em harkkojen vertailua on täällä paljonkin pohdittu, mutta nythän lammille on tullut uusi harkko, u 0,17 eli lakan eko ja lammi u-arvoiltaan lähes sama.
Lakka muurataan, eli laastia kuluu ja työtä on lisää. Näkyykö tämä kuinka paljon hitaampana=kalliimpana työnä (voiko joku sanoa kuinka monta harkkoa lammia latoo/pvä ja vastaavasti lakkaa määrää/pvä?)?
Lakkaan menee vähemmän valubetonia, eli kuivumisaika on ½ lyhyempi, vai onko, eli Lakkan taloon pääsisi nopsempaan sisätasoitetöihin?
Rinneratkaisussa lammi parempi, koska samaa harkkoa voi käyttää koko seinässä, mutta mites lakan tuote, onko muurikivet kosteusteknisesti parempia????
Jos lakka on muutaman tonnin halvempi ja betonia kuluu ½ vähemmän , niin kallistuuko vaaka lakkaan vai tuleeko LAmmin latomisnopeus yms kuitenkin kokonaisuus huomioiden halvemmaksi???
Lakka muurataan, eli laastia kuluu ja työtä on lisää. Näkyykö tämä kuinka paljon hitaampana=kalliimpana työnä (voiko joku sanoa kuinka monta harkkoa lammia latoo/pvä ja vastaavasti lakkaa määrää/pvä?)?
Lakkaan menee vähemmän valubetonia, eli kuivumisaika on ½ lyhyempi, vai onko, eli Lakkan taloon pääsisi nopsempaan sisätasoitetöihin?
Rinneratkaisussa lammi parempi, koska samaa harkkoa voi käyttää koko seinässä, mutta mites lakan tuote, onko muurikivet kosteusteknisesti parempia????
Jos lakka on muutaman tonnin halvempi ja betonia kuluu ½ vähemmän , niin kallistuuko vaaka lakkaan vai tuleeko LAmmin latomisnopeus yms kuitenkin kokonaisuus huomioiden halvemmaksi???
Vastaukset 30
Vanhimmat
sisältöinen sitova asennustarjous laasteineen, rautoineen ja betoneineen, muuten et oikeata eroa saa...
muuraamisen takia. Muuraminen on hidasta hommaa.
Valmisbetoni ei paljoa maksa, pumppuautolla lakkaharkonkin betonit tulevat ja se auto maksaa.
Hitaampaa on, kuten aloituksessa totesin, mutta tuleeko tiiviimpi ja toisaalta ½ pienempi valulasku ja nopeampi kuivuminen kompensoi työnmäärää ja muurauksen hitautta. Eli vaakakuppi tasan?
Noh. Jos teet perus 200m2 talon, jossa seinävalujen osuus on n. 50m3 ja betonin hinta on 120€/m3, niin voin sanoa lyhyellä matematiikalla että 3000€ on eroa.
matikka... ja jos saat 120,- euroon notkistettun betonin pumpattuna, niin onnea vaan. Eli mielestäni mieluummin mikä vain kuin Lammin valuharkko...
hinta valubetonille. Auto maksa 200-300 eur per 5m3 lasti., eli yksi 5m2 kuorma maksaa 5*120 300 eur =900 eur. Jos seinavlujen osuus on 50m3, niin betonit maksaa 9000 eur.
Kukin voi laskea omalle työlleen hintaa, jos muutamssa viikossa rakentaa lammitalon seinät vs, muuraa tiilitallon seiniä monta kuukautta.
Eikös tuossa esimerkkilaskelmassaisi tullutkin hinnaksi 180,- eur/m3??
Vai oliko tarkoitushakuista jättää muut pakolliset kulut pois? Vai onko valuharkkokauppialla olla tapana?
nyt hinta ero Lakka vs. Lammi 4500,- (ero betonista, puolet) muutama tonni = n. 7000,- ... 8000,- euroa. Tuolla summalla palkkaa muurarin puoleksitoista kuukautta (= koko talon muuraus). Huomaa myös erot harjateräksissä, väitän että lammiin menee 1,5...2 kertaa enemmän terästä kuin Lakkaan.
