G: Kuka hoitaa kodin

yhtää vastausta vielä joten äitinä uskallan sen verran sanoa, että kysymyksessäsi on se ongelma, että et kerro, että montako lasta on ja minkä ikäisiä. On aivan eri hoitaa vaikkapa kolmea alle kouluikäistä lasta kuin olla yhden koululaisen kanssa kotona. Aikaa jää eri lailla kodinhoitoon. Lisäksi töissäkäynti ei sulje mitenkään pois viikonlopun yhteistä aikaa, jolloin molemmilla vanhemilla on aikaa hoitaa sekä lapsia että kotia. Työssäkäyvän miehen etuoikeus ei ole olettaa, että viikonloppuisin hänellä olisi aikaa viettää pelkkää vapaa-aikaa ja naisen tehtävä olisi hoitaa lapsia ja kotia ilman lepohetkiä. Harva mies muutenkaan ymmärtää, että miten rankkaa on yöheräämiset imetyksen tai lapsen sairastelun takia.

Pitämään tuo lyhyt ja ytimekäs luento meidänkin äijälle, että menisi jakelukeskuksesta eteen päin toiminnaksi asti. Joojottelee kyllä, mutta mitään ei tapahdu.
Kaksi alle 2v lasta, mulla selkää myöten kroppa rikki ja kipeä, eikä äijä tee mitään. Mä olen ihan hajoamispisteessä.

LiianKilttikö? kirjoitti:

Pitämään tuo lyhyt ja ytimekäs luento meidänkin äijälle, että menisi jakelukeskuksesta eteen päin toiminnaksi asti. Joojottelee kyllä, mutta mitään ei tapahdu.
Kaksi alle 2v lasta, mulla selkää myöten kroppa rikki ja kipeä, eikä äijä tee mitään. Mä olen ihan hajoamispisteessä.

Ihan tässä hirvittää, kun lueskelee näitä. Itse olen 31vk. raskaana, ja onpa tullut jo monesti mieleen että kuinkahan kotityöt (sisältää myös kaupassakäynnit, lämmityspuiden kannot,pihatyöt) Jakautuvat sitten kun jälkikasvu on syntynyt. Tähän asti kun vain miehen harrastukset ovat niin tärkeitä olleet että tollaisiin "itsestään hoituviin" asioihin ei ole ollut aikaa. Nyt jo alkavat nuo päivittäiset kotityöt käymään voimille vaikka kotona olenkin.

Sinulle on tainnut joku runsaammat muodot omaava ihminen tehdä aika paskamaiset temput, kun noin sydän verta vuotaen vihaat lihavutta, ja liikakilot näemmä kelpaavat suoraksi määritteeksi niin vittumaisuuteen, kuin laiskuuteen, alistamiseen ja ylipäätään kaikkeen muuhunkin pahaan. Taidat myös olla jonkinlainen talonmies tai isännöitsijä, kun olet päässyt ilmeisesti moneenkin kotiin "katselemaan, kun lihava akka makaa sohvalla jne.". On se hyvä, että joku tekee näitä vedenpitäviä tilastoja, niin pysytään kärryillä me vähemmän laser-katseiset maalikotkin! :)

Ihmettelen vaan kirjoitti:

Sinulle on tainnut joku runsaammat muodot omaava ihminen tehdä aika paskamaiset temput, kun noin sydän verta vuotaen vihaat lihavutta, ja liikakilot näemmä kelpaavat suoraksi määritteeksi niin vittumaisuuteen, kuin laiskuuteen, alistamiseen ja ylipäätään kaikkeen muuhunkin pahaan. Taidat myös olla jonkinlainen talonmies tai isännöitsijä, kun olet päässyt ilmeisesti moneenkin kotiin "katselemaan, kun lihava akka makaa sohvalla jne.". On se hyvä, että joku tekee näitä vedenpitäviä tilastoja, niin pysytään kärryillä me vähemmän laser-katseiset maalikotkin! :)

Viikonloppuisin avustan siivouksessa. Muutoin arkena avustan kaupassa käynnit ruonlaitossa yms. Tietenkin edellyttää, että siivoan omat jälkeni. Kyllä tärkein aika on lapselle enkä odota että kotiin tullessa pinnat kiiltää.

father.. kirjoitti:

Viikonloppuisin avustan siivouksessa. Muutoin arkena avustan kaupassa käynnit ruonlaitossa yms. Tietenkin edellyttää, että siivoan omat jälkeni. Kyllä tärkein aika on lapselle enkä odota että kotiin tullessa pinnat kiiltää.

