tänä kesänä, koneella vai purjeilla?
koneavusteiset purjehdusosuudet konemaileiksi pls
koneavusteiset purjehdusosuudet konemaileiksi pls
kummalla
enemmän maileja?
23578
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 23
Vanhimmat
koneella n. 30 tuntia
maileja koko kesänä vähän vajaa 700
matkanopeus n. 5,5 solmua eli laske siitä. tietenkin tyhjäkäynnit pois ja pojuun-pojusta pois kans pois siit
itse asiassa aika ylpeä tämän vuoden saavutuksesta, 1,5 vuotias mukana veneessä
Tänä kesänä taitaa olla konemaileilla yliote. Ei ole oikein tuulet osuneet.
Koneella ajettu osuus riippuu varmaankin kulkualueesta. Jos se on pääasiassa lyhyitä matkoja satamasta tai saaresta toiseen, tulee suhteellisesti enemmän koneajoa kuin pitkillä avomerilegeillä.
Koneen käyttö riippuu paljon myös säästä. Korkeapaine ja heikot tuulet suosivat koneajoa, jos ei halua jäädä lillimään parin solmun vauhtiin.
Matkapurressa apumoottori on tärkeä varuste. Jokainen käyttää konetta sen verran kuin itse katsoo tarpeelliseksi.
Nykyaikaisessa matkapurjeveneessä tuo ilmaus "apumoottori" on vähän, no, vanhentunut. Koneet ovat samaa teholuokkaa tai jopa suurempi kuin monissa fiskareissa ja veneet kulkevat niillä samaa vauhtia tai jopa kovempaa kuin purjeilla. Käytetäänkin aika paljon. Oikeastaan moottori on siis rinnakkainen vaihtoehto purjeille.
"Apumoottori" sopisi paremmin varattavaksi vain sellaisia moottoreita varten, joita ei voi käyttää suoraan veneen liikuttamiseen, esimerkiksi dieselgeneraattorit.
Apumoottorista puhutaan, kun vene on suunniteltu kulkemaan purjeilla.
Jos koneteho on riittävän iso ja koneajo on suunniteltu vaihtoehdoksi purjeiden käytölle, puhutaan moottoripurjehtijoista. Joskus on pantu lukuarvojakin näihin määritelmiin. Moottoripurjehtijassa tehon alaraja saattoi olla esim. 10hv/uppouman tonni.
Vertaus fiskariin, jos tarkoitat perinteistä suippoa moottorivenettä etkä esim. kalastustroolaria, on hiukan huono. Moottoriveneessä ei ole korkeaa takilaa, joka hidastaisi etenemistä vastatuulessa. Mv pääsee runkonopeutta vastatuulessa ehkä jopa pienemmällä koneteholla kuin purjevene, luulisin. Nykyisillä "pellinkiläisillä" huippunopeudet taitavat olla 20kn luokkaa ja konetehot jopa 100hv. Aika harvassa samanpituisessa purkkarissa on vastaavia konetehoja.
Omassa veneessäni parhaat vrk-matkat purjein ovat olleet 200 mpk-luokkaa (surffinopeudet usein 10-12kn, hetkittäin >15kn). Koneajossa en pääse lähellekään noita lukemia. Kovassa sivuvastaisessa kulkee purjein 6kn tai yli, koneella vauhti jää helposti alle 4:ään solmuun (jos on aallokkoa) täystehollakin. Omassa veneessäni kone on siis tyyppillinen apumoottori, ei todellakaan vaihtoehto purjeille muuta kuin heikossa tuulessa.
on tyypillisesti varustettu jollain n. 30 hv koneella (n. 35-jalkainen, n. 5-6 tonnia) ja marssinopeudet koneella 6-7 solmua. Purjeilla nopeudet vaihtelevat paljon enemmän, mutta aika moni tekee matkasuunnitelmat viiden solmun mukaan.
"Nykyaikaisella" tarkoitan lähinnä alle 20-vuotiaita konstruktioita.
moottoripurjehtijaa ei oikastaan ole olemassakaan.on moottoriveneitä ja purjeveneitä.jos veneessä on purjeet ja se pystyy tekemään 5m/s tuulessa vastakäännöksen,on se purjevene.apumoottori on pääkone,jos veneesi etenee sen voimin.olisit voinut kertoa esimerkin,että veneesi kulkee 0m/s tuulessa purjein 0nm, mutta kun se silloin kulkee koneella 6 kn niin kyseessä on moottorivene.näin sanovat tällöin vesiliikenteen säännötkin.
tarkoitetaan yleensä sellaista venettä, jolle purjeet ovat vain erityisen suotuisan kelin vaihtoehto. Liittojen katsastusohjeissa käsitettä ei ole, ainoastaan rajaus, mikä voidaan katsastaa purjeveneeksi. Jotkut on kuulemma sitä mieltä, ettei esim. Nauticat 33 läpäisisi sitä testiä, mutta kyllä niitä SPL:n kalenterissa on.
