http://www.maaseutuplus.fi/files/download/Kolmassektoritapetilla-20090327.pdf
Kolmas sektori tapetilla
Kylätoimijoiden neuvottelupäivät
Riihimäki 20.3.2009
Ritva Pihlaja
Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, kansalaisjärjestöteemaryhmä
Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti
Kolmannesta sektorista puhutaan paljon
• ”Hallitus edistää julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin kumppanuutta palvelutuotannossa.”
• PARAS-hanke: kunta- ja palvelurakennetta uudistetaan
Valokuvamatka
Maaseudun kolmannella sektorilla tapahtuu paljon
• tapahtumia, juhlia, toreja
• kulttuuria, taidetta, teatteria, musiikkia
• liikuntaa, urheilua
• virkistystä, harrastuksia, hauskanpitoa
• lapsi- ja nuorisotoimintaa
• ympäristönhoitoa
• perinteen tallentamista ja elvyttämistä
• ystävätoimintaa, vertaistukea, yhdessäoloa
• palo- ja pelastustoimintaa
• asukas- ja ja kylätoimintaa, edun valvontaa ja tekemistä
• palveluja: monipalvelupisteitä, yhdistelmäpalveluja, lasten ja vanhusten palveluja jne
Järjestöjen valintoja osana yhteiskunnan muutosta
• vapaaehtoisuuteen nojaava, perinteinen järjestötoiminta
• palvelujen tuottamiseen ja myymiseen erikoistuva järjestötoiminta
hyvinvointityö palvelujen tuottaminen
Kuntien budjettivarat riittävät tulevaisuudessa vain lakisääteisten palvelujen tuottamiseen.
Kolmannen sektorin roolin kasvua palvelujen tuottajana jarruttaa eniten…
• Järjestöjen toiminnan rahoitus on epävarmaa.
• Järjestöväki alkaa olla ikääntynyttä ja nuoria on vähän.
• Järjestöissä ei ole tarpeeksi aktiivisia toimijoita.
• Järjestöissä ei ole riittävästi osaamista palvelujen tuotantoon.
• Kunnassamme ei ole sellaisia järjestöjä, jotka olisivat kiinnostuneita palvelujen tuottamisesta.
• Lainsäädäntö ja verotuksen tulkinnat rajoittavat järjestöjen toimintaa liiaksi.
• Järjestöt eivät pysty kilpailemaan ammattitaitoisesta työvoimasta.
• Palvelujen tuottaminen on julkisen sektorin ja yritysten tehtävä, ei järjestöjen.
• Ei ole tarvetta järjestöjen tuottamille palveluille, kunta pystyy vastaamaan palvelujen tuottamisesta itse.
• Kunnan työntekijät ja luottamushenkilöt eivät näe, että järjestöt voisivat olla yksi vaihtoehto palvelujen tuottamiseksi.
Kolmas sektori tapetilla
Kylätoimijoiden neuvottelupäivät
Riihimäki 20.3.2009
Ritva Pihlaja
Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, kansalaisjärjestöteemaryhmä
Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti
Kolmannesta sektorista puhutaan paljon
• ”Hallitus edistää julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin kumppanuutta palvelutuotannossa.”
• PARAS-hanke: kunta- ja palvelurakennetta uudistetaan
Valokuvamatka
Maaseudun kolmannella sektorilla tapahtuu paljon
• tapahtumia, juhlia, toreja
• kulttuuria, taidetta, teatteria, musiikkia
• liikuntaa, urheilua
• virkistystä, harrastuksia, hauskanpitoa
• lapsi- ja nuorisotoimintaa
• ympäristönhoitoa
• perinteen tallentamista ja elvyttämistä
• ystävätoimintaa, vertaistukea, yhdessäoloa
• palo- ja pelastustoimintaa
• asukas- ja ja kylätoimintaa, edun valvontaa ja tekemistä
• palveluja: monipalvelupisteitä, yhdistelmäpalveluja, lasten ja vanhusten palveluja jne
Järjestöjen valintoja osana yhteiskunnan muutosta
• vapaaehtoisuuteen nojaava, perinteinen järjestötoiminta
• palvelujen tuottamiseen ja myymiseen erikoistuva järjestötoiminta
hyvinvointityö palvelujen tuottaminen
Kuntien budjettivarat riittävät tulevaisuudessa vain lakisääteisten palvelujen tuottamiseen.
