Juttelin mieheni kanssa juuri synnytyksestä. Tuli mieleen pari kysymystä, jotka saattavat olla tyhmiä, mutta... Ensinnäkin se, että synnytyssupistuksen alkamisen tunnistaa kuulemma menkkamisesta nipistelystä alavatsassa. Mutta kun minun ensimmäinen raskausoire oli juuri tuollainen nipistely, joka on jatkunut ihan koko raskauden ajan välillä tosi voimakkaana, niin miten sitten erotan sen tunteen?
Toiseksi, kuulemma jos vauva ei ole kiinnittynyt, pitää sairaalaan mennä ambulanssilla makuuasennossa. Mistä tiedän onko vauva kiinnittynyt?
Mistä yleensäkin tiedän koska on aika lähteä? Jos vesi menee niin se on aika selvä merkki, mutta muuten? Kun on sanottu että pitää odottaa säännöllisiä suppareita jne, mutta kuinka pian siinä sitten pitää lähteä ettei tule hillitön kiire? Äitini sanoi että hänellä on kaikissa raskauksissa (4kpl) supistuksia tullut yhteensä alle 10 ja sitten on syntynyt. Minun syntyessäni olisi hänet passitettu kotiin takaisin, sanottiin että vähintään 24 tuntia menee ennen kuin mitään tapahtuu, tunnin päästä olin ollut ulkona.
Kaksi viikkoa vain laskettuun aikaan niin on ruvennut mietityttämään...
Toiseksi, kuulemma jos vauva ei ole kiinnittynyt, pitää sairaalaan mennä ambulanssilla makuuasennossa. Mistä tiedän onko vauva kiinnittynyt?
Mistä yleensäkin tiedän koska on aika lähteä? Jos vesi menee niin se on aika selvä merkki, mutta muuten? Kun on sanottu että pitää odottaa säännöllisiä suppareita jne, mutta kuinka pian siinä sitten pitää lähteä ettei tule hillitön kiire? Äitini sanoi että hänellä on kaikissa raskauksissa (4kpl) supistuksia tullut yhteensä alle 10 ja sitten on syntynyt. Minun syntyessäni olisi hänet passitettu kotiin takaisin, sanottiin että vähintään 24 tuntia menee ennen kuin mitään tapahtuu, tunnin päästä olin ollut ulkona.
Kaksi viikkoa vain laskettuun aikaan niin on ruvennut mietityttämään...
Vastaukset 15
Vanhimmat
Olen miettinyt jotain samankaltaista - mainittakoon että minullakin on parisen viikkoa laskettuun. =)
Kaikki jo synnyttäneet tutut sanovat vain että kyllä sinä tiedät sitten kun se hetki on, mutta uskallan vieläkin väittää että varsinkin itse ensisynnyttäjänä ei sitä nyt vaan ihan satavarma voi olla, varsinkin kun minullakin on ollut kivuliaita supistuksia, ns. "menkkakipuja", alaselkäsärkyjä, alapään arkuutta ym. ym. vaikka millä mitalla ja kerran olin jo lähteä synnärille kun supistukset menivät niin että jatkuivat kuusi tuntia ja väli lyheni kolmeen minuuttiin. Ja kipu oli kova! En voinut olla missään, en istua, en maata... Mutta ei, väärä hälytys.
Nyt olen ajatellut niin, että kun vedet / limatulppa menee, lähden TAI kun kivuliaat supistukset ensi kerralla tulevat ja muuttuvat säännöllisiksi (laskettu on kuitenkin niin lähellä) niin mielummin lähden turhaan käymään ja katsotuttamaan.
Eli en usko ollenkaan hokemaan "kyllä sen tietää". . . :D Ja meitä synnyttäjiä on joka lähtöön, erilaisia tapauksia on jokaisen synnytys.
Tsemppiä kaikille, eritoten niille joilla on syyskuussa la!
Kun sehän voi mennä vaikka 3 viikkoa ennen synnytystä... Eli ei meinaa mitään. Ystäväni kun kertoi juuri että häneltä irtosi limatulppa viikolla 38 5, ja synnytys käynnistettiin 42 2 kunnei mitään ollut muuten siihen mennessä tapahtunut!
Ja vähän on jäänyt kauhistuttamaan tuo oma syntymä, isä kun oli äidin raahannut sairaalaan heti ekojen supistusten tultua (ehti tulla noin 15 min ajan), ja reilun tunnin päästä pitelivät minua sylissä. Kun joka paikassa sanotaan että ensisynnyttäjän pitää tarkkailla suppareita kotona 2-3 tuntia, niin mitä jos vanhempanikin olisivat jääneet tarkkailemaan? Esikoinen äidilleni olen siis minä.