Miksi miehet yleensä ajattelevat AUTTAVANSA vaimoa? Vaikuttaa siltä, että kotihommat ovat yksistään vaimon asia ja mies auttaa niissä (jos auttaa..). Jos mies tekee kotitöitä on se pikemminkin osallistumista niihin, ei auttamista niissä. Itse työssäkäyvänä tiedän, että töissä on lepsumpaa kuin kotona pienten lasten kanssa. Kotiäiti tekee yleensä rankemman työpäivän kotona kuin mies työssänsä. Ja miehet vielä yleisesti luulevat, että äitiysloma on LOMAA!

allu.. kirjoitti:

Miksi miehet yleensä ajattelevat AUTTAVANSA vaimoa? Vaikuttaa siltä, että kotihommat ovat yksistään vaimon asia ja mies auttaa niissä (jos auttaa..). Jos mies tekee kotitöitä on se pikemminkin osallistumista niihin, ei auttamista niissä. Itse työssäkäyvänä tiedän, että töissä on lepsumpaa kuin kotona pienten lasten kanssa. Kotiäiti tekee yleensä rankemman työpäivän kotona kuin mies työssänsä. Ja miehet vielä yleisesti luulevat, että äitiysloma on LOMAA!

Meillä mies (eli minä) hoitaan kodin ja lapset 100 %:sti. Ja on myös töissä. Toki sillä tarkennuksella, että aikanaan lapset olivat työaikanani tarhassa ja nyt koulussa. Tietysti on mainittava se, että nykyään varsinkin tytär tekee ihan kiitettävästi kotihommiakin.

t. yh-isä

allu.. kirjoitti:

Miksi miehet yleensä ajattelevat AUTTAVANSA vaimoa? Vaikuttaa siltä, että kotihommat ovat yksistään vaimon asia ja mies auttaa niissä (jos auttaa..). Jos mies tekee kotitöitä on se pikemminkin osallistumista niihin, ei auttamista niissä. Itse työssäkäyvänä tiedän, että töissä on lepsumpaa kuin kotona pienten lasten kanssa. Kotiäiti tekee yleensä rankemman työpäivän kotona kuin mies työssänsä. Ja miehet vielä yleisesti luulevat, että äitiysloma on LOMAA!

Monet miehet tosiaan aina vain auttavat vaimoa. Se juontaa varmasti paljon juurensa siitä että naiset katsovat yleensä hallitsevansa kotihommat paremmin kuin miehet ja ottavat heti suhteen alussa sen "käskyttäjän" roolin. Silloin miehelle ei koskaan tule mahdollisuutta ottaa sitä oma-aloitteista vastuuta kotihommista ja löytää omaa tapaansa tehdä niitä. Monet naiset sahaavat omaa oksaansa sillä että motkottavat miehille milloin minkäkin kotityön huonosta tekemisestä. On imuroitu huonosti, pyyhitty pöydät väärällä rätilla yms. Ei mies silloin koskaan opi oikeasti tekemään mitään kun pelkää koko ajan tekevänsä jonkun virheen. Parasta mitä nainen voi tehdä on siis antaa kannustavaa palautetta ja antamalla miehen tehdä kaikkea vaikka sitten aluksi vähän "väärinkin". Kyllä se mieskin sitten oppii kun saa yrittää. Eivät naisetkaan rätti kädessä synny, joskus ne taidot on aina opeteltava. Naisetkin tekevät asiat mielummin omalla tavallaan eivätkä vaikka anopin ohjeiden mukaan...

PS. saan varmasti taas monta viestiä jossa kerrotaan miten aivan toivottomasti mies on minkäkin homman hoitanut ja että ei sitä vaan voi päästää tekemään mitään omin päin. Mutta kuinka moni teistä naisista ei ole joskun polttanut jotain pohjaan, laittanut väärää pyykkiä yhteen koneessa, rikkonut astioita, käyttänyt väärää pesuainetta yms?

meillä näin............ kirjoitti:

Meillä mies (eli minä) hoitaan kodin ja lapset 100 %:sti. Ja on myös töissä. Toki sillä tarkennuksella, että aikanaan lapset olivat työaikanani tarhassa ja nyt koulussa. Tietysti on mainittava se, että nykyään varsinkin tytär tekee ihan kiitettävästi kotihommiakin.

t. yh-isä

samahan se olisi toisinpäin, jos joku yh-äiti vastaisi. HÄN hoitaisi kodin ja lapset 100 %:sti.