Itselläni on 10-metrinen purjevene ja 28 hv moottori, kulkee kyllä runkonopeutta koneella eikä tarvi edes täysiä kierroksia.
myös englanninkielisillä foorumeilla. Moottoripurjehtija on internetin sanakirjoissakin määritelty. Nauticattien valmistajallakin on selvä käsitys mikä malli on moottoripursi ja mikä Nauticat-malli on purjevene.
Tässä muutamia poimintoja netistä:
http://www.cruisersforum.com/forums/f47/motorsailor-vs-sailboat-1591.html
"huonosti purjehtiva vene, jossa on iso moottori" yms. määritelmiä
http://www.boatdesign.net/forums/motorsailers/defining-motorsailor-26430.html
"Most so called sailboats nowadays are motorsailors".
"A sailboat with an auxilliary will have better performance overall under sail than under motor".
Yksi oli aika naseva: "vene joka purjehtii yhtä huonosti kuin liikkuu purjein"
http://www.xente.mundo-r.com/motorsailers/index.htm
"Motorsailers should be, in my opinion, hybrids among sailing boats and motor boats, having amplier volumes than those of a pure sailing boat, as well as a nice pilothouse conceived to steer and navigate (so not being being only a deck or raised saloon) to make them more livable in all kind of weathers; able to carry a generous cargo; have manageable sails with a short crew (without the needing of very expensive hardware), but able to easily pull the boat as to develope hull speed under sail alone in a moderate breeze (force 4); have a propeller-engine combination allowing for a fuel efficient motoring and having power enough to at least reach hull speed under engine alone, as well as extra muscle to beat dead to windward in a Force 10 storm in protected waters".
http://www.answers.com/topic/motorsailers
…the term motorsailer might almost have been regarded as a derogatory description of a hybrid boat that could neither motor as well as a power-boat nor sail as well as a sailboat. Motorsailers had large heavy engines, big fixed propellers, and shorter-than-usual masts, so their performance suffered under both sail and power. Of course, had you been an optimist, you could have pointed out that they sailed better than pure powerboats and motored better than pure sailboats.
Oli miten oli, purjeveneen kone on englanninkielisessä purjehduskirjallisuudessa yhä "auxiliary" kone (apukone) ja saksankielisessäkin yhä puhutaan apumoottorista.
Minulle ihan sama mitä termiä käytetään, "apumoottori" ei herätä tunteita puolesta eikä vastaan.
purjeilla yli 1000!
Huhtikuun lopusta eiliseen on tullut hiukan yli 4000 mpk lokiin. Mistä ne koneajomailit tietää tarkalleen, jos niistä ei pidä kirjaa? Moottoriin kyllä tulee käyttötunteja tyhjäkäynnistä ja satamissa kurvailuista, joten pelkästään käyttötunneista ei oikein voi laskea tarkkaa koneajon mailimäärää. Avomerilegeillä on tullut ladattua akkuja koneen tyhjäkäynnillä. Koneajossa matkavauhtini on yleensä 5 kn, koska ajan melko pienillä kierroksilla. Alkukesänä Itämerellä tyyntyi niin, että tuli 3 vrk koneajoa yhteen pötköön heti reissun alussa.
Purje/kone:
Suorinta tietä maileina % 50/50
Kuljettuina maileina % 60/40
Ajassa % 70/30
Jotenkin näin
jotenkin näin jo useana vuotena: kuljetut mailit kaudessa 600-800. Koneen KÄYNTItunnit noin 50-70h. Maileista koneajoa noin 150-300. Käyntitunteja tulee päivälle lähdössä ja tulossa helposti yhteensä 1h, vaikka koko päivä/matka purjehtien etenisikin. Nämä mailit lähivesillä pörräten. Enemmänkin olen alkanut miettiä veneen käyttöpäiviä, niitä tulee vuodelle noin 50. Eli aika on kortilla nykyaikana valitettavasti...
Normaaliduunarilla 4 vkoa kesälomaa => n. 30 päivää. Kesäkuussa ja elokuussa n. kahdeksan viikonloppua => 8*2=16 päivää. Toukokuussa ja syyskuussa ehtii jos ehtii ja säät sallii jos sallii. Onko tuo nyt sen vähemmän kuin vaikka 20 vuotta sitten työssäkäyvä ehti?
