Greene, Brian: Kosmoksen rakenne: avaruus, aika, todellisuus, 2005. Terra Cognita. Suom. Kimmo Pietiläinen. Alkuteos: The Fabric of Cosmos : Space, Time and The Texture of Reality, 2004.
Vuonna 1999 nuori fyysikko Brian Greene julkaisi läpimurtoteoksensa The Elegant Universe (Kätketyt ulottuvuudet, 2000. Tammi). Hänen erikoisalansa on supersäieteoria, josta teoreetikot ovat kiistelleet kymmeniä vuosia ja tämän kirjan myötä hänestä on tullut jonkinlainen supersäieteorian mannekiini ja popularisoija. Hänen edellisestä kirjastaan on tehty jopa 3-osainen tiededokumentti, jota valitettavasti ei ole nähty suomessa.
Tässä uudessa kirjassa Greene lähtee liikkeelle kosmologian perusasioista ja Newtonin sekä Einsteinin jo monin sovelluksin hyödynnetyistä klassisesta gravitaatiosta sekä yleisestä suhteellisuusteoriasta. Ne ovat vielä suhteellisen helppoja selittää lukijalle ilman monimutkaisia matemaattisia yhtälöitä.
Siirryttäessä kvanttimekaniikkaan asiat mutkistuvat, mutta edelleenkin Greene onnistuu yksinkertaisin esimerkein vakuuttamaan lukijansa siitä, että nämäkin arkijärjelle käsittämättömät asiat, kuten kvanttien ei-lokaalisuus, Heisenbergin epätarkkuusperiaate ja hiukkasten paikkaa määrittävät todennäköisyysaallot ovat kokeellisesti osoitettavissa. (Mitä käytännön hyötyä niistä on, se onkin jo toinen juttu!)
Säieteorian synty liittyy siihen fyysikoita kiusanneeseen tosiasiaan, että yleinen suhteellisuusteoria ja kvanttimekaniikka eivät voi olla molemmat yhtaikaa päteviä teorioita. Jo Einstein etsi elämänsä viimeiset vuosikymmenet yhtenäistä kenttäteoriaa, joka kykenisi yhdistämään hyvin pienten ja kevyiden kohteiden (kvanttimekaniikka) ja hyvin suurten ja massiivisten kohteiden (yleinen suhteellisuusteoria) tutkimuksen.
Alkuräjähdys ja mustat aukot ovat esimerkkejä niistä äärimmäisistä tilanteista, joissa tarvitaan molempia teorioita yhtaikaa, mutta yhtälöt eivät kerta kaikkiaan sovi toisiinsa. Säieteoreetikot väittävät, että useampien ulottuvuuksien tuominen mukaan tähän yhtälöön ratkaisee ongelman, mutta vielä sitä ei ole voitu kokeellisesti osoittaa. On aika vaikeaa kuvitella 11-ulotteista viitekehystä, jonka M-teoria olettaa ja vielä vaikeampaa on kuvitella, miten nämä ulottuvuudet voitaisiin käytännössä todentaa.
Ajan nuoli, entropia, aikamatkustuksen ja teleportaation ongelmat tulevat myös käsitellyiksi.
Taustalukemiseksi suosittelen:
Adams, Fred: Elämää multiversumissa, 2004.
Rees, Martin: Ennen alkua : oma maailmankaikkeutemme ja muut, 2000.
Rees, Martin: Avaruuden avainluvut, 2001.
Bodanis, David: E = MC2 : maailman kuuluisimman yhtälön elämänkerta, 2001.
--------------------
-Tulkaa sitten taas palstalle vääntämään, kun ensin hieman opiskelette perusasioita, joiden ympärille nämä aikamatkustus, ufo, alien, yms.jutut kietoutuvat. :)) (uskonto ei kuulu muuten tälle palstalle) -osaan muuten laskea tuon alla olevan tehtävän. Vastaus= 22
Vuonna 1999 nuori fyysikko Brian Greene julkaisi läpimurtoteoksensa The Elegant Universe (Kätketyt ulottuvuudet, 2000. Tammi). Hänen erikoisalansa on supersäieteoria, josta teoreetikot ovat kiistelleet kymmeniä vuosia ja tämän kirjan myötä hänestä on tullut jonkinlainen supersäieteorian mannekiini ja popularisoija. Hänen edellisestä kirjastaan on tehty jopa 3-osainen tiededokumentti, jota valitettavasti ei ole nähty suomessa.
