Hei te jotka opiskelette näin vanhemmalla iällä ammattikouluissa (amk tai alempi) päivisin nuorten kanssa! Miten opettajat suhtautuvat teihin? Oletteko samaa sarjaa nuorempien hulivilien kanssa, vai saatteko helpommin vapaita ja joustoa esim. töiden tai perhesyiden takia?
Itse harkitsen joko opisto- tai amk-tasoista koulutusta, mutta on paljon mietittävää miten saan työn ja koulun sopimaan yhteen, jos vielä opettajat suhtautuvat kuin 16-19v nuorisoon. Hankaloittaa asioita entisestään...
Kiitos.
Itse harkitsen joko opisto- tai amk-tasoista koulutusta, mutta on paljon mietittävää miten saan työn ja koulun sopimaan yhteen, jos vielä opettajat suhtautuvat kuin 16-19v nuorisoon. Hankaloittaa asioita entisestään...
Kiitos.
Vastaukset 7
Vanhimmat
No mä olen kohta 30vuotias ja nuorisopuolella. Ihan tasavertaisesti meihin kaikkiin on suhtauduttu. Jokainen ainakin mun koulussa on yksilö, joten sitä mukaan mennään. Joustoa molempiin suuntiin siis löytyy. Kun hoidat hommasi ja koulusi alustalähtien napakasti (iästä riippumatta) ja osoitat olevasi tosissasi, uskon että myös joustoa kuten perhetilanteiden vuoksi, kyllä löytyy.
suurinosa kaikista tapahtumista ym.on suunnattu n.19 -vuotiaille. On leirejä ja fuksiaisia, bileitä ym. tottakai osallistuminen on vapaaehtoista(onneks!) mutta siinä tulee väläíllä miettineeksi että mitä häh?Itseäni kun ei vois vähempääkään kiinnostaa. Opettajat suhtautuu ihan hyvin :) on vain hyvin ulkopuolinen olo.. osa luokkalaisista esim.asuu vielä kotona ja itse olen muuttanut omilleni jo n.10 v. sitten.. muiden kansssa on vaikea keksiä puheenaiheita. Opiskelen amk:ssa, jos tämä koulutusohjelma olisi ollut aikuspuolella olisin ehdottomasti siellä!!!
Tuskin kukaan opettaja suhtautuu sinuun kuin lapseen, mutta noudatat tietysti ihan samoja sääntöjä ja ehtoja kuin kaikki muutkin. Toki neuvottelemalla-ehkä- voit saada koululta joustoa perhe-elämäsi tai muun tärkeän vuoksi, mutta kannattaisi vain soittaa koululle ja kysellä tarkemmin mitä nyt mielessäsi pyörii. Joskus yhden oppilaan syyt jäädä pois tunneilta ei välttämättä uppoa nuoren luokkakaverin kaaliin ja koulu voi katsoa, että sinun vuoksesi ei kannata saada muuta luokkaa levottomaksi ja vaikeammin hallittavaksi. Tämä on siis vain kärjistys:) , mutta mieti tarkkaan voitko sinä joustaa koulun vuoksi?
Aikuiskoulutuksessahan otetaan huomioon opiskelijoiden elämäntilanteet ja joustamaan lukujärjestyksissä ja opintosuunnitelmissa niin, että se muukin elämä sujuisi helposti.
Aikuispuolellahan ei ole läsnäolopakkoa, mutta nuorisopuolella on. Jos menee nuorisopuolelle opiskelemaan, pitäisi sen mukaan silloin toimiakin, eikä odottaa saavansa "lintsata" enemmän. Kyllähän sitä varmaan ymmärretään paremmin kun on vanha, mutta ei se silti ole sallittua, jos haluaa kurssit läpäistä.
Ja ei opettajat varmasti sinua lapsena kohtele, mutta eivät voi kovin erikoisestikaan kohdella. Amk:ssahan kaikki ovat jokatapauksessa jo lukion tai ammattikoulun käyneitä, eli täysi-ikäisiä ihmisiä. Ja ammattikouluissakin on paljon aikuisia ihmisiä (jos opistolla tätä tarkoitit).
amk:ssahan ei ole edes läsnäolopakkoa, paitsi osalle tunneista. Mutta ammattikoulussa aikuispuolella ei ole läsnäolopakkoa.
Aivan. Riippuu varmaan koulusta, mutta ei kannata odottaa mitään kovin ihmeellistä joustoa. Olisihan se jo muillekin opiskelijoille aika epäreilua, jos joillekin joustettaisi ja toisille ei. Useat parikymppisetkin näet tekevät töitä opiskelujen ohessa ;)
Itse opiskelen AMK:ssa aikuispuolella ja yllätyin, kuinka tiukkaa ja koulumaista opiskelu on ollut! Joillakin kursseilla on tosiaan myös läsnäolopakko. Koulukohtaista siis varmasti. Lisäksi opiskelijoita "rasitetaan" lyhyellä varoitusajalla teetettävillä raporteilla yms. Ne eivät sinänsä vaadi paljon, aikaa vain ei jää paljon etsiä materiaalia ja kirjoittaa.
Kannattaa huomioida myös se, että 'seniorin' ja 'juniorin' lähtökohdat opiskeluun on ihan erilaiset. Jotkut tulevat opiskelemaan suoraan lukiosta, kun taas toisilla on usean vuoden työkokemus takana. Ja työkokemus on iso etu! Se auttaa jäsentämään ja ymmärtämään oppia ihan eri tavalla.
Myös asenne ratkaisee. Moni juniori on ensimmäisessä opiskelupaikassa lukion jälkeen. Hän voi pian huomata olevansa väärällä alalla, tai opinnot ovatkin luultua rankempia. Motivaatiota ei ehkä ole, jos on joutunut hakemaan 'pakkohaulla' työvoimatuen menettämisen uhalla.
Itse aiemmin seniorina juniorien joukossa opiskelleena koin ikäeron häiritsevänä monessa asiassa. Opetushenkilöstön kanssa asiat sujui upeasti, olin aktiivinen ja monessa oppilaitoksen oheistoiminnassa mukana. No, stipendi tuli seniorille, kun opinnot päättyivät.
Yhtään kaveria ei mukaan tarttunut - tuttuja toki paljon. Monta vuotta nuoremmista ihmisistä ei löytynyt kerta kaikkiaan mitään yhteistä, kun koko maailmankatsomus on erilainen.
Suoritin aikanaan ylioppilastutkinnon aikuisopiskeluna, ja pelkästään hyvää sanottavaa. Ihmiset todella haluavat oppia, ovat aktiivisia. Kukaan ei puhalla niskaan, jos et ole läsnä tunneilla vaan poissaoloista on huolehdittava itse. Lukujärjestyksen voi tehdä itse. Aikuispuolella oppismisilmapiiri on kokonaan erilainen, eikä kyse ole opiskelijaelämästä vaan oppimisesta.