Ainiin, alaselkäsäryt joo, minulla on ollut koko raskaudessa tasan 3 viikkoa kun säryt olivat pois, muuten on niitäkin ollut koko ajan...
Ja tuon kiinnittymisen kuulemma neuvolan mukaan tunnistaa painontunteesta alapäässä, mutta kun minulla on ollut painontunnetta jo koko sen ajan kun pikkuinen ollut pää alaspäin, eli 3kk... Eli mitä sanon kun soitan sitten synnärille ja he kysyvät onko kiinnittynyt? Öö, en tiedä, ei hajuakaan...?
Muistanko muuten aivan väärin, eikö sinulla Juliett ollut sama la kuin minulla, 22.9.? Eipä ole pitkä aika! Tosin ei kyllä yhtään tunnu siltä että olisi niin pian, kun olo vain on parantunut loppua kohden! Ainoastaan iso masu paljastaa että raskaana ollaan, eikä keskivaiheen vaivoista tietoakaan!
Juu, iloista loppuodotusta muille syyskuun äideille myös täältä toivotetaan!
ettekö ole synnytysvalmennuksessa käyneet??
jos lapsivedet menevät mutta supistuksia ei ala kuulua ei sairaalaan ole mitään kiirettä lähteä! veljen vaimolla meni lauantai aamuna vedet,lauantai iltana sairaalaan ja mukula syntyi sunnuntaina aamulla. supistukset alkoivat vasta sillon la-su yönä. Itsellä meni vedet yöllä ja saman tien alkoi säännölliset supistukset 5 min välein. tunnin olin kotona ennen kun lähdettiin. Ja siitä että synnyttäneet sanoo että kyllä sen vaan tietää kun alkaa ne synnytyssupistukset, niin olen ihan samaa mieltä. Minulla oli kipeitä supistuksia monena iltana ja yönä ennen oikeaa hetkeä, mutta kun ne "oikeat" supparit alko niin ei siinä kyllä enää tarvinnut miettiä!! On ne sen verran intensiivisiä, ei pelkästään kivuliaita vaan koko kroppa kyllä jumittaa siihen malliin että ei varmasti tee mieli kotona enää odotella.
Lapsen kiinnittymisestä kertoo kyllä neuvolantäti. joka kertahan siellä vatsan päältä tunnustellaan. itsellä kiinnittyi kaksi viikkoa ennen synnytystä.
Ne menkkakivut ei kyllä tosiaan kerro välttämättä mitään. itellä oli alkuraskaudessa niitä (ja on nytkin,alussa ollaan) ja sitten joskus viikoilla 34 alko taas ja niiden kipujen seurauksena alko paikat pehmentyy,eli synnytykseen valmistautuminen alko jo sillon vaikka vaikka lapsi syntyi viikoin 39 5.
Luottakaa hyvät naiset itseenne ja kehoonne! eikä se sitäpaitsi ole mitenkään tavatonta sekään että tulee niitä vääriähälytyksiä. Kyllä siellä laitoksella saa käydä tutkittavana jos tuntuu ettei kaikki ole kohdallaan. Mutta uskon silti että suurin osa naisista kyllä tietää kun se lapsi lähtee syntymään. niinkuin sanoin,luottakaa itseenne, vaistoonne, kehoonne.
ja vedet menevät, on heti lähdettävä sairaalaan!! Vaarana voi olla napanuoran esiinluiskahtaminen!
Eli ei päde tuo vedet meni, ei kiirettä kaikissa tapauksissa.
no joo,mutta siis jos lapsi on kiinnittynyt ja vedet menee niin ei sillon mitään kiirettä ole.
Eipä sitä voi koskaan tietää miten alkaa.. itselläni ekalla alkoi vesien menolla ja silti meinasivat laittaa synnäriltä kotiin kun oli vesi tullu niin tarkkaan pois etteivät enää saaneet lirumaan...no käynnissä oli kuitenki (2vko yli lasketun ajan) 8h päästä syntyi..
Toinen käynnistettiin ja kolmannella oli monta päivää ja yötä epäsäännöllisiä voimakkaita supistuksia..lopulta lähdin tarkistuttamaan tilannetta kun ne supparit oli tosi voimakkaita ja niinhän siinä kävi et tuli lapselle syntymäpäivä, paikat oli jo 4cm auki ja homma jatkui kalvojen puhkaisulla. Reilu tunti siitä lapsi oli syntynyt:)
Eli kolmesta ei yhtään perinteistä säännöllistyvillä supistuksilla alkanutta. Yhdellä kaverilla oli sellainen klassinen alku ja odotteli kotona liian pitkään niin meinas syntyä ambulanssiin...