Tässä uudessa kirjassa Greene lähtee liikkeelle kosmologian perusasioista ja Newtonin sekä Einsteinin jo monin sovelluksin hyödynnetyistä klassisesta gravitaatiosta sekä yleisestä suhteellisuusteoriasta. Ne ovat vielä suhteellisen helppoja selittää lukijalle ilman monimutkaisia matemaattisia yhtälöitä.
Siirryttäessä kvanttimekaniikkaan asiat mutkistuvat, mutta edelleenkin Greene onnistuu yksinkertaisin esimerkein vakuuttamaan lukijansa siitä, että nämäkin arkijärjelle käsittämättömät asiat, kuten kvanttien ei-lokaalisuus, Heisenbergin epätarkkuusperiaate ja hiukkasten paikkaa määrittävät todennäköisyysaallot ovat kokeellisesti osoitettavissa. (Mitä käytännön hyötyä niistä on, se onkin jo toinen juttu!)
Säieteorian synty liittyy siihen fyysikoita kiusanneeseen tosiasiaan, että yleinen suhteellisuusteoria ja kvanttimekaniikka eivät voi olla molemmat yhtaikaa päteviä teorioita. Jo Einstein etsi elämänsä viimeiset vuosikymmenet yhtenäistä kenttäteoriaa, joka kykenisi yhdistämään hyvin pienten ja kevyiden kohteiden (kvanttimekaniikka) ja hyvin suurten ja massiivisten kohteiden (yleinen suhteellisuusteoria) tutkimuksen.
Alkuräjähdys ja mustat aukot ovat esimerkkejä niistä äärimmäisistä tilanteista, joissa tarvitaan molempia teorioita yhtaikaa, mutta yhtälöt eivät kerta kaikkiaan sovi toisiinsa. Säieteoreetikot väittävät, että useampien ulottuvuuksien tuominen mukaan tähän yhtälöön ratkaisee ongelman, mutta vielä sitä ei ole voitu kokeellisesti osoittaa. On aika vaikeaa kuvitella 11-ulotteista viitekehystä, jonka M-teoria olettaa ja vielä vaikeampaa on kuvitella, miten nämä ulottuvuudet voitaisiin käytännössä todentaa.
Ajan nuoli, entropia, aikamatkustuksen ja teleportaation ongelmat tulevat myös käsitellyiksi.
Taustalukemiseksi suosittelen:
Adams, Fred: Elämää multiversumissa, 2004.
Rees, Martin: Ennen alkua : oma maailmankaikkeutemme ja muut, 2000.
Rees, Martin: Avaruuden avainluvut, 2001.
Bodanis, David: E = MC2 : maailman kuuluisimman yhtälön elämänkerta, 2001.
--------------------
-Tulkaa sitten taas palstalle vääntämään, kun ensin hieman opiskelette perusasioita, joiden ympärille nämä aikamatkustus, ufo, alien, yms.jutut kietoutuvat. :)) (uskonto ei kuulu muuten tälle palstalle) -osaan muuten laskea tuon alla olevan tehtävän. Vastaus= 22
Vastaukset 13
Vanhimmat
ja runsaasti.
Kosmoksen rakenne on ehkä kattavin populatistisista fysiikkaa ja kosmologiaa käsittelevistä kirjoista, mitä olen lukenut.
Luin sen kai kolmisen vuotta sitten ensimäistä kertaa. Nyt lomalla (eläkettä odotellessa. TJ 26) kiinnostava lukeminen loppui ja kun en jaksanut lähteä kirjastoon, aloin selailla Greeneä. Koukuun jäin. Ja eihän sitä meikäläinen harrastelija kertalukemalla omaksu.
Listallasi Bodanis oli minulle lukematon. Täytyy tutustua.
Lisäisin listaasi:
Enqvist: Kosmoksen hahmo 2004 (Dark OY, ISBN 951-0-29869-7)
Maalampi: Maailmanviiva, Albert Einstein ja moderni fysiikka (Ursa 2006, ISBN 0357-7937)
Suomennettuna löytyy lukuisia muita alan perusteoksia, mutta tässä pari melko tuoretta.
Olen usein sanonut: Lue enemmin, luulet vähemmin. Reaalimaailma on kiinnostavampi ja moniulotteisempi kenenkään mielikuvitus keksisi. Siksi kai "kavavoinnit" tuntuvat niin ontoilta.