Kolmannen sektorin roolin kasvua palvelujen tuottajana jarruttaa eniten…
• Järjestöjen toiminnan rahoitus on epävarmaa.
• Järjestöväki alkaa olla ikääntynyttä ja nuoria on vähän.
• Järjestöissä ei ole tarpeeksi aktiivisia toimijoita.
• Järjestöissä ei ole riittävästi osaamista palvelujen tuotantoon.
• Kunnassamme ei ole sellaisia järjestöjä, jotka olisivat kiinnostuneita palvelujen tuottamisesta.
• Lainsäädäntö ja verotuksen tulkinnat rajoittavat järjestöjen toimintaa liiaksi.
• Järjestöt eivät pysty kilpailemaan ammattitaitoisesta työvoimasta.
• Palvelujen tuottaminen on julkisen sektorin ja yritysten tehtävä, ei järjestöjen.
• Ei ole tarvetta järjestöjen tuottamille palveluille, kunta pystyy vastaamaan palvelujen tuottamisesta itse.
• Kunnan työntekijät ja luottamushenkilöt eivät näe, että järjestöt voisivat olla yksi vaihtoehto palvelujen tuottamiseksi.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Kaikki Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän teemarymät
Enemmän kuin vakavissani kehotan Teitä ystävällisesti soittamaan minulle alla ja liitetiedostoista ilmenevässä asiassa eteenpäin
pääsemiseksi.
Selvyydedn vuoksi totean kysymyksessä olevan hallintolain tarkoittaman asian, joten sen nojalla asia on jatkevissa hallinto-
oikeusmenettelynä!
Ystävällisesti
Jukka Sinivaara
rakennusinsinööri AMK
Kallionsivu 1 D 32, 48310 Kotka
puh. 040 850 8674
----Alkuperäinen viesti----
Lähettäjä: [email protected]
Päivämäärä: 08.09.2009 13:59
Vastaanottaja:
Kopio: , , , , , , , , ,
, , , , , , , , , , , , , , ,
,
Aihe: Re: Helsingin-yliopisto Ruralia-instituutti johtaja-professori Pirjo Siiskonen
HELSINGIN YLIOPISTO
Ruralia-instituutti
johtaja-professori Pirjo Siiskonen
Kiitän alla olevasta, perjantaina 4.9.2009 lähettämästänne, sähköpostiviestistä, jossa ilmoitatte - saatteella "Josko hän voisi
osallistua", siirtäneenne asian kehittämispäällikkö, filosofian maisteri Manu Rantaselle.
Mielestäni menettelynne oli täysin oikea, onhan Manu Rantasen tehtävänä nimenomaan "IN-SIGHT Strengthening Innovation Processes for
Growth
and Development EU:n 6. po". Kun olen lähettämäni sähköpostiviestin liitetiedostoissa selvittänyt, että Kymenlaakson Voimanpesä-hankkeeni
tulee toimimaan lakisääteisen Kehittämisyhdistys Sepra ry:n ohjelman (http://www.seprat.net/Sepra ohjelma netti.pdf) pohjalta.
Soitin tänään, tiistaina 8.9.2009 laitoksenne yritysasiamies/yritysneuvoja Marja Närhelle, joka yllätyksekseni sanoin keskustelleensa
asiasta Manui Rantasen kanssa, joka oli ilmoittanut ettei osallistu tai muutenkaan myötävaikuta valmistelussani olevaan hankkeeseen.
Puhuin asiasta Manu Rantasen kanssa ja viittasin valtioneuvoston vuonna 2003 tekemän periaatepäätöksen sosiaalialan tulevaisuuden
turvaamiseksi kappaleen 2 kohtaan "Palvelujen varmistaminen yhteistyössä": Palvelurakenteen tulee perustua alueellisesti joustaviin
ratkaisuihin. Sosiaalipalveluiden järjestäminen alueellisesti, seudullisesti ja paikallisesti toimivana kokonaisuutena edellyttää
sosiaali-
ja terveydenhuollon tiivistä yhteistyötä sekä lisäksi yhteistyötä opetus-, asunto-, työ- ja liikenneviranomaisten kanssa. Palvelujen
monipuolinen järjestäminen edellyttää kuntien sekä yksityisen ja kolmannen sektorin yhteistyön kehittämistä.
Koska sekä sosiaali- ja terveysministeriö että työ- ja elinkeinoministeriö ovat tutustuneet Kymenlaakson Voimanpesä-hankkeeseeni ja
ohjanneet minua asiassa eteenpäin, kysymyksessä on hallintolain (6.6.2003/434) tarkoittama asia.