Meillä menee päivät aika samoihin. Maileja kertyy yleensä 1200-1500. Koneeseenkin satakunta tuntia per vuosi.
ihan ok kaudessa. Työn puolesta skönärinä kylläkin mahdollisuus olisi lomilla seilata enemmänkin, mutta perheellisellä sitä on aina kaikkea muutakin ohjelmaa mukamas... Opettajathan ne ovat ainoat, joille tämä harrastus sopii ajankäytön puolesta...
yllettäis siihen 50 pv kaudessa, jos ei olis tiukka linja, että kesäviikonlopuille ei kerta kaikkiaan oteta muuta menoa. Jos joku sukulainen sitten hermostuu, kun ei tulla häihin, niin hermostukoon.
Maileja on 3 kesän aikana tullut 2800.
Konetta olen käyttänyt noin 40 litran verran.
Vene on 4 tonnia painava 32 jalkainen, koneena 2GM.
Tankissa edelleen 50 litraa löpöä.
Maileja en muista ulkoa, enkä lähde heti tsekkaamaan (vene Paraisilla, mutten asu rannikolla) mutta sen muistan, että Tukholmaan ja takaisin Dieseliä 25-30 litraa - toki loppukesästä tuulet olivat välillä kevyempiä kuin meidän matkamme aikana.
purjein.
Naftaa kulunut n. 25l
Konetunteja n. 40
Pursi liikkunut n. 600 mailia (aivan liian vähän)
..ja koneella.
Tänä kesänä poikkeuksellisen paljon konetunteja, noin 22 yhteensä. Maileiksi muutettuna jopa satakunta mailia. Se on ihan liikaa se.
Maileja kaikkiaan karvan alle 700 (loki nollautui, laskettu lokikirjasta).
Osittain suuri konetuntimäärä selittyy minulla kolmen viikon yksinpurjehdusjaksosta. Tällöin niitä koneajomaioleja vaan kertyy väkisin enemmän, kun täytyy ajaa ulos selkeille vesille, ennen kuin voi antaa autopilotin ajaa purjeiden noston/laskun ajan.
Vastaavasti viimekesänä konetunteja oli alle kymmenen ja mailit samaa luokkaa kuin tänä kesänä, koska se oli enemmän "normaali" purjehduskesä.
Tuo ylläoleva siis vaan omalla veneellä tehdyt lomapurjehdukset. Lisäksi on tietysti kaikki kisat ja siirtopurjehdukset pitkin meriä, mutta niistä ei ole dataa, vain mutua...
koska se on selvästi toissijainen kulkemisen voimanlähde. Moottoria tarvitaan ainoastaan eritysitilanteissa niinkuin kuvasit.
Kun edellisellä veneellä purjehdin, niin konekäyttö jäi murto-osaan nykyisestä. Tuo diisseli kun on liian helppoa ottaa käyttöön verratuna parimetrisen takakannen takana olevaan Seagull-moottoriin...
Lomapurjehduksessa kun mulla ei ole aikataluja. Eikä ennakkoon suunniteltuja reittejä tai kohdesaaaria. Sinne mennään, minne ehditään. Pitkään mulla oli sellanen tapa, että lapset sai valita mihin rantaudutaan. Ja se kävi niin, että kun ne halus jo matkan loppuvan, ne kysyi, että " voitasko me tohon saareen mennä?"
Ja usein mentiin siihen, jos oli mahdollista.... Nykyään kun lapset on jo isoja ja purjehdin enemmän yksin, niin valitsen paikat eri metodilla, mutta aikatauluja ei ole vieläkään... fiiliksen mukaan menen.
Maileja 1100 ja konetunteja n. 80 eli on sitä koneella joutunut vähän liikaa ajelemaan tänä kesänä. Kyllä purjeilla liikun lähes aina, kun matka edistyy vähintään n. 3 solmun vauhdilla ja aikataulun salliessa myös hitaampi eteneminen purjeilla tulee yleensä kyseeseen. Kryssimistä tulee myös usein harrastettua toisinaan myös kapeammissa paikoissa, joten kyllä ne aikataulurajoitukset ovat se suurin syy koneella ajoon. Jos meinaa kotivesiä kauempana käydä purjehtimassa, niin kyllä sitä väkisinkin joutuu koneella välillä ajamaan. Saaristomerellä on satamia sen verran tiuhassa, että siellä voi purjeilla mennä sitten vaikka 10 mailia päivässä, jos ei pitemmälle kerkiä. Mutta jos menee kauemmas, niin todennäköistä on, että jossain vaiheessa matkaa osuu tyyni jakso, ja jos ei ole aikaa vaikka viikkoa odottaa tuulta, niin sitten täytyy ajaa koneella.