En ole vielä kuolinpesän osakas mutta tulevaa varten tiedustelisin,
että kuinka sosiaaliviranomainen suhtautuu toimeentulotukeä myöntäessään
toimeentulotuen hakijan tulevaan perintöön.
Onko sosiaaliviranomaisella oikeutta periä toimeentulotukea takaisin
kun perintö realisoituu. Toki sosiaaliviranomainen voi toimeentulotukea
myöntäessään kirjata päätökseen toimeentulotuen takaisin perinnästä.
Että näin muodollisesti toimeentulotuen perintä takaisin perinnöstä
olisi mahdollinen. Mutta kuinka lakien mukaan on, voiko toimeentulotukea
myöntää perintöä vastaan - ja kun perijä ei halua suostua siihen, että
toimeentulotukea peritään takaisin perinnöstä.
Hankala tilanne esim. silloin, jos kuolinpesä on jakamatta 10 vuotta
ja toimeentulotukiasiakkuus kestäisi samalla tuon 10 vuotta. Velkaa tulisi
sossuun tosi paljon. Jos vaikkapa vuokraan saa kuukaudessa 150 e toimeentulotukea,
niin kymmenen vuoden ajalta velkaa syntyisi 18000 euroa. Korot vielä päälle.
että kuinka sosiaaliviranomainen suhtautuu toimeentulotukeä myöntäessään
toimeentulotuen hakijan tulevaan perintöön.
Onko sosiaaliviranomaisella oikeutta periä toimeentulotukea takaisin
kun perintö realisoituu. Toki sosiaaliviranomainen voi toimeentulotukea
myöntäessään kirjata päätökseen toimeentulotuen takaisin perinnästä.
Että näin muodollisesti toimeentulotuen perintä takaisin perinnöstä
olisi mahdollinen. Mutta kuinka lakien mukaan on, voiko toimeentulotukea
myöntää perintöä vastaan - ja kun perijä ei halua suostua siihen, että
toimeentulotukea peritään takaisin perinnöstä.
Hankala tilanne esim. silloin, jos kuolinpesä on jakamatta 10 vuotta
ja toimeentulotukiasiakkuus kestäisi samalla tuon 10 vuotta. Velkaa tulisi
sossuun tosi paljon. Jos vaikkapa vuokraan saa kuukaudessa 150 e toimeentulotukea,
niin kymmenen vuoden ajalta velkaa syntyisi 18000 euroa. Korot vielä päälle.
Vastaukset 25
Vanhimmat
Yksikin kuolinpesän osakas voi vaatia, että pesä realisoidaan heti. Käytännössä käynee niin, että sosialitoimisto edellyttää, että toimeentulotukea saava pesän osakas käynnistää menettelyn pesän realisoimiseksi - pesä ei siten pysy kymmentä vuotta jakamattomana.
#
Yksikin kuolinpesän osakas voi vaatia, että pesä realisoidaan heti. Käytännössä käynee niin, että sosialitoimisto edellyttää, että toimeentulotukea saava pesän osakas käynnistää menettelyn pesän realisoimiseksi - pesä ei siten pysy kymmentä vuotta jakamattomana.
#
Raakaa peliä on, jos sosiaalivirasto painostaa tai edellyttää perinnönsaajaa käynnistämään perinnönjako.
Mutta jos testamentissa on määritetty, että perintö jaetaan vasta sitten kun leski on kuollut.
Eikä leskikään suostu perinnönjakoon ennen kuin leski on kuollut. Leskellä on tähän täysi oikeus.
Tapauksen taustalla on niin, että rintaperilliset eivät halua ryhtyä jakamaan perintöä ennen kuin
leski on kuollut. Mutta yksi rintaperillinen on sosiaaliviranomaisen asiakas.
Mutta olisiko kuitenkin niin, että kun rintaperillienen sosiaaliviranomaisen painostuksesta
tekee kuolinpesän jakoesityksen, niin siitä huolimatta kuolinpesää ei voida jakaa - vaikka
kuin pyytäisi kuolinpesän jakamista sosiaaliviranomaisten kehoituksesta.
Kysymyksessäsi etä kertonut, että kyseessä on asunto johon jää leski asumaan. Tuo muuttaa tilannetta koska lesken asumisoikeus alentaa perinnön arvoa ja sanoisein, että tuossa tilanteessa olisi kohtuutonta vaatia, että perintö realisoidaan.
Mielestäni "lesken kuolema" ei myöskään ole sellainen odotettavissa oleva etuus josta tt-tuki voitaisiin periä takaisin. Sosiaalitoimella on lesken kuollessa mahdollisuus tehdä hallinto-oikedelle vaatimus, että se määräisi perinnöstä maksettavaksi takaisin viimeisten viiden vuoden aikana maksetut tt-tuet.
