Alkoholin liikakäyttö ja syömishäiriö

En ollut varma, kummalle palstalle tämä kuuluu: väsymykseen ja masennukseen vai yksinhuoltajiin, siispä laitan saman tekstin molempiin. Tahdon tälle lukijoita, koska toiveessa on löytää joku samassa tilanteessa oleva, joka kamppailee ratkaisun löytämiseksi. Ehkä voisimme auttaa toisiamme?

Olen kahden pienen lapsen yh äiti. Olen ilmeisesti alkoholisti, ja minulla on todennäköisesti ahmimishäiriö, joka on oireillut koko ikäni vaikkei välttämättä ulkonäössä niin selvästi näykään. Käytän mietoja alkoholijuomia lähes päivittäin. En juo lasten nähden, enkä enempää kuin noin 3-4 pulloa siideriä/ilta lähes joka päivä, mutta tarve saada alkoholia muuttaa käytöstäni ärtyneeksi ja hermostuneeksi, mikä näkyy lasten kanssa kärsimättömyytenä. Alkoholi illan päätteeksi on rentoutumiskeino, johon olen nähtävästi jäänyt koukkuun.

Olemme liikkuvaisia ja aktiivisia, muttemme sosiaalisia. Minulla ei ole tarvetta nähdä muita ihmisiä, mutta lasten takia pyrin silti pitämään vähäiset sosiaaliset suhteet elossa. Ahmimishäiriö minulla on selvästi. Syön tolkuttomia määriä ruokaa kerralla, sitä enemmän mitä stressaantuneempi olen. Syön sananmukaisesti itseni sairaaksi, koska ahmimisen jälkeen en pääse kävelemään ilman kipua. Ahmin kerran päivässä, joka päivä. Sen jälkeen en voi syödä juuri mitään koko loppu päivänä. Paino on alkanut vähitellen kipuamaan ylöspäin ja epäilen lopulta sairastuvani vakavasti.

Pääosin elämäni pyörii helpotuksen ympärillä. Haen helpotusta stressiin, ahdistukseen, väsymykseen... mihin milloinkin. Jos tunnistat tekstistä itsesi, etenkin, jos olet yksinhuoltaja tai vaarassa joutua yksinhuoltajaksi, pistä tänne viestiä ja kerro mistä olet hakenut ongelmaan ratkaisua. En pyydä vastausta keneltäkään sellaiselta, jolla ei ole muuta kuin teoriatietoa tästä tilanteesta, teoriasta ei ole hyötyä. Tahdon kuulla käytännön kokemuksista.
3259
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 3

Vanhimmat

vaan olen etäisä.
Kokolailla samat kuviot.
Joka ilta 4-6 annosta keskiolutta ja sitten tyhjennän jääkaapin niin ettei sinne jää kuin lamppu.
Aamullakin on yleensä vielä ihan täysi olo.
Lasten nähden en tee tätä, vaan odotan että he ovat menneet jo nukkumaan.
Sen tunnustan myös, että niiden iltaoluiden odottaminen saa minut kireäksi, mutta lapsiin en sitä ole kohdistanut vaikka varmaan se jollain tavalla iltatoimissa saattaa näkyä.
Kokeileppa joskus sellaista, ettet osta kaappiin juomia ja sitten vielä sinnittelet sen klo 21 yli.
Ensin tulee iso vi**tus, mutta sitä seuraa mahtava onnistumisen tunne.
Yö voi olla vähän levoton, kun iltajuomat jää pois.
Toisaalta jos olet vaikka liikunnalla kunnolla väsyttänyt itsesi, niin yöunet ovat parhaimmat pitkään aikaan
ja aamulla on uskomattoman energinen olo.

Äänestä
  • Tiedän, että nukun hyvin, paremminkin, ilman juomisiani (etenkin ilman ylensyömistä), mutta kaipaan omaa aikaa. Jos en juo, en osaa rentoutua. Mietin vain tekemättömiä töitä, seuraavaa päivää, en osaa tyhjentää päätäni. Se, että saisin käydä yksin lenkillä, uimassa tai salilla tai ylipäätään missään, vaatisi lastenhoitajan hankkimista, mikä tuntuu turhauttavan työläältä ja herättää syyllisyydentunnon, ovathan lapset hoidossa päivätkin, kun itse opiskelen. Vähäiseksi jäänyt yhteinen aika ja sen herättämä syyllisyydentunne yhdistettynä tarpeeseen tyhjentää ajatuksensa ja päänsä, rentoutua yksin, pahentaa asiaa. Alkoholi auttaa unohtamaan tämän kaiken. Saa minut hetkellisesti tuntemaan, että se on omaa laatuaikaani, yksin. Ajattelen noita 'ikiomia illan tunteja' jo aamulla, kun päässäni pyörii sen päivän ohjelma, johon pitää sovittaa pakollinen kauppareissu. Välttelen käyttämästä samaa kauppaa liian usein, etten saisi juopon leimaa. Joskus ostan yhden pullon yhdestä, toisen toisesta kaupasta, ettei juomisiini kiinnitetä niin paljon huomiota.


    Olen myös yrittänyt pistää ruokailuni kuriin. Onnistun vähän aikaa, sitten repsahdan tyylikkäästi ja annan palaa vaan, vähääkään välittämättä. En edes harmistu, koska tiedän jo etukäteen, että näin tulee käymään.