T.T. kirjoitti:

Monet miehet tosiaan aina vain auttavat vaimoa. Se juontaa varmasti paljon juurensa siitä että naiset katsovat yleensä hallitsevansa kotihommat paremmin kuin miehet ja ottavat heti suhteen alussa sen "käskyttäjän" roolin. Silloin miehelle ei koskaan tule mahdollisuutta ottaa sitä oma-aloitteista vastuuta kotihommista ja löytää omaa tapaansa tehdä niitä. Monet naiset sahaavat omaa oksaansa sillä että motkottavat miehille milloin minkäkin kotityön huonosta tekemisestä. On imuroitu huonosti, pyyhitty pöydät väärällä rätilla yms. Ei mies silloin koskaan opi oikeasti tekemään mitään kun pelkää koko ajan tekevänsä jonkun virheen. Parasta mitä nainen voi tehdä on siis antaa kannustavaa palautetta ja antamalla miehen tehdä kaikkea vaikka sitten aluksi vähän "väärinkin". Kyllä se mieskin sitten oppii kun saa yrittää. Eivät naisetkaan rätti kädessä synny, joskus ne taidot on aina opeteltava. Naisetkin tekevät asiat mielummin omalla tavallaan eivätkä vaikka anopin ohjeiden mukaan...

PS. saan varmasti taas monta viestiä jossa kerrotaan miten aivan toivottomasti mies on minkäkin homman hoitanut ja että ei sitä vaan voi päästää tekemään mitään omin päin. Mutta kuinka moni teistä naisista ei ole joskun polttanut jotain pohjaan, laittanut väärää pyykkiä yhteen koneessa, rikkonut astioita, käyttänyt väärää pesuainetta yms?

MUTTA joskus vain tuntuu siltä (korjatkaa miehet, jos olen väärässä), että jossain salaisessa miesten käsikirjassa kehoitetaan tekemään tietyt kotityöt niin huonosti, ettei toista kertaa pyydetä tekemään..

no joo, vanha vitsi, mutta tarkoitan, että tuntuu kuin miehet ei aina edes kuuntelisi ohjeita ennen työhön tarttumista, ja sitten tekevät miten sattuu, TAI siitä huolimatta, että on väärin tehtyään saanut lisäohjeistusta (ihan kauniilla äänensävyllä siis, ei ole kyse motkottamisesta), niin SILTI homma jatkuu kerrasta toiseen samoilla "virheillä".

Otetaan esimerkiksi vaikka imurointi. Mies lupaa imuroida. Ok. Vaimo muistuttaa jo ennen hommaan ryhtymistä, että muista ottaa tarkasti ovien takaa ja sänkyjen alta (on itse huomannut niissä paljon pölyä, ja ajatellut itsekin seuraavan kerran imuroivansa ne oikein hyvin). Noh. mies alkaa työhön ja vaimo imuroinnin jälkeen huomaa, että siitä huolimatta, että mies heilui imurin kanssa oventakuset ja sängynaluset ovat edelleen pölyssä.

Vähän kuin miehille olisi tärkeämpi pointti, että "nyt teen osani ja sitten ei vaimolla ole sanomista", EIKÄ suinkaan se, että tarkoituksena olisi saada aikaan puhdas koti. :) Sori miehet, mutta olen nähnyt ja kuullut näin olevan useammassakin perheessä.

Eli onko se tarkoituksellista, vai eikö miehet vain katso sitä samanlaisella silmällä kuin naiset? :)

Ihmettelen vaan kirjoitti:

Sinulle on tainnut joku runsaammat muodot omaava ihminen tehdä aika paskamaiset temput, kun noin sydän verta vuotaen vihaat lihavutta, ja liikakilot näemmä kelpaavat suoraksi määritteeksi niin vittumaisuuteen, kuin laiskuuteen, alistamiseen ja ylipäätään kaikkeen muuhunkin pahaan. Taidat myös olla jonkinlainen talonmies tai isännöitsijä, kun olet päässyt ilmeisesti moneenkin kotiin "katselemaan, kun lihava akka makaa sohvalla jne.". On se hyvä, että joku tekee näitä vedenpitäviä tilastoja, niin pysytään kärryillä me vähemmän laser-katseiset maalikotkin! :)

Komppaan sua täysillä ;)

äiti ja vaimo kirjoitti:

MUTTA joskus vain tuntuu siltä (korjatkaa miehet, jos olen väärässä), että jossain salaisessa miesten käsikirjassa kehoitetaan tekemään tietyt kotityöt niin huonosti, ettei toista kertaa pyydetä tekemään..

no joo, vanha vitsi, mutta tarkoitan, että tuntuu kuin miehet ei aina edes kuuntelisi ohjeita ennen työhön tarttumista, ja sitten tekevät miten sattuu, TAI siitä huolimatta, että on väärin tehtyään saanut lisäohjeistusta (ihan kauniilla äänensävyllä siis, ei ole kyse motkottamisesta), niin SILTI homma jatkuu kerrasta toiseen samoilla "virheillä".

Otetaan esimerkiksi vaikka imurointi. Mies lupaa imuroida. Ok. Vaimo muistuttaa jo ennen hommaan ryhtymistä, että muista ottaa tarkasti ovien takaa ja sänkyjen alta (on itse huomannut niissä paljon pölyä, ja ajatellut itsekin seuraavan kerran imuroivansa ne oikein hyvin). Noh. mies alkaa työhön ja vaimo imuroinnin jälkeen huomaa, että siitä huolimatta, että mies heilui imurin kanssa oventakuset ja sängynaluset ovat edelleen pölyssä.