#
Sosiaalitoimella on lesken kuollessa mahdollisuus tehdä hallinto-oikedelle vaatimus, että se määräisi perinnöstä maksettavaksi takaisin viimeisten viiden vuoden aikana maksetut tt-tuet.
#
OK. Maksimissaan olisi niin, että sosiaalitoimella olisi juridiset perusteet periä toimeentuloki takaisin viimeiseltä viideltä vuodelta.
Mutta vaikeuksia varmaan toimeentulotuen saajalle ja myöhemmälle perijälle tulee, jos sosiaaliviranomainen saa tietoonsa kuolinpesän osakkuudesta toimeentulotuen saajan kohdalla.
Siis ongelma on tämä, että rintaperilliset ovat sopineet keskenään, että lesken saamaa "omaisuutta ei jaeta" ennen kuin leski kuolee. Mutta kun yksi rintaperillisistä on toimeentulotukea nauttiva ja riippuvainen toimeentulotuesta (vuokra), niin kuinka lopulta käy toimeentulotuen saajan eläminen, kun sosiaalitoimi voi katkaista toimeentulotuen saannin sen perusteella, että kuolinpesää ei ole jaettu - vaikka kuin toimeentulotuen saaja olisi kehoittanut kuolinpesää jakamaan kuolinpesä.
ne perintöosuudet, joita toimeentulotuen hakija ei ole saanut haltuunsa ... tai joista hän on luopunut, koska ei ole halunnut perintöosuutensa valuvan yhteiskunnan massiin? Verotustietoihin saattaa asiasta tulla merkintä mutta verotushan valmistuu viipein...
En nyt muista, kysytäänkö toimeentulotukihakemuskaavakkeissa (mikä sanahirviö!) osakkuuksista kuolinpesiin. Jos niin on asian laita, niin hakijan täytyy tietysti asia ilmoittaa. Mutta jos hän luopuu perinnöstä ehdoitta, niin silloinhan hän ei ole kuolinpesän osakas! Kuulemma on vain niin, että sittenkin kyseinen perintö lasketaan hakijan varallisuudeksi toimeentulotukilaskelmassa - hänhän on ehdoin tahdoin heikentänyt taloudellista asemaansa kieltäytymällä perinnöstä!
Perukirja on toimitettava verottajalle muistaakseni 3kk kuluessa kun kuolinpesä on syntynyt. Luulen, että kuolinpesän osakkuudet löytyvät sossun tietokoneilta. Ja joidenkin kuntien toimeentulotukihakemuksissa kysytään hakijan osuutta kuolinpesään.
Se on kuitenkin varma asia, että kuolinpesään sosiaalitoimi ei pääse kiinni. Siis perimään toimeentulotukea takaisin suoraan kuolinpesästä. Ilmesesti perintää on yritetty ja siitä tässä ennakkopäätös:
http://www.kho.fi/paatokset/37730.htm
1
Mutta kysymys on siitä, että voiko sosiaaliviranomainen periä takaisin toimeentulotukea siltä ajalta kun on kuolinpesän osakas - ja kuolinpesää ei haluta jakaa ennen kuin leski kuolee.
2
Mutta kysymys on myös siitä, että voiko sosiaaliviranomainen "pakottaa" laillisesti kuolinpesän osakasta (ja toimeentulotukea hakevaa) käynnistämään perinnönjako.
Todellinen esimerkki työttömyysturvan puolella luettuna asiapapereista (muutaman vuoden takainen, joten voinee kertoa nimettomänä.
Oli kuolinpesä, jossa oli useita osakkaita. Kuolinpesä muodostui pelkästään omakotitalosta jossain Suomessa, mutta kaukana pääkaupunkiseudusta ja leski asutti omakotitaloa perintökaaren suoman lesken oikeuden nojalla.
Pääkaupunkiseudulla asuvalla kuolinpesän osakkaalla ei ollut mitään tuloja. Hänen tilanteensa oli hiukan erikoinen, joten jätän kertomatta, miksi hänellä ei ollut tuolloin oikeutta myöskään työttömyysturvaan, vaikka työtön olikin. Kyse ei ollut minkään sanktion aiheuttamasta tilanteesta, vaan työttömyysturvalain kummallisesta säännöksestä ja kuolinpesän osakkaan poikkeavasta tilanteesta, mihin hän ei ollut itse mitenkään syyllinen.
Yksinhuoltajana oleva kuolinpesän osakas haki tulottomana toimeentulotukea. Hänelle ei myönnetty, koska sossu edellytti häntä realisoimaan osakkuutensa kuolinpesästä ensin.
