Kerroin rehellisesti mikä juoppo äijä mulla on.
Äijä ihmetteli kun naapurit alkoi karttamaan ja katselemaan vinoon.
Sanoin että mitään ei sohvaperuna tee kuin kaljaa kittaa joka ilta. Että heitän sen kohta pihalle.
Että näin.
Mitäpä sitä salailemaan kun ei ole oma häpeä. Kerroin äijälle että nyt tietää suku, naapurit ja kaverit.
Että elä itses kanssa jos voit.
Äijä ihmetteli kun naapurit alkoi karttamaan ja katselemaan vinoon.
Sanoin että mitään ei sohvaperuna tee kuin kaljaa kittaa joka ilta. Että heitän sen kohta pihalle.
Että näin.
Mitäpä sitä salailemaan kun ei ole oma häpeä. Kerroin äijälle että nyt tietää suku, naapurit ja kaverit.
Että elä itses kanssa jos voit.
Vastaukset 15
Vanhimmat
No, melkoinen juoppo täytyy olla, jos on onnistunut salamaan pämppäilyn sukulaisilta, naapureilta, kavereiltaan..
mieleen.
Jännä juttu, mutta itsekin pystyin aika hyvin kaikki salaamaan, lähinnä juuri sukulaisilta.
Naapureista en osaa sanoa, tiesivätkö ja kuinka paljon.
Kaveripiiri kyllä tiesi yhteisistä illanvietoista johtuen.
Jälkeenpäin mainitsin jollekin melko läheiselle sukulaiselle, että juopottelin vuosikaudet ja vihdoinkin pääsin "aineista" eroon.
Hän oli ihmeissään, kun ei ollut aavistanut mitään.
Onko äijän itsensä kanssa asiaa käsitelty, ja onko kyse iltakaljojen lipittämisestä, vai jatkuvasta juopottelusta?
Tällä on tarkoitus alkaa perinteinen "Pelasta itsesi, ota yhteyttä BB:hen, Juoppo ei raitustu ennenkuin jätät sen" jne standardijargoni.
Vaikka kyllähän nämä lähinaapurit jo entuudestaan huomanneet kun aina mukana niidenkin yhteisissä kemuissa.
Sukulaiset ei. Jos litkii kaljaa joka ilta kotona hissukseen niin kukapa sen tietää. Äijä myöntää ongelman mutta ei tietenkään tee asialle mitään ja minä en jaksa. Että näin. Eikä ole provo. Eilinen meni taas kännissä ja käveli edes takas niin että uni tuli vasta klo 1 jälkeen ja mulla aamulla aikainen ylösnousu.
No eipä juoppo muista välitä. No eipä minunkaan tarvi juoposta välittää. Kohta laitetaan kipot jakoon.
Jos nyt siis kohta kerrot julkisesti haluavasi erota miehestäsi (jota olet ehkä harkinnut), niin kaikki "tietää" jo että eronne syy oli "miehesi ryyppääminen". Miehestäsi voi tuntua siltä, että sä vedit siltä julkisesti maton jalkojen alta ja varmistit oman selustasi. Jätit hänet julkisesti yksin. Petasit tilanteen niin, että sun ei tarvitse kantaa omaa vastuutasi liton epäonnistumisesta, vaan kaikki menee miehesi piikkiin.
Tai sitten toi oletukseni oli vaan mun oman kokemukseni. Niin meinaan kävi mulle. Join silloin vielä tosi hillitysti. Yksi tai kaksi lasia konjakkia kerran viikossa. Jälkeenpäin tilanne oli se, että eromme syy oli "mun ryyppäämiseni". Mun mielestäni ex vain pakeni siihen selitykseen kun ei osannut/halunnut/kyennyt ottamaan vastuuta omasta osuudestaan.
Ja sillä nuijitaan etenkin miehiä, vaikka eivät kummoisia juoppoja olisikaan.
Millä mitään todistat, jos akka on leimakirveen kanssa heilunut lähipiirissä suuna ja päänä?
Toinen vielä raskaampi naisten käyttämä lyömase on jopa pedofilia, mutta niin raskas, että se menee oikeuteen, ja moni akka on siellä saanut näpeilleen laskelmoidusta valehtelusta.
