Jännä miten

1 + 1= 1/2 kirjoitti:

sitä voi erehtyä ja mokata kerta toisensa jälkeen. Ensiksi löytää jotain ainutlaatuista, hienointa mitä koskaan.. ja sitten homma kuitenkin kaatuu jo omaan mahdottomuuteensa, vieläpä melkoisella rytinällä.. Tämän jälkeen menee kuukausia aivan pohjalla, tuntuu että maailma oikeasti loppuu.. Lopulta aurinko vähän pilkahtaa, ja hetken on taas hyvä olo, kun luulee asioiden olevan edes jotenkin kohdillaan.. kunnes huomaakin kaiken olleen taas omaa kuvitelmaa, ja saa yllättäen toista kautta tietää asioiden oikean laidan ja sinun mielipiteiden olevan ihan jotain muuta.

Että näin, jokohan sitä tästä kerrasta viisastuisi.. tuskin. Enää ei vain ole pohjaa mistä ponnistaa.. Vaikka en sinulle mitään merkinnytkään, tai joo merkitsin mä, varmaan pidit jonain puolihulluna kiusankappaleena.. harmi, että asiat meni miten meni. Tiedät ainakin mitä merkitset minulle, ei sitä tarvitse enää yrittää todistella.. Joskus kun muistelen elettyä elämää, niin sinut muistan varmasti lämmöllä miettien, että entä jos asiat olisivat menneet toisin..

kirjoitti:

Anonyymi

Kirjoita kommentti

5000

Lähetä