Perhe sai tuloja minun mielestäni aika hurjalla tavalla. Mutta jotenkinhan ihmisten on elettevä, jos ei ole oikeutta työttömyysturvaan eikä saa toimeentulotukea. En voi tunnistamismahdollisuuden vuoksi kertoa tarkemmin.
#
Perhe sai tuloja minun mielestäni aika hurjalla tavalla.
#
Mikä perhe? Siis oliko toimeentulotukea hakeva kuolinpesän osakas perheellinen - vai mihinkä perhe sijoittuu tässä keskustelussa?
Kuolinpesän osakas oli yksinhuoltaja, joten tilanne oli varsin kinkkinen, kun ei ollut työtä, ei ollut työttömyysturvaa eikä saanut toimeentulotukea. Lapsi oli 11-v.
Juttu tuntuu varmasti asioista perusteellista tietoa vailla olevasta ihmeelliseltä, mutta selviäisi, jos kertoisin yksityiskohtaisemmin. En katso voivani kuitenkaan kertoa, koska juttu oli sen verran erikoinen, että voisi tulla tunnistetuksi. Mutta Suomessa on suomalaisen todellakin mahdollista pudota täysin tyhjän päälle.
Tuossahan kuolinpesän muodosti vain lesken asumiseen käyttämä omakotitalo ja leskellä oli siihen perintökaaren tuottama asumisoikeus. Osakkaan oli jokseenkin mahdoton omaa osuuttaan saada realisoiduksi tuollaisessa tilanteessa, jos muut osakkaat eivät suostu perintöosuutta itselleen lunastamaan.
ainoa keino, jonka avuin rutiköyhä perijä pysyy toimeentulotuissa silloin, jos hän ei heti pääsisi perintöönsä käsiksi? Olen tosin kuullut, että perinnöstä luopuneen hakijan anomusta käsitellessään sosiaalityöntekijä voi ottaa perinnön arvon huomioon tuen määrää laskiessaan - hakijahan on ehdoin tahdoin estänyt taloudellisen tilanteensa kohenemisen... Mutta vaikuttaako tähän mitenkään se, että kyseinen perintö ei ole todellisuudessa hänen käytettävissään eikä sellaiseksi saatettavissakaan ainakaan kohtuuajassa?
Jos perintö paljastuu sosiaalitoimen tietokonein vasta muutaman kuukauden viipein, niin tämän ajan asia pysyy salassa, ja tuen varassa elävä saa jatkoaikaa asioittensa järjestelyyn. Mutta kannattaako tällainen hätätilasalaaminen eli voiko sosiaalitoimi nostaa perintöasian peittelystä oikeusjutun?
Jos toimeentulotuen saaja ei suostu toimeentulotuen takaisinperintään, niin sossun on vietävä juttu hallinto-oikeuteen. Tässä takaisinperinnän yhteydessä hallilnto-oikeudessa varmaankin sossu sitten varmaankin esittää, että toimeentulotuen anoja oli pimittänyt osuutensa kuolinpesään.
Mutta kuolinpesän varat eivät ole käytettävissä olevia varoja, joten toimeentulotuen maksamiselle ei ole esteitä. Mutta nyt on kysymys siitä, voiko toimeentulotukea periä takaisin kun saa perinnön käyttöönsä. Ja kun toimeentulotuen saaja ei myöskään suostu takaisinperintään.
Tässä
http://www.kho.fi/paatokset/37730.htm
on ennakkopäätös, mutta minä en ainakaan saa siitä selvää, että toimitettiinko takaisinperintää vai ei. Jutta jäi mielestäni ratkaisematta takaisinperinnän kohdalla?
että perinnön myynnistä saatavat rahat otetaan tulona huomioon, kun kysyin. Mutta mikä tahansa sosiaalitoimen takaisinperintä, vaikka vakuutusmaksuista, en ole ikinä kuullutkaan, että kysyttäisiin suostumusta.
Tästä, kuinka kauan voidaan takaisinperiä, olisi hyvä keskustella. Sain käsityksen, että jos on tehty päätös, kaksi vuotta. Siis kaveri on saanut toimeentulotukea vuonna 2008, vuonna 2010 voidaan vielä periä?
Palstalla joku sanoi, edellisen kuun rahat peritään.