    Äänestä

  • geo111 kirjoitti:

    Tiedän, että nukun hyvin, paremminkin, ilman juomisiani (etenkin ilman ylensyömistä), mutta kaipaan omaa aikaa. Jos en juo, en osaa rentoutua. Mietin vain tekemättömiä töitä, seuraavaa päivää, en osaa tyhjentää päätäni. Se, että saisin käydä yksin lenkillä, uimassa tai salilla tai ylipäätään missään, vaatisi lastenhoitajan hankkimista, mikä tuntuu turhauttavan työläältä ja herättää syyllisyydentunnon, ovathan lapset hoidossa päivätkin, kun itse opiskelen. Vähäiseksi jäänyt yhteinen aika ja sen herättämä syyllisyydentunne yhdistettynä tarpeeseen tyhjentää ajatuksensa ja päänsä, rentoutua yksin, pahentaa asiaa. Alkoholi auttaa unohtamaan tämän kaiken. Saa minut hetkellisesti tuntemaan, että se on omaa laatuaikaani, yksin. Ajattelen noita 'ikiomia illan tunteja' jo aamulla, kun päässäni pyörii sen päivän ohjelma, johon pitää sovittaa pakollinen kauppareissu. Välttelen käyttämästä samaa kauppaa liian usein, etten saisi juopon leimaa. Joskus ostan yhden pullon yhdestä, toisen toisesta kaupasta, ettei juomisiini kiinnitetä niin paljon huomiota.


    Olen myös yrittänyt pistää ruokailuni kuriin. Onnistun vähän aikaa, sitten repsahdan tyylikkäästi ja annan palaa vaan, vähääkään välittämättä. En edes harmistu, koska tiedän jo etukäteen, että näin tulee käymään.

    Puhut asiasta, jota yh:n on vaikea myöntää itselleen eikä ainakaan ulkopuolisille, koska yhteisön närkästys ja paheksunta yh-äitiä kohtaan on suurempaa kuin muita kohtaan jos ongelma tulisi ilmi.

    Nukahtamislääke on yksi ratkaisu kierteen katkaisemiseksi, koska törpötellessä tulee valvottua eikä uni pikku promillessa ole levollista eikä ainakaan vatsa piukeena ja aamulla olet yhtä väsynyt kuin illalla.

    Katkaise kierre nukahtamislääkkeellä, osta hiilihappoista alkoholitonta juomaa tv-seuraksi, koska hiilihappo addiktoi pahemmin kuin se siideri. Anna itsellesi lupa ottaa pari siideriä perjantai-illalla ja sinnittele viikko sen voimalla. Muuta iltaohjelma niin paljon kuin pystyt, pyydä jotain ystävääsi istumaan iltaa kanssasi telkun ääreen, tai istu tietokoneella ja kirjoittele pari tuntia chatissa ihmisten kanssa, riko kuvio, jota tällä hetkellä toistat.

    Jos olet ongelmasi paikallistanut, se on hyvä, seuraavaksi muutat elämääsi ja potkaiset itseäsi persuksille.
    Seksin puute aiheuttaa myös ripustautumista siideriin ja syömiseen, koska kaikki ne paikantuvat samaan mielihyväkeskukseen. Hommaa itsellesi aikuisten leluja, mikäli sinulla ei ole mahdollista hankkiutua jonkun karpaasin kainaloon. Ai nin, seksi on kielletty sana yh-palstalla, silloin saa äkkiä horitson leiman ;)

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


geo111 kirjoitti:

En ollut varma, kummalle palstalle tämä kuuluu: väsymykseen ja masennukseen vai yksinhuoltajiin, siispä laitan saman tekstin molempiin. Tahdon tälle lukijoita, koska toiveessa on löytää joku samassa tilanteessa oleva, joka kamppailee ratkaisun löytämiseksi. Ehkä voisimme auttaa toisiamme?

Olen kahden pienen lapsen yh äiti. Olen ilmeisesti alkoholisti, ja minulla on todennäköisesti ahmimishäiriö, joka on oireillut koko ikäni vaikkei välttämättä ulkonäössä niin selvästi näykään. Käytän mietoja alkoholijuomia lähes päivittäin. En juo lasten nähden, enkä enempää kuin noin 3-4 pulloa siideriä/ilta lähes joka päivä, mutta tarve saada alkoholia muuttaa käytöstäni ärtyneeksi ja hermostuneeksi, mikä näkyy lasten kanssa kärsimättömyytenä. Alkoholi illan päätteeksi on rentoutumiskeino, johon olen nähtävästi jäänyt koukkuun.

Olemme liikkuvaisia ja aktiivisia, muttemme sosiaalisia. Minulla ei ole tarvetta nähdä muita ihmisiä, mutta lasten takia pyrin silti pitämään vähäiset sosiaaliset suhteet elossa. Ahmimishäiriö minulla on selvästi. Syön tolkuttomia määriä ruokaa kerralla, sitä enemmän mitä stressaantuneempi olen. Syön sananmukaisesti itseni sairaaksi, koska ahmimisen jälkeen en pääse kävelemään ilman kipua. Ahmin kerran päivässä, joka päivä. Sen jälkeen en voi syödä juuri mitään koko loppu päivänä. Paino on alkanut vähitellen kipuamaan ylöspäin ja epäilen lopulta sairastuvani vakavasti.

Pääosin elämäni pyörii helpotuksen ympärillä. Haen helpotusta stressiin, ahdistukseen, väsymykseen... mihin milloinkin. Jos tunnistat tekstistä itsesi, etenkin, jos olet yksinhuoltaja tai vaarassa joutua yksinhuoltajaksi, pistä tänne viestiä ja kerro mistä olet hakenut ongelmaan ratkaisua. En pyydä vastausta keneltäkään sellaiselta, jolla ei ole muuta kuin teoriatietoa tästä tilanteesta, teoriasta ei ole hyötyä. Tahdon kuulla käytännön kokemuksista.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu