaisesti polttamaan. Ja varsinkaan sitä sen ei tarvitse merkitä, että olisit äitinä epäonnistunut.
Neuvoni on, että olisi parasta ottaa rauhallisesti. Lupaa en antaisi, mutta en kieltäisikään. Olisi hyvä, jos asiasta olisi mahdollista keskustella kiihkottomasti ilman sormen heristelyä.
Ikäänkuin selkeyttää tuon harrastuksen haittoja ilman moralisointia.
Ainakin kielletyn hedelmän makeus vähenee, jos asiaa käsitellään ilman kovaa "haloota".
Piankos poikasi siitä varttuu ja järkikin yleensä samalla lisääntyy.
Selitellä, kun ei itse tartte olla kummassakaan osassa.
Sain luvan polttaa ja isä sanoi että missä tupkkaa on , jotenm kaapista vain ja kessuttelemaan.
Voimme kuitenkin toivoa että lapsesi viisastuu siitä vielä, mutta siinä saäästyy molemmat jos ennakkoluulottomasti annatte luvan polttaa, niin hän säästyy synnistä ja te monelta vaikealta ja visaiselta pulmalta.
Eihän se varmaan hauskaa ole, joten puhukaa vielä ennenkuin annatte luvan..
Minä poltan vieläkin ja olen jo 53 vuotias,, en suosittele pienille enkä suurille.
>>Voimme kuitenkin toivoa että lapsesi viisastuu siitä vielä, mutta siinä saäästyy molemmat jos ennakkoluulottomasti annatte luvan polttaa, niin hän säästyy synnistä ja te monelta vaikealta ja visaiselta pulmalta.
Neuvoisin sinua keskustelemaan ihan rauhallisesti tuon "kärähtäneen" nuoresi kanssa. Tupakointiasia on keskusteluttanut myös meidän perheessämme jo useamman vuoden ajan, erityisesti, kun kyseessä on alaikäinen nuori.
Kysymys on vaikea, myönnän sen, enkä osaa antaa mitään yleispätevää ohjetta. Uskon, että jokaisella perheellä on omat keinonsa, joilla ehkä päästään asiassa selvyyteen.
Särähti korvaani tuo "kaverilta saanut tupakat"! Älä usko moista hätäpäissä keksittyä juttua. Niinhän sitä aina sanotaan kun kärähdetään.
Teitä hyvistä neuvoista!
Minä olen niin tempperamettinen ihminen, että poltin käämit ensin, kun poika kiinni jäi!
NYT olemme kyllä rauhoittuneet kaikki ja keskustelleet!
lupaa tupakointiin minulta ei heru, koska alaikäinen on meidän, vanhempien vastuulla. Itse meistä kumpikaan ei polta!
VAIKEA on tuo asia, todella vaikea1 Näin vaikean eteen en äitinä ole aiemmin joutunut!
YRITÄN nyt HYVIN rauhallisesti asiaa eteenpäin viedä!
Kiitos teille, jotka vaivauduitte miettimään ratkaisua pulmaani!
Toki ymmärrän, että kokeileehan ne kaikkea, mutta olisin niin toivonut, että meikäläisen tupakkavalistus olisi uponnut, edes omaan lapseen!!!
Vaan ei sitä vissiin tässäkään asiassa ole profeetta "omalla maallaan"!
Kiitos teille!
On toinenkin puoli, se muistuttaa että sitäkinhän voisi kokeilla..
Niinkuin Jyrkkä kielto se ajaa nuoren polttamaan salassa.
Kuinkahan asiaan tulisi suhtautua niin että se lapselle jäisi itselle jotenkin niin että tekee mieli seisoa sellaista vastaan...
Meillä on monenlaista neuvoa ja käsitystä, mutta mikä on parein niistä.
Joitakin kiellot vain yllyttävät toiset hikoillen niitä noudattavat, ja monellahan on luonteessa jo tupakan vastenmielisyys.
Kannattas käydä sairaalassa vierailulla tupakkakroonikkojen osastolla, jotta näkis, kun on pilli kurkussa, jonka kautta henki kulkee.
Minun aikanani oli kouluissa savu-sirkku nukke, joka imi tupakkia ja sitten näki sen keuhkoista jo yhden poltetun savukkeen jälkeen, miten se mustuttaa keuhkot.
Meidän perheessä loppuu rahahanat heti sellaiselta, joka on polttanut ja alle viisitoistavuotias vieläpä selkäsaunan.
Konsteja on monia, mutta millään päänsilittelyllä asiasta ei selviä.
Myöskään ruokapöytään ei ole asiaa.
Hentilän Timo kertoi lyövän aina nyrkkiä pöytään ja rangaistus seurasi, kun joku oli polttanut.
Tupakoinnista ja sen viheliäisyydestä pitää muistaa saarnata jo hyvissä ajoin, eikä vasta sitten, kun ensimäinen kärähtää.
Kannattaa myös takavarikoida mahdollinen tupakka-aski nuoren huoneesta, sillä alle 18 vuotias on täysin vanhempien armoilla.
Jos nuori säästyy 18 vuoden ikään asti aloittamatta, hän ei todennäköisesti aloita sitten enää.
Minun lapsuudessani oli kova kuri ja armoa ei tunnettu. Monasti sai juosta ulos paljain jaloin pakkaseen ja ovi meni perässä lukkoon.
Onneksi oli navetta, johon saattoi mennä lämmittelemään.
Suutarin Ville oli aikoinaan kova tupakkimies. Sitten hän teki lakon ja aikoi lopettaa.
Eräänä päivänä hän löysi vielä avatun lupiasikin kaapista meinaten alkaa polttamaan.
Tupakka-askia hän pyöriteli kauan hermostuneena käsissään, mutta meni sitten ulos portaille heittäen tupakka-askin korkealle navetan yli huudahtaen:" Luuletkos, että minä olen sinua heikompi !" Tupakkaan suhtaudutaan kristillisyydessä melko leväperäisesti. Esim.kristillisyyden kansanopistoissa tupakointi on hyvin yleistä ja siellä moni on oppinut tupakoimaan johtuen yleisestä asennoitumisesta, joka on erittäin sallivaa tupakointia kohtaan.