Tuossa nimenomaisessa jutussa ongelma oli siinä, että sossu oli käyttänyt perusteena myös TTL 23 §:ää, jonka perusteella "tulo, korvaus tai saaminen" voidaan periä suoraan kuolinpesältä sosiaalitoimen toimielimelle (tässä yksilönhuoltojaokselle). KHO kuitenkin katsoi, ettei perintö-osuus jakamattomasta pesästä ole lain tarkoittama "tulo, korvaus tai saaminen", joten takaisinperintä pitää suorittaa TTL 22 § nojalla ja se edellyttää sitä, että kunnan toimielin tekee takaisinperintää koskevan hakemuksen hallinto-oikeudelle määräajassa, tässä nimenomaisessa tapauksessa 3 vuodessa siitä kun toimeentulotuki on maksettu.
--------------
TTL
22 §
Takaisinperinnästä päättäminen
Hakemus toimeentulotuen takaisinperinnästä on tehtävä hallinto-oikeudelle 20 §:n 1 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa kolmen vuoden ja 20 §:n 2 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa viiden vuoden kuluessa siitä, kun tuki on maksettu. (22.12.2009/1555)
----------------
Jos kyseessä on vähäinen summa (ehkä alle 200€, sitä peritään maksimissaan 2-3 kuukautta. Jos kyse huomattavasta summasta, kuten perinnöt yleensä ovat, käsittääkseni voidaan periä niibn kauan, kunnes perintä on kulunut loppuun sossun normin mukaisesti.
Taisin vastatakin sinulle jo köyhyys-palstalla, mutta tulkoon tännekin.
Ei minun käsittääkseni toimeentulotukea ei voida takautuvasti periä takaisin, vaikka elämäntilanne paraneekin myöhemmin yllättäen.
Toinen juttu on sitten se, jos hakee toimeentulotukea siksi, että esim. työttömyyspäivärahojen maksu viivästyy kohtuuttomasti. Tuolloin jo toimeentulotukipäätös tehdään sitä silmälläpitäen, että työttömyyskassaan laitetaan perintäilmoitus maksetuilta päiviltä. Samoin jos on saanut toimeentulotukea siksi, että eläkehakemus viivästyy, niin sossu perii suoraan eläkelaitokselta maksetun ajan osalta eläkkeen.
Mutta jos hakee toimeentulotukea ja saa joskus tulevaisuudessa perinnön, niin ei toimeentulotukea voida peritä takautuvasti takaisin. Vain takautuvat saannot voidaan periä. Vaan sitähän ei tiedä, miten lait muuttuvat tulevaisuudessa.
#
Taisin vastatakin sinulle jo köyhyys-palstalla, mutta tulkoon tännekin.
#
En ole kirjoittanut köyhyys-palstalle. Mutta täytyypä kurkata, josko siellä olisi samanlaisesta tapauksesta puhe.
Käsittääkseni tässä tapauksessa
http://www.kho.fi/paatokset/37730.htm
on sosiaalitoimi yrittänyt periä toimeentulotukea takaisin suoraan kuolinpesästä. Että ei aivan tavatonta olisi, jos sosiaaliviranomainen pyrkisi perimään toimeentulotukea takaisin jopa silloinkin, kun perintö realisoituu. Ja kun kuolinpesätiedot on sossulle myös annettava. Minä en vaan saa tuosta linkin päätöksestä selvää, että voitiinko toimeentulotuki periä takaisin sitten kun perintö realisoitui.
Mutta hankala on ennakkolta tietää, milloinka sosiaalitoimi pyrkii perimään takaisin toimeentulotukea ja milloin ei.
''Minä en vaan saa tuosta linkin päätöksestä selvää, että voitiinko toimeentulotuki periä takaisin sitten kun perintö realisoitui.''
Virkakieli taitaa olla sellaiseen tottumattomalle vähän vaikeaa luettavaa. Itse olen pitkän virkauran tehnyt ja työskennellyt myös oikeuslaitoksen palveluksessa, joten minulle teksti ole selvää ensilukemalla. Mutta virkakieli tosiaan taitaa vaatia tottumista. Sikäli hävitöntä, koska kyllä viranomaisen päätös pitäisi olla sellaista kieltä, mitä vastaanottajakin ymmärtää, vaikkei juristi olekaan.
Mitä tulee tuohon viittaamaasi juttuun, niin siinä sossu on tosiaan tehnyt takaisinperintäpäätölksen ja siitä on valitettu hallinto-oikeuteen. Hallinto-oikeus on sitten vahvistanut sossun oikeuden takaisinperintään. Hallinto-oikeuden päätöksesta on sitten valitettu Korkeimpaan hallinto-oikeuteen (KHO). KHO on kumonnut sekä sossun että hallinto-oikeuden päätökset.
Siis KHO:n mukaan ei kuolinpesän perintöosuuteen voi kohdistaa myönnettyä toimeentulotukea koskevaa takaisinperintää.