Kontakti maan ulkoiseen älyyn olisi ehkä hienointa, mitä elämältä voisi suuresa mittakaavassa odottaa. Todiste maan ulkoisesta elämästä olisi sekin hiukean hienoa. Näiltä sivuilta ei kai ole toiveita löytää faktuaalista tietoa. Vuodesta 2006 (pitkä saikku) olen sivuilla notkunut. Viime keväänä luovutin. Pitänee tyytyä siihen ihmeelliseen todellisuuteen, jonka tieteemme tarjoaa.
Tietysti sivustoa on aina pakko käydä vilasemassa.
Hyvää jatkoa kaikille.
Jaahas, se on TAAS suoli24 päättänyt uudistua. Juuri kun ehti silmä tottua "vanhaan".. Mutta siis se mitä piti sanomani tuosta uhostasi että pitäisi opisella persusteita ennen vääntöä, niin eipä siitä olla puusta pitkälle ennenkään päästy, että kokeellisesti todistamattomista teorioista aletaan vääntämään. Tietysti jos peruskäsitteisiin ja niiden osaamattomuuteen tässä viittaillaan (kun jostain ), niin voin sanoa että käsitteet on opiskeltu molemmista leireistiä eikä hullua hurskaammaksi tullut.
Aikaisemmin kommentoin itse asiaa näin:
"En henkilökohtaisesti pidä keskustelutaktiikasta, jossa ns. paremman tietämyksen turvin korotetaan oma subjektiivinen viitekehys muiden omia paremmaksi antamalla kuva, että se on objektiivinen. Esimerkiksi sanomalla, että: "mitään todisteita ei vuorovaikutuksesta ole", pyritään antamaan oman uskomuksen mukainen vaikutelma, että vuorovaikutus on mahdotonta henkilölle, jonka fysiikan tietämys on suppeampi. Poissuljettu vaihtoehtohan se vuorovaikutus ei tietenkään objektiivisesti ajatellen ole, sillä aihetodisteita ja teoriaa siitäkin piisaa."
Toim. huom. Kyse oli siis vuorovaikutuksesta universumien välillä.
http://keskustelu.suomi24.fi/listmessage/8348829/39139262
huh kun ei osaa kirjottaa (ainakaan juosten kusten). Eikä viitsi poistaa viestiä kun palstalle jää nykyään ruma jälki poistosta. Koittaakaa tulkata. :)
Jo pelkästään Albertin teoriat antavat eväät tähtien väliseen matkustamiseen. Keskiverto skeptikko vain ei tunne edes suhteellisuusteoriaa niin syvällisesti, että tämän ymmärtäisi. Tietysti se teknisessä mielessä on mahdottumuus jos asiaa peilataan meidän tekniikkaamme. Tarvittavat energiamäärät ovat hirvittäviä ja muut ongelmat vielä kauheampia kun niitä tarkastellaan nykytekniikan valossa.
Kun aikadilataatio yhdistetään siihen tosiasiaan, että myös kuljettava matka lyhenee, niin jo lähes valonnopeus riittää meidän galaksissamme aika pitkälle.
Tässä taannoin tuli Jimiltä dokkari missä esiintyi myös suuri idolimme Kaku. Siinähän uhmossa oli inertian poistava aika-avaruuden manipulaattori ynnä poimuajogeneraattori ja laite jolla pidetään madonreikä auki. Eli ei huolta, kyllä ne päärynäpäät tänne löytävät ilman tumpeloita nykyfyysikoitamme. ;)
Juu Kaku on kova jätkä vaikka piruuttani joskus olen muutakin väittäny. Itse uskon kyllä hieman "perinteisempiin" menetelmiin.
En muista tarkalleen mitä se Kaku siinä selosti. Yritti kai se siinä avartaa ronkeliskepojen näkemyksiä, mutta tuo uhmon toiminta ei siis kuulunut Kakun retoriikkaan.
Perinteinen tyyli on vaan ehkä liian hidas. Kysy vaikka "vanhalta" hiihtäjä-Kähmikseltä.. :D
Niinhän se hiiksijä lienee joskus tuumannu. Hitaus vain on sekin niin suhteellinen käsite.