Mainitun lain 7 §:n (Palveluperiaate ja palvelun asianmukaisuus) mukaan asiointi ja asian käsittely viranomaisessa on pyrittävä
järjestämään siten, että hallinnossa asioiva saa asianmukaisesti hallinnon palveluita ja viranomainen voi suorittaa tehtävänsä
tuloksellisesti.
Saman lain 31 §:n (Selvittämisvelvollisuus) mukaan viranomaisen on huolehdittava asian riittävästä ja asianmukaisesta selvittämisestä
hankkimalla asian ratkaisemiseksi tarpeelliset tiedot sekä selvitykset.
Asia on tämän lain tarkoittamalla tavalla tullut vireille Helsingin yliopiston Ruralia-instituutissa, joten mainitun lain nojalla se on
velvollinen asiassa myös toimimaan. Toki hallintolain 21 §:n (Asiakirjan siirto) nojalla Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti voi
siirtää asian toimivaltaiseksi katsomalleen viranomaiselle. Siirrosta on ilmoitettava asiakirjan lähettäjälle.
Minulle riittää nyt se, että Kotkan kaupungin pääkirjaston I kerroksen kokoushuoneessa 22.9.2009 klo 13 alkavassa valmistelevassa
kokouksessa on läsnä joku maaseudun kehittämistä ja oppilaitostyötä tunteva henkilö. Ihan ajatuksena tuli mieleeni, voisiko asian siirtää
maaseutupolitiikan teemaryhmille!
Lisäkseni asiassa vastaa Kotkan kaupunginvaltuuston ja kaupunkisuunnittelulautakunnan jäsen Juho Eerola, puh. 050 545 9287!
Ystävällisesti
Jukka Sinivaara
rakennusinsinööri AMK
Kallionsivu 1 D 32, 48310 Kotka
puh. 040 850 8674
----Alkuperäinen viesti----
Lähettäjä: [email protected]
Päivämäärä: 04.09.2009 15:16
Vastaanottaja: ,
Kopio: , , , ,
Aihe: VS: Puhelinkeskustelu 2.9.2009 kehittämispäällikkö Hanna-Maija Vaisanen / Jukka Sinivaara
Käänsin tämän Manulle. Josko hän voisi osallistua.
Pirjo
***************************************************************
Pirjo Siiskonen
Johtaja - Professori
Helsingin yliopisto
Ruralia-instituutti
Lönnrotink. 7
50100 MIKKELI
puh: 015 20231 GSM: 0440 752 755 faksi: 015 2023300
sähköposti: [email protected]
***************************************************************
Pirjo Siiskonen
Director - Professor
University of Helsinki
Ruralia Institute
Lönnrotinkatu 7
FIN - 50100 Mikkeli
tel: 358 15 20231 GSM: 358 440 752 755 Fax: 358 15 2023300
E-mail: [email protected]
***************************************************************
http://www.helsinki.fi/ruralia
- Olemme osa Mikkelin yliopistokeskusta -
----Alkuperäinen viesti----
Lähettäjä: [email protected]
Päivämäärä: 02.09.2009 13:48
Vastaanottaja:
Kopio: , , , , ,
Aihe: Re: Puhelinkeskustelu 2.9.2009 kehittämispäällikkö Hanna-Maija Vaisanen / Jukka Sinivaara
HELSINGIN YLIOPISTON RURALIA-INSTITUUTTI
Kehittämispäällikkö hanna-Maija Väisänen
Soitin tänään, tiistaina 2.9.2009, alla ja liitetiedostoina olevasta asiasta.
Verkkosivunne http://www.helsinki.fi/ruralia/tietoa/tietoa.htm mukaan
"Ruralia-instituutti on maaseudun kehittämiseen erikoistunut Helsingin yliopiston erillinen laitos. Instituutin tehtävänä on maaseudun
elinkeinojen ja elinolojen edistäminen.
Toiminnot Ruralia-instituutissa jakaantuvat kolmelle osaamisalalle:
luomu, luonnonvarat ja elintarvikkeet
maaseutu ja yhteiskunta
yrittäjyys ja osuustoiminta.
Osaamisaloillaan Ruralia-instituutti tekee monitieteistä tutkimusta, antaa tutkimukseen perustuvaa yliopisto-opetusta ja koulutusta,
toteuttaa kehittämishankkeita ja vahvistaa maaseudun kehittämistä edistävää kansallista innovaatiojärjestelmää.