KHO on ylin hallintotuomioistuin ja se antaa ns. ennakkopäätöksiä, jotka sitovat alempia viranomaisia vastaavissa tilanteissa, ellei näillä ole osoittaa uusia perusteita päätökselleen. Tuossa tilanteessa ei taida olla edes mahdollista tulla mitään uusia perusteita, koska KHO toteaa yksiselitteisesti, ettei kuolinpesän perintöosuus ole sellaista tuloa, mistä voitaisiin periä takaisin annettu toimeentulotuki.
Toivottavasti onnistuin kirjoittamaan riittävän selkokielellä.
No tuota - epätietoisuus vallitsee vielä.
Eli nyt ymmärrän, että kuolinpesästä ei voitu periä toimeentulotukea takaisin. Itse ongelma on vielä olemassa, mutta nyt voi olla niin, että etsin KHO:n ratkaisusta sellaista, mitä se ei ole edes käsitellyt.
Eli tilannetta, kun kuolinpesä realisoituu/realisoitui toimeentulotuen saajalle. Onko toimeentulotuen saaja velvollinen maksamaan takaisin toimeentulotukensa kun saa/sai realisoidun kuolinpesän itselleen.
Tässä epäkohta mitä jälkeenpäin kommentoin :
#
Perustelut
.
.
Toimeentulotuen takaisinperintä kohdistuu X:n perimään kuolinpesän osuuteen. Kuitenkaan sanottua omaisuutta, siitäkin huolimatta, että kuolinpesä on jakamatta, ei voida pitää toimeentulotuesta annetun lain 23 §:ssä tarkoitettuna tulona, korvauksena tai saamisena, joka voitaisiin periä toimeentulotuen korvaukseksi sanotussa lainkohdassa tarkoitetulla tavalla suoraan kuolinpesältä yksilöhuoltojaostolle. Siten sanottua perintöosuutta ei voida määrätä perittäväksi takaisin toimeentulotuesta annetun lain 23 §:ssä tarkoitetulla tavalla.
#
Ja tässä se epäkohta :
"Siten sanottua perintöosuutta ei voida määrätä perittäväksi takaisin toimeentulotuesta annetun lain 23 §:ssä tarkoitetulla tavalla."
Eli kuolinpesästäkö ei voi periä eikä silloinkaan kun perintö realisoituu?
Vai ainoastaan niin, että kuolinpesästä ei voi periä takaisin mutta reaalisoituneesta
perinnöstä voi periä takaisin - tai ei edes oteta kantaa voiko realisoituneesta perinnöstä periä takaisin?
Tämä kohta KHO:n päätöksestä taas tukisi sitä, että toimielin voi periä toimeentulotuen
takaisin uudella oikeudenkäyntikierroksella :
#
2. Takaisinperintää koskevat muut kuin edellä päätöksen kohdassa 1. mainitut seikat voivat tulla aikanaan hallinto-oikeuden ratkaistaviksi, mikäli Kainuun maakunta -kuntayhtymän sosiaali- ja terveyslautakunta tekee hallinto-oikeudelle toimeentulotuesta annetun lain 22 §:ssä tarkoitetulla tavalla hakemuksen toimeentulotuen takaisinperinnästä.
#
Eli, kuolinpesästä ei voi periä takaisin.
Mutta voiko periä takaisin realisoituneesta perinnöstä.
Kuten alussa sanoin, kenties yritän löytää päätöksestä sellaista, mitä siinä ei edes mainita. Eli voiko periä takaisin toimeentulotukea reaalisoituneesta perinnöstä tässä KHO:n käsittelemässä tapauksessa.
Otetaanpa vielä ensimmäisestä viestistä pätkä:
***En ole vielä kuolinpesän osakas mutta tulevaa varten tiedustelisin,
että kuinka sosiaaliviranomainen suhtautuu toimeentulotukeä myöntäessään
toimeentulotuen hakijan tulevaan perintöön.****
Ilmeisesti kuolinpesää ei vielä ole olemassa. Ts. perinnön jättäjä ei ole vielä kuollut eikä siten perintöä ole vielä olemassa. Jos nyt saat toimeentulotukea, niin sossu ei voi tuosta mahdollisesta tulevasta perinnöstä periä mitään, koska sitä ei toimeentulotuen myöntämishetkellä ole olemassa. Laitan kaikki perintäpykälät vielä loppuun ja jos ei merkkirajoituksen vuoksi mahdu tähän viestiin, niin sitten toisen viestin viestin jatkoksi.