Sanonpa vaan itsekin eronneena, että sitä nopeammin sinä erosta toivut, mitä kiltimmin sen homman hoidat. Sinua ei millään tavalla hyödytä se, että miehesi nyt on leimattu juopoksi, mutta hänelle se voi olla koko loppu elämää määrittävä. Jos et välitä yhtään siitä, miten miehesi elämäänsä jatkaa, niin ajattele edes vähän itseäsi: vihan ja katkeruuden vallassa ei kannata sortua sellaisiin tekoihin, joiden kanssa on vaikea elää. Ja minä olen muuten itsekin nainen, alkoholistin ex-puoliso.
En haluaisi olla ilkeä mutta siltä nyt vaan tuntuu.
Mies juo joka ilta vähintään mäyräkoiran. Siis vähintään.
Vihaan sitä että olen mahdollistanut tämän näin pitkälle. Syytän myös itseäni.
Ero ei ole helppo, itken ikävääni jo nyt ja olen jonkinlaisessa läheisriippuvuussuhteessa äijään.
Olen uhrannut ja antanut hänelle paljon sellaista mistä hän vain pystyi haaveilemaan ennen minua.
Odotan palkintoa ja siksi olen marttyyri.Niin ja tiedoksi vaan etten itse käytä lainkaan alkoholia.
En halua suojella enkä salailla hänen juopotteluaan. Siinähän petän vain häntä itseään ja minua itseäni.
Kun kerran ryypiskelee niin ryypiskelköön että kaikki tietää.
sairastunut syöpään ja olisi samallaisessa tilanteessa sen takia. Aika moni jättä myös siinä tilanteessa, en usko että miehesi pystyy tekemään asialle sen enempää kuin sinäkään. Silti voit aivan hyvin nostaa kytkintä ei mitään syytä olla ilkeä. Sen kuin lähdet kävelemään tilanteesta.
Nuo ovat vaikeita tilanteita. Sinulla on varmasti raskasta ja tunnen suurta myötätuntoa sinua kohtaan. Tosiasia kuitenkin on, että mitä suuremman vallan annamme negatiivisille tunteille, kuten vihalle ja kostonhalulle, sitä suuremman vallan ne meistä ottavat. Alkoholistia ei tarvitse suojella tai ymmärtää, mutta lynkkaajaksikaan ei kannata ryhtyä: riittää, kun teoillasi näytät, että et hyväksy hänen juomistaan. Vihaaminen ja kostaminen ei ole *sinun* kannaltasi rakentava tapa suhtautua asiaan. Itse pääsin vihasta, kostonhalusta jne yli tiedostamalla sen, että olin ollut tekemisissä sairaan ihmisen kanssa.
Ihan oikein teit kerran äijä pilannut sun elämän ryyppäämällä niin miksei sitä voi kertoa muillekin. Mistä se muuten saa rahat kaljaan, et kai sä vaan niitä maksa?
No, mun mielestä näitä kahta sairautta ei voi oikein rinnastaa toisiinsa. Kun ainoa yhtäläisyys on tuo *parantumatonsairaus*. Alkoholistihan voi vaikuttaa oman *parantumattoman* sairauden etenemiseen. Mutta syöpäsairaalla on valinnat vähissä, oman sairautensa kanssa.
Ja nimenomaan, mies on juuri se, joka voi (ainoastaan) tehdä jotain, jos haluaa. Läheisen haluamisella ei ole mitään merkitystä alkoholistin elämässä. On se pullo niin rakas, että se ajaa kaiken edelle.
siihen, että asiasta ei tule kuin yksi tekosyy juoda lisää. sehän on tietenkin "sinun syysi".
avioero on yleensä iso helpotus oli syy mikä tahansa. juoppo kerjää kyllä sääliä ennen ja varsinkin jälkeen lupaillen mahdottomat. mutta hänen pitää katkaista napanuora, joka yhdistää alkoholin ja sinut samaan liekaan. tai siis sinun on se katkaistava.
niin kauan kuin mahdollistat hänen juomistaan ollenkaan niin juominen saa sitäkin kautta lisää virtaa.
jos ja kun juoppo haluaa pilata elämänsä päihteillen, niin muiden elämään hänellä ei ole samoja oikeuksia.
tsemppiä .
tee napakat päätökset, kun niiden aika on.
avioerohakemukseen ei kai tarvinne kirjata oikeaa/väärää syytä miksi sen tekee ?