Eli kaikilla erilaista:)
esikoista odottaessa tuli lapsivedet, joten lähdettiin samantien sairaalaan yöllä. No supistuksia tuli sitten koko yön epäsäännöllisesti, seuraavana päivänä sama juttu, joten siitä vielä seuraavana aamuna käynnistettiin synnytys ja vauva syntyi vasta iltapäivällä/alkuillasta.
eli minä silti sanoisin että kyllä ne synnytyssupistukset tietää juuri niiksi viimeistään siinä vaiheessa kun ollaan seitsemän senttiä auki ja silloinkin ponnistukseen on pari tuntia aikaa,eli ei hätää siskot ehditte kyllä,vedet menee lähde sairaalaan,mitä sitä kotonakaan odottelemaan,pian syntyy. ja kiinnittymisen tietää kertoa kätilö..neuvolan tai sairaalan kokeilee ihan vatsan päältä liikkuuko vauvan pää vielä lantiokuopassa vai on painunut jo niin alas kuoppaan ettei tule pois. ja kokenut kätilö on sanonut että viimeistään siinä vaiheessa kun supistuksista alkaa tulla kunnolla hiki on aika painua sairaalaan päin....olisiko tämä tässä? itsellä toinen vauva ja la viikon päästä....
Todettakoon vielä, että jos äidillä on mennyt näin ja näin niin se ei tarkoita sitä, että tyttärelläkin menee samalla tavalla. Vaikka leffoissa vauvat syntyvätkin aina taksin takapenkillä niin kyllä tämä on tosielämässä hyvin harvinaista. :)
Usko vaan, ap, kokeneempia. Kyllä sen tietää! Varsinaiset synnytyssupistukset, ne ns. avaavat supistukset ovat jotain ihan muuta. Silloin ei tee enää mieli olla kotona, vaan tietää että nyt pitää (ja haluaa!) lähteä. Ja tämä ei varmasti ole yksilöllistä sikäli, että en ainakaan minä ole vielä kivuttomasta synnytyksestä kuullut.
Kun mä odotin esikoistani, niin vedet menivat ja soitin sairaalaan. Koska mulla ei vielä ollut supistuksia, kehoittivat he minua olemaan kotona kunnes supistukset alkavat kunnolla, ja lähdimme siis sairaalaan vasta n. 7 tunnin päästä vesien menosta. Nukuin tuon ajan.
Elikkä voiko sen jotenkin kotioloissa tietää että onko kiinnittynyt, kun viimeksi ainakin neuvolassa sanottiin että on vähän mennyt alaspäin mutta ei kiinnittynyt. Tämä oli perjantaina, seuraava neuvola vasta ensi viikon torstaina, joten mietin sitä siksi, että jos tässä puolentoista viikon aikana lähtee tapahtumaan jotain, enkä sitten tiedä tuosta kiinnittymisestä...
Juu, kyllä minä sen uskon että ne supistukset tunnistaa, olen vaan tuota äidin pelottelua kuunnellut että niitä ei tule kuin pari ja kun alkaa, on tosi kova kiire! Että hänellä on kolme alatiesynnytystä joista pisin on kestänyt 1h 45min supistusten alun jälkeen, yksi sektio. No, luotetaan vaan siihen että hyvin se menee! Ei vaan tuosta ukostakaan paljon ole apua, kun elkää vielä enemmän kuin minä! :)
ns, kotioloissa sitä itse tietää ellei sitä ole esim. neuvolassa todettu.
Itselläni alkoi synnytys lapsivesien menolla eikä poika ollut vielä kiinnittynyt. Neuvolassa oli ohjeistettu, että jos alkaa veden menolla niin sitten pitää mennä sairaalaan puoli-istuvassa taikka makaavassa asennossa, jottei se napanuora luiskahda esiin. Soitin synnärille ja sanoivat ettei ollut mikään hoppu vaan tulet sitten kun kerkiät. Mutta, jos lapsivesi olisi ollut vihreää niin olisi ollut kiire, mutta jos kirkastsa/ punertavaa niin voi rauhassa odotella kotona.
Synnytyssupistukset taasen olivat menkkakivut potenssiin kymmenentuhatta eli kyllä sen sitten tietää kun ne alkavat. Itsellä omat supparit oli varsin lieviä enkä edes tunnistanut niitä supistuksiksi, mutta kun olin auennut n. 5 cm niin kyllä alko supistuskipu tuntumaan.
Luotan siihen,että sen kyllä sitten tietää ikun on lähdettävä...meillä l.a lokakuun puolivälissä. Tosin meillä etuna se, etät sairaalaan on n. 10min matka eli tuskin syntyy matkalla vaikka täpärälle menisikin. Meillä täällä Itä-suomessa on sääntö, että kun vedet menee, niin sairaalaan on mentävä- ei ihan välittömästi, mutta mentävä on...siis kotona voi vielä syödä, pakata tavaroita jne. mutta kotiin ei saa jäädä...
http://www.pkssk.fi/syn/synnytys1.htm