***'Eli tilannetta, kun kuolinpesä realisoituu/realisoitui toimeentulotuen saajalle. Onko toimeentulotuen saaja velvollinen maksamaan takaisin toimeentulotukensa kun saa/sai realisoidun kuolinpesän itselleen.***
Ei suoraan voi toimeentulotukilain nojalla periä, mutta voi tehdä hallinto-oikeudelle hakemuksen takaisinperinnästä kolmen vuoden kuluessa toimeentulotuen maksamisajankohdasta, JOS siis tuen myöntämishetkellä kuolinpesä oli jo olemassa.
Tuossa tuolta osin perintäpykälät seuraavassa. Huomaa, että niissä edellytetään, että varallisuus on jo tuen myöntämishetkellä hakijan omaisuutta (ts. kuolinpesä on olemassa), mutta ne vain eivät ole hänen käytettävissään vielä:
''''Takaisinperinnän perusteet (20 §)
Päättäessään toimeentulotuen myöntämisestä toimielin voi samalla määrätä, että toimeentulotuki tai osa siitä peritään takaisin:
1) tuen saajalta, jos hänellä on tuloja tai varoja tai oikeus elatusta turvaavaan etuuteen, mutta tulot, varat tai etuus eivät ole tukea myönnettäessä hänen määrättävinään tai hän ei muusta syystä voi niitä silloin käyttää;
Takaisinperinnästä päättäminen (22 §)
Hakemus toimeentulotuen takaisinperinnästä on tehtävä lääninoikeudelle 20 §:n 1 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa kolmen vuoden siitä, kun tuki on maksettu.''''''
Tuossa vielä kaikki toimeentulotukilain perintäpykälät:
Toimeentulotuen takaisinperintä
19 §
Takaisinperintäkielto
Toimeentulotukea ei saa periä takaisin, ellei tässä luvussa toisin säädetä.
20 §
Takaisinperinnän perusteet
Päättäessään toimeentulotuen myöntämisestä toimielin voi samalla määrätä, että toimeentulotuki tai osa siitä peritään takaisin:
1) tuen saajalta, jos hänellä on tuloja tai varoja tai oikeus elatusta turvaavaan etuuteen, mutta tulot, varat tai etuus eivät ole tukea myönnettäessä hänen määrättävinään tai hän ei muusta syystä voi niitä silloin käyttää;
2) tuen saajalta, jos hän on tahallaan laiminlyönyt velvollisuuden pitää huolta omasta elatuksestaan;
3) tuen saajalta, jos tuen myöntäminen on aiheutunut lakkoon osallistumisesta, kuitenkin vain lakkoon osallistuneelle itselleen myönnetyn tuen osalta; sekä
4) tuen saajan elatusvelvolliselta, jos hän on tahallaan laiminlyönyt elatusvelvollisuutensa.
Jos tuen myöntäminen on perustunut tahallaan annettuihin erehdyttäviin tietoihin tai 17 §:ssä säädetyn ilmoitusvelvollisuuden tahalliseen laiminlyöntiin, kunta voi periä tuen takaisin näiden tietojen antajalta tai ilmoitusvelvollisuuden laiminlyöneeltä siltä osin kuin tuen myöntäminen on perustunut tästä syystä virheellisiin tietoihin.
21 §
Takaisinperinnän edellytykset ja esteet
Toimeentulotuen takaisinperinnän edellytyksenä on, että korvausvelvollisella asiasta päätettäessä tai myöhemmin on oikeus saada sellaisia tuloja tai varoja, joista korvaus voidaan periä vaarantamatta korvausvelvollisen tai sellaisen henkilön toimeentuloa, josta hän pitää huolta tai on velvollinen pitämään huolta.
Korvausvelvollisen vakinaista asuntoa, tarpeellista asuinirtaimistoa ja tarpeellisia työvälineitä ei voida hänen elinaikanaan pakkotoimin myydä tai muutoin käyttää toimeentulotuen takaisinperintään.
Toimeentulotukea ei voida periä takaisin 2 momentissa tarkoitetuista varoista korvausvelvollisen kuoltuakaan, jos periminen vaarantaisi sellaisen henkilön toimeentuloa, josta hän on pitänyt huolta tai olisi ollut velvollinen pitämään huolta.
22 §
Takaisinperinnästä päättäminen
Hakemus toimeentulotuen takaisinperinnästä on tehtävä lääninoikeudelle 20 §:n 1 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa kolmen vuoden ja 20 §:n 2 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa viiden vuoden kuluessa siitä, kun tuki on maksettu.
Hakemukseen on liitettävä tarpeellinen selvitys toimeentulotuen myöntämisen syistä sekä korvausvelvollisesta ja tämän edellytyksistä korvauksen suorittamiseen.
Jos tukea myönnettäessä on päätetty, että tuki peritään korvausvelvollisen varoista vasta hänen kuoltuaan, hakemus tuen perimisestä on pantava vireille vuoden kuluessa korvausvelvollisen kuolemasta.