Niinhän se Albertti taisi vihailla siitä suhteellisuudesta. Mutta kyllä se minulle hidas on jos henkonen ehtii matkalla lähteä ennen määränpäätä. Kärsimätön jätkä kun olen.
Sä olet vielä nuori, kun vähän alkaa parta kasvaan, niin sitä kärsivällisyyttäkin tulee lisää. ;)
Tarvis vissiin kirjoitella jonkinlaista yhteenvetoa noista valtavirran ulkopuolella uiskentelevista uusista teorioista.
Esitit hyviä kirjavinkkejä. Kuitenkin tuo viimeinen kommentti hieman särähti korvaan. Tämä palsta nimittäin on täällä muiden uskontojen seassa juuri siksi, että siitähän tässä on 99% kyse. Jos ufouskonto kiellettäisiin, niin ei tällä palstalla kirjoittelisi enään kuin kourallinen skeptikoita. Ei se 1% tai muutama prosentti, ihan miten vain, jaksaisi pitää mielenkiintoa yllä.
Kyllä minäkin haluaisin kitkeä uskonnollisuuden pois ufoilmiön ympäriltä, mutta mitä sen jälkeen jäisi jäljelle?
muutamat kirjoittajat halusivat pyyhkiä skeptisyyden, kuten kaikki hyivin muistavat.
"Kyllä minäkin haluaisin kitkeä uskonnollisuuden pois ufoilmiön ympäriltä, mutta mitä sen jälkeen jäisi jäljelle?"
Juuri näin.
Itse eksyin puukotusteni jälkeen tälle palstalle siksi, että aihe kiinnosti ja täällä oli aktiivista keskustelua.
Nyt ovat skepot häipyneet. Missä ovat nyt Wandererit, Vitjikset, Rubiot? Missä ovat ne nimettömät, jotka toivoivat skeppareiden häipyvän hevon kuuseen ja kuvittelivat palstan siten parantuvan?
Useiden kehotusten jälkeen lähdin. ( Ei vaan. Saman asian jankkaaminen kyllästytti ja siksi pidän epämääräisen pitusta taukoa)
Nyt (olikohan Platon 99% ?) joku teki puhtaasti skepsisen avausen ja aprikoos, keskustelua alkaa löytyä.
Platon 99:lle: Siirryin pitkästyessäni Greeniin kuten kerroin. Olihan mulla "Valtiosta" viimeiset kymmenet sivut lukematta. Olet sinä Platon aika kuivakka jätkä kirjuuttamaan, vaikka yritätkin Sokrateelle ja Glaukonille työntää syyn kuivakkuudestasi ainakin teoksessasi "Valtio".
Hyi hittiläinen.
Huomaatteko kuinka Vanha Kähmy taas henskeleitään suuresti paukuttaa ja luulee olevansa veljiänsä sivistyneempi. No hyvä jos huomaatte:D (Heh)
Olen aloittajan kanssa samaa mieltä ja tuokin kirja on tullut luettua samoin kuin Kähmiksen antamat kirjavinkit.
Siis - ennenkuin tuhlaat rahaasi ufo-raportteihin ja muuhun p...kaan hanki kunnon kirjallisuutta.
Kun näitä kirjoja lueskelee, huomaa että nykyfysiikka on jonkinlaisessa pattitilanteessa. Ei kertakaikkiaan päästä tästä eteenpäin. Suhteellisuusteoria ja kvanttiteoria riitelevät keskenään. (Mutta kun ne jossain kohdin on saatu sovitettua keskenään, ovat tulokset olleet huomattavia).
Tästä pattitilanteesta ei päästä sanahelinällä ja teoretisoinnilla mihinkään. Tarvitaan fysikaalista evidenssiä ja siis oikeita kokeita. LHC:n toivotaankin antavan vihjettä siihen, mihin suuntaan tulisi edetä.
Tässä ollaan jonkinlaisen uuden ajan kynnyksellä - pitääkö fysiikan standardimalli paikkansa vaiko ei pidä.
Ja jos ei pidä, niin silloin astuvat kuvaan mukaan mahdolliset supersymmetriat, supergravitaatio- ja säieteoriat.
Voi vain kuvitella, miten teoreetikkoja nyt kutittaa. Haluaisitko olla mukana - jos olet nuori - ja jos haluat, niin lopeta ufoilu ja keskity perusasioihin ja opiskeluun.
Ufoilu on sallittu vain yli 40 v.