Vähän kuin miehille olisi tärkeämpi pointti, että "nyt teen osani ja sitten ei vaimolla ole sanomista", EIKÄ suinkaan se, että tarkoituksena olisi saada aikaan puhdas koti. :) Sori miehet, mutta olen nähnyt ja kuullut näin olevan useammassakin perheessä.

Eli onko se tarkoituksellista, vai eikö miehet vain katso sitä samanlaisella silmällä kuin naiset? :)

Mun vaimolla oli ennen tapana hyvää hyvyyttään neuvoa kaikessa tiskeistä imuroimiseen. Jossain vaiheessa onneksi itsekkin tajusi että mitä sitten vaikka teen eri tavalla. Oikeen ahaa elämys taisi olla kun tajusi miten älytöntä on neuvoa aikuista miestä perus jutuissa. Jos jonnekkin jää pölypallo imuroimisen jälkeen niin mitä sitten, parhaani olen tehny enkä suinkaan tahallani hutiloinut. Jos on imuroinut edes vähän huolella niin on se lattia silti puhtaampi kuin ennen imuroimista ja sillä hyvä.

Meillä vaimoa kyllä häiritsee sotku enemmän kuin minua mutta aina ei ole ollut näin. Ennen lapsen syntymää olin itse se tarkempi osapuoli, nyt on vain toiset asiat tärkeysjärjestyksen kärjessä. On meillä aina suht siistiä mutta joskus tiskialtaassa seisoo tiskejä muutaman tunnin ennen kuin kumpikaan meistä jaksaa niitä laittaa.

Meillä kodin siistinä pitäminen on molempien hommaa, tietysti vaimoni tekee paljon kun olen töissä mutta illalla ja viikonloppuisin hommat jaetaa, luonnollisesti.

T.T. kirjoitti:

Monet miehet tosiaan aina vain auttavat vaimoa. Se juontaa varmasti paljon juurensa siitä että naiset katsovat yleensä hallitsevansa kotihommat paremmin kuin miehet ja ottavat heti suhteen alussa sen "käskyttäjän" roolin. Silloin miehelle ei koskaan tule mahdollisuutta ottaa sitä oma-aloitteista vastuuta kotihommista ja löytää omaa tapaansa tehdä niitä. Monet naiset sahaavat omaa oksaansa sillä että motkottavat miehille milloin minkäkin kotityön huonosta tekemisestä. On imuroitu huonosti, pyyhitty pöydät väärällä rätilla yms. Ei mies silloin koskaan opi oikeasti tekemään mitään kun pelkää koko ajan tekevänsä jonkun virheen. Parasta mitä nainen voi tehdä on siis antaa kannustavaa palautetta ja antamalla miehen tehdä kaikkea vaikka sitten aluksi vähän "väärinkin". Kyllä se mieskin sitten oppii kun saa yrittää. Eivät naisetkaan rätti kädessä synny, joskus ne taidot on aina opeteltava. Naisetkin tekevät asiat mielummin omalla tavallaan eivätkä vaikka anopin ohjeiden mukaan...

PS. saan varmasti taas monta viestiä jossa kerrotaan miten aivan toivottomasti mies on minkäkin homman hoitanut ja että ei sitä vaan voi päästää tekemään mitään omin päin. Mutta kuinka moni teistä naisista ei ole joskun polttanut jotain pohjaan, laittanut väärää pyykkiä yhteen koneessa, rikkonut astioita, käyttänyt väärää pesuainetta yms?

"Parasta mitä nainen voi tehdä on siis antaa kannustavaa palautetta ja antamalla miehen tehdä kaikkea vaikka sitten aluksi vähän "väärinkin". Kyllä se mieskin sitten oppii kun saa yrittää."

Eikös kotihommat pitäisi opettaa pojille lapsuudessa, eikä niin, että vaimo ottaa äidin roolin mieheensä nähden ja "kasvattaa" miestään kuin pikkulasta!? Aika moni anoppi tosiaan haluaakin olla kouluttamatta omia poikiaan, että pääsee sitten aikuisen poikansa kotiin huseeraamaan ja miniää komentelemaan..

yksi aviomies kirjoitti:

Mun vaimolla oli ennen tapana hyvää hyvyyttään neuvoa kaikessa tiskeistä imuroimiseen. Jossain vaiheessa onneksi itsekkin tajusi että mitä sitten vaikka teen eri tavalla. Oikeen ahaa elämys taisi olla kun tajusi miten älytöntä on neuvoa aikuista miestä perus jutuissa. Jos jonnekkin jää pölypallo imuroimisen jälkeen niin mitä sitten, parhaani olen tehny enkä suinkaan tahallani hutiloinut. Jos on imuroinut edes vähän huolella niin on se lattia silti puhtaampi kuin ennen imuroimista ja sillä hyvä.