23 §
Takaisinperintä odotettavissa olevasta etuudesta
Jos toimeentulotukea on myönnetty joko kokonaan tai osaksi ennakkona odotettavissa olevaa eläkettä, elatusapua, avustusta tai muuta jatkuvaa taikka kertakaikkista tuloa, korvausta tai saamista vastaan, toimielin voi periä ja nostaa sen estämättä, mitä muussa laissa säädetään, henkilölle tulevat edellä tarkoitetut tulot, korvaukset ja saamiset siltä ajalta, jolta tukea on annettu ennakkona, ja käyttää niitä ennakkona annetun tuen takaisinperintään. Toimielimen on suoritettava toimeentulotuen takaisinperintään käytettyjen varojen jälkeen jäljelle jäävät varat välittömästi tuen saajalle.
Jos toimielin on ilmoittanut 1 momentissa tarkoitetun tulon, korvauksen tai saamisen suorittajalle vähintään kaksi viikkoa ennen maksupäivää, että tuloa, korvausta tai saamista ei saa suorittaa tuen saajalle itselleen, suoritus voi tapahtua laillisin vaikutuksin vain toimielimelle.
###
***'Eli tilannetta, kun kuolinpesä realisoituu/realisoitui toimeentulotuen saajalle. Onko toimeentulotuen saaja velvollinen maksamaan takaisin toimeentulotukensa kun saa/sai realisoidun kuolinpesän itselleen.***
Ei suoraan voi toimeentulotukilain nojalla periä, mutta voi tehdä hallinto-oikeudelle hakemuksen takaisinperinnästä kolmen vuoden kuluessa toimeentulotuen maksamisajankohdasta, JOS siis tuen myöntämishetkellä kuolinpesä oli jo olemassa.
###
Tuossa yllä se mitä lopulta halusin tietää.
Eli on täysin mahdollista tulla takaisin perityksi toimeentulotuestaan siltä ajalta kun on kuolinpesän osakas ja samalla aikaa saa toimeentulotukea.
Kuinkahan käytännöissä on sitten käynyt. Ovatko toimielimet ryhtyneet hakemaan hallinto-oikeudelta oikeutta periä toimeentulotuki takaisin siltä ajalta kun on ollut kuolinpesän osakas.
Kaiketi tulisi löytää ennakkopäätös tällaisestakin tapaukseta.
Kiitos vaan hyvistä vastauksista.
Ilmeisesti tuossa oikeusjutussa on ollut kyse siitä voiko toimeentulotukea vastaava summa periä takaisin jakamattomasta kuolinpesästä.
Mutta muotoillaan asia uudelleen: Voiko sosiaalitoimisto kieltäytyä maksamasta toimeentulotukea, jos toimeentulotuen hakija ei käynnistä kuolinpesän jakoa?
jos tietää jotta sinä olet osakas kuolinpesässä niin voi kieltäytyä antamasta mitään.Sinullahan on silloin omaisuutta elättää itsesi.Miksi pitäisi sossussa juosta verovaroja tuhlaamassa jos on kerran rahaa???
toimeentulotuen hakijan käytettävissä ainakaan kohtuuttoman pitkittä viiveittä. Tavallisella pankkitilillä olevat varat on tilin käyttöön oikeutetun helppoa hyödyntää mutta periaatteessa arvokaskin omaisuus voi olla hädässä hyödytöntä, jos kyseisen omaisuuden realisointiprosessi sukeutuu pitkäksi. Etenkin lama-aikana voi olla vaikeaa saada kaupaksi vaikkapa arvotaidetta tai kalliita kiinteistöjä. Millä tavoin sosiaalitoimi suhtautuu rahattomaan ja tulottomaan viimesijaisetuuden hakijaan, jolla kuitenkin on vaikeasti realisoitavaa omaisuutta?
Ihan toinen juttu on sitten se, että perillinen joutuu maksamaan perintöveroa. Olen ymmärtänyt, että tämän veron suuruus ei välttämättä määräydy todellisen realisointimenettelyn kautta omaisuudesta saatavan rahamäärän mukaan vaan veroa voidaan mätkäistä maksettavaksi huomattavasti realisointihetken arvoa suuremmasta määrästä. (Taannoin television ajankohtaisohjelmassa ruodittiin sitä, että perintövero voi olla jopa suurempi kuin perinnön arvo silloin, kun perillinen todellisuudessa saa perinnön haltuunsa!) Millä tavoin sosiaalitoimi ottaa huomioon perintöveron määrän? Vähennetäänkö sen osuus tarveharkinnassa huomioon otettavan omaisuuden arvosta?