Oma valintani noista kahdesta (jos ei muita olisi) on ehdottomasti Lakka.
aloittaja taas kyselee, onko kyseessä muut edut kuin hinta, mikä lienee muutama tuhat. Onko tiiveydessä (liimaus vs muuraus) eroa tai kuinka paljon kauemmin menee muurata 3000 harkkoa kuin latoa? Entäs maapaineseinä, onko harkoilla eroa?
sikakallista;-)
Senkus muurailet ja valat sekaisin lakkaharkkoa. Muista mitä sanoin, muuraaminen kestää ja entä mitä sitten tee kun hheikompaan puoliskon seinään pitäisi kiinnittää esim keittiön yläkaapit tai sisäportaat. Siinä vaiheessa kun mietit ja askertelet lakkaharkkoon sopivaa kiinnitystä, kaapit ja sisäportaat ovat lammitalossa paikollaan parilla kiilapultilla.
keittiökalusteitaan ulkopuolelle kiinnittää? Meillä ne on ainakin sisätiloissa... taitaa lastulevyhökötykset turvotakin ulkona..
Varmasti ei ole oleellista merkitystä muuraus/latomisainaan, kun huomioidaan kokonaiuus. Ihan sama meneekö 200 vai 220 harkkoa päivässä. Ja toinen muuraa varmasti nopeammin kuin tumpelo latoo harkkoja. Eli todellista eroa ei voi sanoa kuin jälkeen päin. Tai pyydä tarjous euroa/harkko (raudoitettuna ja valettuna).
ja jos itse teet niin sittenkään ei merkitystä muuraus/latomisnopeudella. Kuta vähemmän teet päivässä, sitä enemmän säästät omalla työllä euroja ;-D
ulkona, okei, enpä silti lammitalon rakentaneena ottaisi lakkaharkkoa. Meitin talossa on ulkoseinässä kiinni parvekkeen lattia ja katto 70 m2 terassi peltikattioa. Myöskin nuohoustikkaat asennettiin hetkessä muutamalla kiilapultilla.
teilläkö on nouhoustikkaatkin?! Ja varmaankin tiilikuvioista peltikattoa ;-P
Miksiköhan kerrostaloja ei tehdä "papuharkosta" jos kerran betoniharkkoon menee enemmän terästystä ?!?
Vai onkohan jollain nyt mennyt kurat ja laastit sekaisin.
et ole rakennusinsinööri vaan konesellainen. Muuten on koulutuksen taso laskenut huimasti...
Et varmaan ole Sinäkään nähnyt valuharkoista tehtyä kerrostalon kantavaa runkoa...
Sulle näemmä täytyy ainaki vääntää rautalangasta.
Pointti oli lähinnä, että betonista tehty perustus. esim maanpaineseinä kestää pienemmillä raudoitteilla kuin kevytsoraharkko seinä.
Ellei kevytsoraharkkomuurin tukemiseen ole otettu mukaan jokaista kellarin väliseinää, pilasteria yms. (yleensä on pakko, ei kestä muuten) jolloin jännevälit jäävät pienemmiksi ja raudoituksen määrä tai ainakin dimensiot pienemmäksi.
Ja muuten valuharkolla pystyttäisiin rakentamaan useampi kerroksinen rakennus kuin kevytsoraharkolla, mutta betonielementit taikka paikallavalettu rakenne on monelta kantilta järkevämpi vaihtoehto.
nyt puhutkin betoniseinistä ja äsken valuharkoista, moinen ero... Tiedän, että valuharkot pystyyn raudoittamalla säästytään osasta kantavaista väliseinistä.
Mutta tiesitkö missä osassa maanpaineseinää on suurimmat vaakakuormat? Aivannn... alapäässä. Noh minnekäs ne vaakavoimat pitäisi viedä? Anturan kautta jonnekin, osa otetaan kitkan avulla. Edelleenkin jää 50...70% voimista palkkiraudoittamattomat anturan vastaan otettavaksi. Maanvaraista betonilaattaa ei saisi käyttää vaakavoimien vastaan ottamiseen, vaan anturat pitäisi raudoittaa palkeiksi, jotka tukeutuvat väliseinien anturoihin ja ns. päätyseinien anturoihin.... oletko kärryllä?
Seuraavaksi pitäisi saada siirrettyä seinältä tuleva voima anturoille. Riittäkö siihen muutama 8 mm harjateräs anturasta? Ja joista suurin osa rälläöidään tai taitetaan mutkalle työmaalla, kun eivät sattuneetkaan valuharkon onkaloon. ja rautaa laitetaan pystyy k~135 ja vaakaan k200...400. Onko edullista?
Tätä vain ei valuharkkomyyjä kerro, eikä edes 75% ns. rakennesuunnittelijoista ymmärrä/osaa.