Ruralia-instituutti tekee alueellista, kansallista ja kansainvälistä yhteistyötä. Helsingin yliopistossa Ruralia-instituutti toimii
yhteistyössä ainelaitosten ja muiden erillisten laitosten kanssa. Instituutti osallistuu aktiivisesti Mikkelin ja Seinäjoen
yliopistokeskusten toimintaan".
Kuten liitetiedostosta KYMENLAAKSON_VOIMANPESÄ.doc (1314 Kt) ilmenee, niin oppilaitosyhteistyöllä on hankkeeni toteuttamisessa varsin
keskeinen merkitys. Olen ollut asiassa aiemmin yhteydessä Kymenlaakson kesäyliopiston vs. rehtori Olli Mustapäähän, puh. (05) 229 6861,
gsm
040 555 9094 sekä Helsingin yliopiston sosiologian laitoksen osastosihteeri Kati Mustalaan, puh. (09) 1912 3917.
Olisin hyvin tyytyväinen vastaukseenne!
Ystävällisesti
Jukka Sinivaara
rakennusinsinööri AMK
Kallionsivu 1 D 32, 48310 Kotka
puh. 040 850 8674
----Alkuperäinen viesti----
Lähettäjä: [email protected]
Päivämäärä: 02.09.2009 12:35
Vastaanottaja:
Kopio: , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,
Aihe: Re: Kokouskutsu Kouvolan kaupungille
KOUVOLAN KAUPUNGILLE
Viitaten sähköpostien vaihtoomme 28.7.2009 kutsun Kymen Seudun Mielenterveysyhdistys ry:n valtuuttamana edustajanne liitetiedostona
olevassa kokouskutsussa tarkoitettuun mielenterveys- ja päihdetyön kehittämistä koskevaan valmistavaan kokoukseen, joka järjestetään
tiistaina 22.9.2009 klo 13 alkaen Kotkan kaupungin pääkirjaston I kerroksen kokoushuoneessa, osoitteessa: Kirkkokatu 24, Kotka.
Olen aiemmin asiassa soittanut kaupunkinne aikuispsykiatrian avopalvelujen osastonhoitaja Marjo Muhlille, kehityspäällikkö Harri
Kivelälle
ja maaseutuasiamies Tapio Heikkilälle, jolloin sovin liitetiedostoina olevien asiapapereiden lähettämisestä.
Pyydän Teitä ystävällisesti huomiomaan, että Mielenterveyden keskusliitto on luvannut lähettää edustajansa kyseessä olevaan tilaisuuteen.
Olen asiassa soittanut myös maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän kansalaisjärjestöteemaryhmän puheenjohtaja, Teknillisen korkeakoulun
arkkitehti Heikki Kukkoselle ja teemaryhmän sihteeri Ritva Pihlajalle.
Kymen Seudun Mielenterveysyhdistyksen puheenjohtaja Pertti Skyttä, puh. 044 083 4140, on lupautunut vastaamaan asiaa koskeviin
kysymyksiin!
Omasta puolestani toivotan Kouvolan kaupungin edustajan lämpimästi tervetulleeksi kyseessä olevaan tilaisuuteen!
Yhteistyöterveisin
Jukka Sinivaara
rakennusinsinööri AMK
Kallionsivu 1 D 32, 48310 Kotka
puh. 040 850 8674
----Alkuperäinen viesti----
Lähettäjä: [email protected]
Päivämäärä: 28.07.2009 9:18
Vastaanottaja: , , ,
Kopio:
Aihe: Väl: Re: Vastaus Kouvolan kaupungin viestinnälle!
Hei!
Välitän tämän viestin myös teille, koska mukaan pyydetään maaseutupalvelujen edustajaa. Olen lähettänyt tämän myös perusturvaan.
terveisin
Niina Heikkilä
tiedottaja
Kouvolan kaupunki/viestintä
----Alkuperäinen viesti----
Lähettäjä: [email protected]
Päivämäärä: 07.07.2009 8:46
Vastaanottaja:
Aihe: Re: Yhteistyöehdotus Anjalankosken seurakunnalle!
Huomenta,
sähköpostisi on tullut perille. Keskustelen asiasta seuraavassa diakoniatiimissämme perjantaina 21.8.2009.
Yhteistyöterveisin
Hilkka Sormunen