Meillä vaimoa kyllä häiritsee sotku enemmän kuin minua mutta aina ei ole ollut näin. Ennen lapsen syntymää olin itse se tarkempi osapuoli, nyt on vain toiset asiat tärkeysjärjestyksen kärjessä. On meillä aina suht siistiä mutta joskus tiskialtaassa seisoo tiskejä muutaman tunnin ennen kuin kumpikaan meistä jaksaa niitä laittaa.

Meillä kodin siistinä pitäminen on molempien hommaa, tietysti vaimoni tekee paljon kun olen töissä mutta illalla ja viikonloppuisin hommat jaetaa, luonnollisesti.

joo, siis asioiden tekeminen eri tavalla on toki ok, mutta eikö tulos olisi kuitenkin ihan mukava olla sama? eli jos kerran on tarkoitus saada joku paikka siistiksi, niin eikö silloin lopputuloksen tule kanssa olla siisti? sama se on miten siivoaa, imuroiko vai luuttuaako, mutta ei kai ole kohtuutonta odottaa siistiä lopputulosta mieheltäkään, jos kerran siivoustyöhön ryhtyy?

mielestäni aikuisten ollessa kyseessä ei voi oikein enää tyytyä tuohon "tein parhaani"-lauseeseen. kyllä aikuinen osaa ja voi parantaa suoritustaan, JOS haluaa tai ehkä paremminkin, viitsii. Lapselta nyt voi odottaa vain sitä, että tekee parhaansa.

Ja okei, ei me naisetkaan olla täydellisiä (se ois ehkä ollu sun seuraava kommenttis), mutta me tiedetään, että jos kumpikaan ei tee oikeasti puhdasta jälkeä, niin talo on kohta p**kaa täynnä.

Useimmiten niissä perheissä missä lasten ja kodin hoito jää kokonaan naiselle, mies käy kuitenkin töissä. En siis todellakaan sano että olisi oikein että mies nostaa jalat pöydälle heti kun saapuu töistä kotiin eikä loppuiltana tee mitään. Kyllä minäkin teen kotihommia ihan riittävästi eikä vaimoni tarvitse kaikkea hoitaa yksin. Silti silmääni sattui aika lailla tuo että isäkuukauden ajan äiti tehkööt omiaan kun isä hoitaa kodin. Jos osia todella vaihdetaan niin menköön vaimo sitten duuniin kuukaudeksi niin isä todellakin ottaa vastuun eikä niin että vaimo harrastaa ja vielä päälle kyttää että onko nyt tiskit kunnolla tiskattu.

eräskin iskä kirjoitti:

Useimmiten niissä perheissä missä lasten ja kodin hoito jää kokonaan naiselle, mies käy kuitenkin töissä. En siis todellakaan sano että olisi oikein että mies nostaa jalat pöydälle heti kun saapuu töistä kotiin eikä loppuiltana tee mitään. Kyllä minäkin teen kotihommia ihan riittävästi eikä vaimoni tarvitse kaikkea hoitaa yksin. Silti silmääni sattui aika lailla tuo että isäkuukauden ajan äiti tehkööt omiaan kun isä hoitaa kodin. Jos osia todella vaihdetaan niin menköön vaimo sitten duuniin kuukaudeksi niin isä todellakin ottaa vastuun eikä niin että vaimo harrastaa ja vielä päälle kyttää että onko nyt tiskit kunnolla tiskattu.

Mutta se isä ei ehkä tiedä, mitä on olla niiden lasten kanssa kotona... Sehän taisi olla pointti... Plus se että äidillä kaatuu seinät päälle, ja töihin palaaminen kuukauden ajaksi ei ole välttämättä mahdollista eikä kannattavaa.

"..vaimoni ostelee kaikkea turhaa eikä osaa suunnitella mitään ruokia.. vaimoni kuluttaa ja haluaa kaikkea enemmän eikä haluaisi käydä töissä eikä nyt oikein haluaisikaan tehdä oikein mitään."

Olisi kiva kuulla vaimosi versio asioista. Totuus voi olla hyvinkin toisenlainen, vaimosi näkökulmasta. Hänellä on oma totuutensa ja sinulla omasi ja ne voivat poiketa toisistaan. Sain käsityksen, että pidät itseäsi parempana ihmisenä ja ylennät itsesi vaimoosi nähden. Ei ole kovin hyvä asetelma, kun perheyhteisö on yhteen hiileen puhaltamista.

totuus toisenlainen kirjoitti:

"..vaimoni ostelee kaikkea turhaa eikä osaa suunnitella mitään ruokia.. vaimoni kuluttaa ja haluaa kaikkea enemmän eikä haluaisi käydä töissä eikä nyt oikein haluaisikaan tehdä oikein mitään."