Kevytsoraharkkoseinät mennään 2 kpl 10 mm rautoja vaakaan jokaiseen saumaan jopa 6 m kantavilla väliseinillä. Lyhyimmillä väleillä riittää jopa 8 mm raudat.
ja taitaakin molemilla eristeharkoilla kantavuus pysähtyä kolmeen kerrokseen. Umpiharkot eri juttu. Tarkistapa vaikka ko. harkkovalmistajan suunnitteluohjeista.
Siispä ottakaa selvää ennen kuin meuhaatte... muille kyselijöille tiedoksi, täällä huudellaan tunteella, ei tiedolla.
valuharkkohan on melkein sama kuin betoniseinä, laskennassakin käytetään samoja menetelmiä.
Ja anturahan raudoitetaan aina palkiksi jos se oikein tehdään eikä vaan nakata paria rautaa alapintaan niin kuin monesti näkee.
Pystyteräkset on samaa luokkaa kuin kevytsoraharkon vaaka saumoissa, tuolla mainisemallasi 2 T10 k200 ei ulkopuolinen täyttö kyllä korkea ole.
Kevytsorharkkoseinässä väliseinät ön tehtävä harkosta, tiilestä yms. kun valuharkkoa käytettäessä väliseinät voivat olla kevytrakenteisia tai ainakin massiivisia (kantavia, tukevia) seinä tarvitaan paljon vähemmän.
Johtopäätös,
sen mitä valuharkossa menttää pystyraudoituksessa niin väliseinissä säästää ja mitä kevytsoraharkoissa raudoituksessa "säästää" sen väliseinissä ja pilastereissa menettää.
ja mitä noista kerroksista tulee, tarkoitin lähinnä umpiharkkoja en sandwich-harkkoa.
ei tuu tiiviinpää muuraamalla (tutustu valuharkkojen rakenteeseen niin huomaat) eikä kuivumisnopeudessa ole eroa (sama aika varattava molemmissa).
rudus, halvempi ja parempi kuin lammi.
Vielä parempi kuin Rudus ja Lammi. Pienipi u-arvo kivellä ja pienemmän ontelot,joten valubetonia vähemmän.
merkkinen jokin harkko on. Lammi oli ensimmäisiä valuharkkojen valmistajia ja idea on hyvä, yhdellä latomisella koko seinä valmiiksi pintatöitä lukuunottamatta.
Isoisä teki tiilitalon tiilet itse, samalla filosofialla voisi vääntää lammiharkontapaiset harkot itse.
0.19 seinien u-arvoilla ei ole juurikaan merkitysä talon energiakulutukseen. Eniten merkkaa haluttu sisälämpö talvella ja lämmitysmuoto.
Vielä vähemmän on siis merkitystä 0.16 vs 0.17. Valinta kantsii tehdä hintapohjalta.
http://www.lammi-kivitalot.fi/portal/suomi/yleiset/ajankohtaista/?id=45
jos hinta on valintakriteeri, niin e i kumpaakaan noista, oikeasti.
harkot hyviä, jos halua rakentaa nopeasti vahvarakenteisen ja kestävän matalaenergiatalon. Mulla meni yksin päätoimisesti tehden palkkatöissä käyvän vaimon satunnaisella avustuksella 4 viikkoa latoa, raudoittaa, putkittaa ja valaa 2krs 696 m3 lammitalon seinät.
Täällä on lukuisia muurattavia tiili ja sipotaloja, ammatiporukat tuhersi niiden seinien kanssa kuukausia.
et kirjallisuuden ja mun mukaan pientaloon menee keskimäärin 3600 työtuntia ja 4 viikkoa siinä on pikku juttu. Eniten aikaa menee sisä- ja ulkopintojen hifistelyyn.
... rungon osuus koko talosta on häviävän pieni.
Sinun tapauksessasi 4 vko x 24 h/pv x 7 pv 4 vko x 12 h/pv x 7 pv = 1000 tuntia?
jotta 12 tuntia päivässä 7 päivää putkeen jaksat rakentaa. mene lenkille jotta pärjäisit mulle cooperin testissä (3300m) mussuttamisen sijaan.
anturoista kattoon 1500h on realistinen n. 200-220m2 talossa
ne jotka alle 1000h tarjoavat, niin rakentavat laatikkotaloja.
ei ainakaan pääkaupunkiseudulla sellaisia rakenneta, joissa on vain 4 nurkkaa
Kyllähän niitäkin fiksut tekevät. Jokainen ylimääräinen mutka on ranteen heikkoutta.