TAKAISINPERINNÄN KÄYTÄNNÖISTÄ - OMAISUUS
Lueskelin näitä vanhoja juttuja ja törmäsin aiheeseen, joka liippasee läheltä itseäni. Olen hakenut ja saanut toimeentulotukea. Toimeentulotukipäätöksessä todetaan (siis tehdään myös päätös), että toimeentulotuki tullaan perimään takaisin omaisuudesta, joka ei oletällä hetkellä hallinnassani.
Omaisuus, josta sossu päätti periä toimeentulotukeni takaisin, on perintöni kuolleelta äidiltäni. Perintöosani, joka on puolet edesmenneen äitini ja tämän puolison asunnosta, on isäpuoleni hallinnassa hänen kuolemaansa asti, enkä minä siis voi sitä realisoida. En saa siis kuolleen äitini perinnöstä penniäkään ennen kuin leski eli isäpuoleni on kuollut. Isäpuoli on hyväkuntoinen ja voi teoriassa elää vielä 30 vuotta.
Toimeeentulotukilain mukaan sossulla on oikeus periä minun tapauksessani toimmentulotuki takaisin. Olen toimittanut perukirjan sossuun ja asia on sikäli selvä. Tiedän, että pelkällä hallinnollisella päätöksellä sossu ei voi käytännössä periä yhtään mitään. Sossu joutuu tekemään hakemuksen hallinto-oikeudelle kolmen vuoden kuluessa toimeentulotukipäätöksestä.
Kysymykseni onkin se, miten sossu käytännössä toimii tällaisessa tilanteessa, miten prosessi etenee?
1) Kun sossu on tehnyt osana toimeentulotukipäätöstä hallinnollisen päätöksen takaisinperinnästä, tekeekö se myös samantien automaattisesti hakemuksen takaisinperinnästä hallinto-oikeudelle?
2) Ryhtyykö sossu välittömästi joihinkin toimiin (esim. turvaamistoimiin?)omaisuuden suhteen?
3) Kun hallinto-oikeus on antanut päätöksensä ja se on tullut lainvoimaiseksi, miten sitä ryhdytään panemaan täytäntöön?
4) Miten sossu varmistaa sen, että se saa todella perittyä vuonna 2012 maksetut toimeentulotuet takaisin esimerkiksi 30 vuoden kuluttua kuolevan henkilön jälkeen hallintaoikeudesta vapautuvasta omaisuudesta? Miten sossu turvaa saamisensa?
Hallinto-oikeuden päätöksellä takaisinperittävä summa on varmaankin ulosottokelpoinen, joten pyytääkö sossu hallinto-oikeuden päätöksen saatuaan ulosottoviranomaista perimään ko. summan? Suorittaako ulosottoviranomainen turvaavan ulosmittauksen, joka varmistaa sen, että sossu on ensimmäisenä saamassa osansa 30 vuoden kuluttua?
Vai seuraako sossu verotietoja? Kun sossu näkee vuonna 2042, että vuonna 2012 toimeentulotukea saanut henkilö on myynyt osuutensa asunnosta, jossa hänen äitinsä leski oli asunut, koska leski vihdoin oli kuollut? Eli ottaako sossu verotiedot saatuaan asiakkaaseensa, ja vaatii vuonna 2012 maksettua toimeentulotukea takaisin hallinto-oikeuden päätöksen mukaisesti?
ASIA kiinnostaa jo periaatteelliselta kannaltakin. Miten prosessi etenee? En löytänyt netistä muutaman tunnin etsiskelyllä mitään kuvausta tästä nimenomaisesta prosessista. Osaisiko joku tämän palstan lukijoista vastata kysymyksiini?
Aion kyllä jossain vaiheessa olla itse yhteydessä sossuun tämän asian osalta, mutta olisi kiinnostavaa saada vähän esimakua siitä, mitä on luvassa.
Kiitos vaan etukäteen kaikille vastaajille!
Kerro ihmeessä, että mitä vastaavat sossussa.
"Toimeeentulotukilain mukaan sossulla on oikeus periä minun tapauksessani toimmentulotuki takaisin. Olen toimittanut perukirjan sossuun ja asia on sikäli selvä."
Kysymys on nyt ilmeisesti siitä, että sinä, sossu tai kumpikaan ei tiedä perukirjan merkitystä.
Onhan se mahdollista, että mitään muuta perittävää ei jäänyt, kuin se asunto. Perinnön jako teillä on kuitenkin vielä suorittamatta, ette siis virallisesti ole päättäneet lesken asumisesta.
Hallinto-oikeus ei voi pakottaa leskeä muuttamaan ja siinä perinnässäkin on jotain kohtuullisuus pykäliä.