Olisi kiva kuulla vaimosi versio asioista. Totuus voi olla hyvinkin toisenlainen, vaimosi näkökulmasta. Hänellä on oma totuutensa ja sinulla omasi ja ne voivat poiketa toisistaan. Sain käsityksen, että pidät itseäsi parempana ihmisenä ja ylennät itsesi vaimoosi nähden. Ei ole kovin hyvä asetelma, kun perheyhteisö on yhteen hiileen puhaltamista.

Vaimoni itse tietää ja stressaa kauppaa ja ruokien laittamista yleensäkkin ja on onnellinen et käyn kaupassa ja teen ruuat.
Joka päivä valittaa ettei halua mennä töihin ja oikeasti ei kiinnosta kodin siisteys ja hirveä stressi myös jos joku tulee kylään ei sosiaalinen ihminen.,.Eikä todellakaan vaimoani kiinnosdta tai ei yhtään häiritse vaikka tiskipöytä olisi täynnä astioita.
Minä hoidan meidän asioista yli 90% vaimoani ei kiinnosta eikä huvita ja sanookin et hoida ja tee en jaksa eikä kiinnosta.

Mut aivan turha tulla sanomaan etten tee mitään olen maksanut 200000€ talomme olen ostanut autot ja maksanut kaiken.
Nytkin yövuoron jälkeen jään lasten kanssa kotiin siivoan käymme kaupassa teen ruuat yms. leikin lasten kanssa mitä vaimoni ei jaksa.
Tämä on minulle tosi stressaavaan kun kaikki joutuu itse hoitamaan lapset hoidot kilpailuttamaan vakuutukset käyttämään lapset lääkärissä yms. neuvoloissa kun ei vaimoni halua.

Puhalla siinä sitten ihan mihin vaan hiileen.
Kytkin on ollut tosi monta kertaa nousussa ,mut en voi jättää toista pulaan koska eihän siintä elämästä mitään tulisi.

Mut mitä välii täällä palstoilla liikkuu juuri jotain emakoita tai femakoita mitkä eivät edes pysty tasa-arvoisesti asioita hyväksymään.

Jokainen tapaus on erinlainen ,mut valitettavan useasti on jompikumpi puolisoista se tekemätön.Ilömeisesti vastakohdat vetävät puoleensa.

Tiedän monta pariskuntaa joissa ihmettelen vaimoa miten se on voinut ottaa sellaisen miehen ,mut ilmeisesti isoa osaa ahkerista ja ihanista nmaisista juuri rentut viehättää ja rentut haistaa kaukaa että ei kannata ottaa naista joka ei ole todella tehokas.
Mut tiedän myös perheitä joissa miehen kohtalo surettaa kun mies tekee melkein kaiken ja nainen vielä itseään ylentää ja mies on kun nurkkaan ajettu rakki.

Minua ei itseni mitenkään säälitä tai en ylennä itseäni muuten kuin täällä nyt tuli mieleen omat mielipiteeni voitka femakko edes sen sallia?
Lapsista meinaan pitää huolen ja samalla vaimostani kyllä minä jaksan mut ei aina ole helppoa.

ihan sama kirjoitti:

Vaimoni itse tietää ja stressaa kauppaa ja ruokien laittamista yleensäkkin ja on onnellinen et käyn kaupassa ja teen ruuat.
Joka päivä valittaa ettei halua mennä töihin ja oikeasti ei kiinnosta kodin siisteys ja hirveä stressi myös jos joku tulee kylään ei sosiaalinen ihminen.,.Eikä todellakaan vaimoani kiinnosdta tai ei yhtään häiritse vaikka tiskipöytä olisi täynnä astioita.
Minä hoidan meidän asioista yli 90% vaimoani ei kiinnosta eikä huvita ja sanookin et hoida ja tee en jaksa eikä kiinnosta.

Mut aivan turha tulla sanomaan etten tee mitään olen maksanut 200000€ talomme olen ostanut autot ja maksanut kaiken.
Nytkin yövuoron jälkeen jään lasten kanssa kotiin siivoan käymme kaupassa teen ruuat yms. leikin lasten kanssa mitä vaimoni ei jaksa.
Tämä on minulle tosi stressaavaan kun kaikki joutuu itse hoitamaan lapset hoidot kilpailuttamaan vakuutukset käyttämään lapset lääkärissä yms. neuvoloissa kun ei vaimoni halua.

Puhalla siinä sitten ihan mihin vaan hiileen.
Kytkin on ollut tosi monta kertaa nousussa ,mut en voi jättää toista pulaan koska eihän siintä elämästä mitään tulisi.

Mut mitä välii täällä palstoilla liikkuu juuri jotain emakoita tai femakoita mitkä eivät edes pysty tasa-arvoisesti asioita hyväksymään.

Jokainen tapaus on erinlainen ,mut valitettavan useasti on jompikumpi puolisoista se tekemätön.Ilömeisesti vastakohdat vetävät puoleensa.

Tiedän monta pariskuntaa joissa ihmettelen vaimoa miten se on voinut ottaa sellaisen miehen ,mut ilmeisesti isoa osaa ahkerista ja ihanista nmaisista juuri rentut viehättää ja rentut haistaa kaukaa että ei kannata ottaa naista joka ei ole todella tehokas.
Mut tiedän myös perheitä joissa miehen kohtalo surettaa kun mies tekee melkein kaiken ja nainen vielä itseään ylentää ja mies on kun nurkkaan ajettu rakki.

Minua ei itseni mitenkään säälitä tai en ylennä itseäni muuten kuin täällä nyt tuli mieleen omat mielipiteeni voitka femakko edes sen sallia?
Lapsista meinaan pitää huolen ja samalla vaimostani kyllä minä jaksan mut ei aina ole helppoa.

Vaimosi on selkeästi masentunut ja loppuunpalanut eli uupunut. Itselläni oli samat oireet, mutta vasta lääkäri osasi kertoa, että olen vakavasti uupunut. Itse en silloin tiennyt asiasta mitään, eli en osannut tunnistaa oireitakaan. Lääkäriin menin, kun oli pahat unettomuudet ja olo kuin jyrän elle jääneellä, vaikkei flunssan oireita ollutkaan.

Ohessa lisätietoja jos alkoi kiinnostaa:

http://fi.wikipedia.org/wiki/Krooninen_väsymysoireyhtymä

http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00389

Sain aluksi apua psykologilta ja aloin itse kuntouttamaan itseäni, kiitos kirjaston ja netin (!) ja nyt olen uudestisyntynyt tasapainoinen ihminen.

Pelkään, että sinä koko vastuu harteillasi vielä uuvut taakkasi alle, joten senkin vuoksi olisi hyvä saada apua vaimollesi. Tuollainen kuvailemasi tila vaimollasi ei ole ns. "normaali". Vai haluatko itse tuntea olevasi vastuullinen kaikesta?

Mielestäni se on hyvä juuri niin, että molemmat ovat aidosti tyytyväisiä, olisipa sitten työnjako mikä tahansa:)

Minulla on 8 ja 10 vuotiaat tytöt. Teen jokapäivä ruuat, pesen pyykit, tiskaan, siivoan... Niinkuin aikuisen kuuluu, kun yksin vastaa perheestään. Kukas nää hommat muuten tekis?

Ja meillä menee tosi hyvin. Itsekkin olen onnellinen MIES, nautin elämästäni lasteni kanssa..

Ai joku akka tähän vielä määräilemään ja vaatimaan sitä sun tätä, ei kiitos..

Onnellinen Iskä kirjoitti:

Minulla on 8 ja 10 vuotiaat tytöt. Teen jokapäivä ruuat, pesen pyykit, tiskaan, siivoan... Niinkuin aikuisen kuuluu, kun yksin vastaa perheestään. Kukas nää hommat muuten tekis?

Ja meillä menee tosi hyvin. Itsekkin olen onnellinen MIES, nautin elämästäni lasteni kanssa..

Ai joku akka tähän vielä määräilemään ja vaatimaan sitä sun tätä, ei kiitos..

Meillä syntyi talonrakennusprojektin (2 vuotta) aikana kaksi lasta ja kolmas muutama kuukausi muuttoluvan jälkeen. Joka ilta leikin, syötin ja tein iltapesut lapsille ennen nukkumaanmenoa. Vaimokin teki pari täyttä kuukautta rakennuksilla, kun itsellä oli töissä silloin raskasta. Listat on vieläkin laittamatta vaikka vuosi olis ollu aikaa, mutta lasten kanssa on tullu vietettyä joka päivä aikaa, joten ei kaduta pätkääkään. Vaimo hoitaa päivällä lapsia samalla kun itse olen töissä. Illalla otan vastuun lastenhoidosta sis. kaiken = ruoanlaitto, syöminen, syöttäminen, leikit, kylvettämiset, kirjojen lukemiset, iltapesut ja nukkumaanlaittamiset, sen mitä muutamassa tunnissa ehtii. Samalla vaimolle jää aikaa tehdä niitä kotitöitä, joita päivällä ei lasten kanssa huseeraamisen takia ole ehtinyt / pystynyt tekemään. Viikonloppuna siivotaan kunnolla yhdessä ja sen jälkeen onkin ihan omaa aikaa muutama tunti (parhaina viikonloppuina ehkä jopa molempina päivinä) laittaa pihaa, tehdä jotain keskeneräistä rakennushommaa, hoitaa kasvimaata (kesällä) tms. toki lapset siinä mukana, tai ainakin silmän alla. Lasten mentyä nukkumaan onkin sitten ihan kahdestaan yhteistä aikaa. Ja joskus sen jälkeen jopa hetki suomi24:ssa.

Ei, en meinaa.

vaimokoululainen kirjoitti:

Ei, en meinaa.

tuohon siivous/kodinhoitoon se, että ihmiset tuntuvat puhuvan kyseisistä asioista kuin ne olisivat juuri sen naisen hommia. jos mies tekee myös kotitöitä, siitä puhutaan äidin auttamisena. Eikö se ole vain vastuun jakamista ettei kuormiteta kaikkea sen äidin niskaan. surullista että niin monet tuntuvat ajattelevan että se lasten hoito ja kotityöt, ruoanlaitot ym on naisen töitä. ja vaikka mies kävisikin töissä, se ei tarkoita todellakaan sitä että illat ovat hänen vapaataan. missä välissä se äiti saa sitten sitä vapaata? lasten ja kodinhoito käy kyllä ihan yhtä lailla työstä. varsinkin kun niin usein se yöllä heräävä on se äiti. eli käytännössäkö tämä menee niin että äiti herää öisin, hänen täytyy jaksaa aamulla nousta virkeänä, hoitaa päivä lapsia, tehdä kotityöt, ruokaa...ym ym ym. kun taas isä nukkuu yön läpeensä. herää aamulla ja menee töihin, tulee töistä valmiiseen ruokapöytään ja viettää illan vapaata. missäs sen äidin vapaa aika sitten on? ihmeellistä kuinka vahvasti vanhanaikaiset "roolijaot" vaikuttavat vielä tänäkin päivänä lapsiperheissä. Mielestäni lapsien ja kodin hoito kuuluu yhtä lailla molemmille vanhemmille. ja molempien tulee saada yhtälailla vapaa aikaakin joskus. eihän siinä muuten kukaan voi järissään loputtomiin jaksaa.

sanoimpahan vaan kirjoitti:

tuohon siivous/kodinhoitoon se, että ihmiset tuntuvat puhuvan kyseisistä asioista kuin ne olisivat juuri sen naisen hommia. jos mies tekee myös kotitöitä, siitä puhutaan äidin auttamisena. Eikö se ole vain vastuun jakamista ettei kuormiteta kaikkea sen äidin niskaan. surullista että niin monet tuntuvat ajattelevan että se lasten hoito ja kotityöt, ruoanlaitot ym on naisen töitä. ja vaikka mies kävisikin töissä, se ei tarkoita todellakaan sitä että illat ovat hänen vapaataan. missä välissä se äiti saa sitten sitä vapaata? lasten ja kodinhoito käy kyllä ihan yhtä lailla työstä. varsinkin kun niin usein se yöllä heräävä on se äiti. eli käytännössäkö tämä menee niin että äiti herää öisin, hänen täytyy jaksaa aamulla nousta virkeänä, hoitaa päivä lapsia, tehdä kotityöt, ruokaa...ym ym ym. kun taas isä nukkuu yön läpeensä. herää aamulla ja menee töihin, tulee töistä valmiiseen ruokapöytään ja viettää illan vapaata. missäs sen äidin vapaa aika sitten on? ihmeellistä kuinka vahvasti vanhanaikaiset "roolijaot" vaikuttavat vielä tänäkin päivänä lapsiperheissä. Mielestäni lapsien ja kodin hoito kuuluu yhtä lailla molemmille vanhemmille. ja molempien tulee saada yhtälailla vapaa aikaakin joskus. eihän siinä muuten kukaan voi järissään loputtomiin jaksaa.

oma kokemus eronneena
- ennen eroa tein omasta mielestäni saman verran kotitöitä kuin äiti (tosin hän oli kotona ja minä töissä, mutta osallistuin kuitenkin mielestäni kohtuudella)
- nyt yh-isänä teen edelleen sen 1-2 h / ilta erinäisiä juttuja ja kämppä ihan riittävän siisti, tosin puolet pienempi (ok, nyt tulee syötyä 2-3 kertaa viikossa eineksiä ja ennen tehtiin aina itse ruuat). viikonloppuisin sitten isommat siivoukset / kauppareissut jne pysynyt oikeastaan vakiona

--> aikaisemmin yhdessä teimme varmaan 30% enemmän tunteja kotitöitä, mutta näin jälkikäteen senkin ajan olisi voinut käyttää järkevämmin kuin toivottomaan lelujen siivoamiseen lattialta:).