Sateet tulivat heti syyskuun alettua. On niin harmaata ettei vanha taivas oikein erotu maisemasta.
Olen miltei joka syksy siteerannut Lauri Pohjanpään runoa Syksy jonka sisätö trimmaa hyvin syksyiseen mielialaani. Todella olen kuin toinen noista variksista verkkainen töissäni ja nukun aamulla myöhään. Lentoon lehahdan vasta puoliltapäivin.
Toinen L Pohjanpään runo Jänikset tulee mieleeni pyryisellä talvi ilmalla, Emo jänis tuli pyrynä metsäntakaa........
Lankakaupassa on tullut käydyksi ja puikot senkun kilisevät neuloessa. Uusin puikot kun nykyisin ovat muodissa bambupuikot, hyvä niillä on neuloa.
Lauantai päivän 05.09 tuli 24t ohjelma miten Berliini elää, mielenkiintoinen kuvaus berliiniläisestä elämän menosta. Eilen taas 06.09 klo 19.30 tuli Luiciano Pavarottin korkea tasoinen muistokonsertti Petrasta.
Usein mietin miten ihmiset oikein syksyisiäpäiviä viettävät. Ulkoilen sauvakävelyn merkeissä, samalla havainnoin syksyn edistymistä luonnossa.
Olen miltei joka syksy siteerannut Lauri Pohjanpään runoa Syksy jonka sisätö trimmaa hyvin syksyiseen mielialaani. Todella olen kuin toinen noista variksista verkkainen töissäni ja nukun aamulla myöhään. Lentoon lehahdan vasta puoliltapäivin.
Toinen L Pohjanpään runo Jänikset tulee mieleeni pyryisellä talvi ilmalla, Emo jänis tuli pyrynä metsäntakaa........
Lankakaupassa on tullut käydyksi ja puikot senkun kilisevät neuloessa. Uusin puikot kun nykyisin ovat muodissa bambupuikot, hyvä niillä on neuloa.
Lauantai päivän 05.09 tuli 24t ohjelma miten Berliini elää, mielenkiintoinen kuvaus berliiniläisestä elämän menosta. Eilen taas 06.09 klo 19.30 tuli Luiciano Pavarottin korkea tasoinen muistokonsertti Petrasta.
Usein mietin miten ihmiset oikein syksyisiäpäiviä viettävät. Ulkoilen sauvakävelyn merkeissä, samalla havainnoin syksyn edistymistä luonnossa.
Vastaukset 4
Vanhimmat
mukavasti päivät kuluvat. Sienestän, käyn marjassa, ja paljon säilön näin syksyllä. Sain tosi hyvän ketsuppiohjeen, ja olen jo neljä satsia tehnyt ketsuppia, kun kasvihuoneet ihan pursuaa tomaateista. Osan olen pakastanut, ja osan pakannut kauniisiin pulloihin. Olen vienyt niitä ystävilleni tuliaisiksi. Ja sitten olen jo siivoillut kuolleita kukkia, pessyt astioita, ja ruukkuja talvisäilöön. Kohta on vielä dhaalianjuurakoiden nosto, niitä on maassa 114 puskaa, että pikkuhommasta ei ole kyse. Sipulit on listimistä odottamassa, ja tietenkin kaikki juurikasvit vielä maassa. Omeniakaan en ole vielä puista ottanut.
Sitten on tarkoitus tehdä muurikivestä laita yhteen suureen kukkapenkkiin, joka on tuossa ihan seinänvieressä, että olisi valmiina keväällä. No minäkin lajittelin ja katsoin jo lankavarastoani illalla. En yleensä koskaan kesällä neulo mitään. Mutta kyllä talvella sitten sitäkin enemmän. Olen oikein lankojen suurkäyttäjä. Ja sitten pyöritän tätä tavallista arkea, leivon paljon, vähän vieraillekkin. Tulee aina tekstareita, että leipoisitko sitä ja tätä. No sitten on mökillä vielä melkein samat hommat. Ainakin suuri nurmialue on vielä leikattava, ja lehdet haravoitava,samoin kaikki kukkalaatikot tyhjennettävä. Että ei tässä tartte vielä lähteä työttömyyskortistoon. Ja siellä täytyisi juosta aina ilmoittautumassa. No missä välissä minä kerkiäisin, ei tule mitään!
Kyllä minullakin oli suunnitelmia, mutta kaikki meni uusiksi.
Kuitenkin nyt näkyy tunnelin päässä valoa, kun pääsen kävelemään sauvoilla. Sain kipsijalkaani tänään fysioterapeutilta sellaisen kipsikengän, suuren mustan leveän rumiluksen, mutta se auttaa kipsattua jalkaa kastumasta (kipsiä) kun käppäilen tuolla ulkona.
Uusia tulppaanin ja narsissin sipuleita tilaan ja istutan, sekä johdan muita ulkotöitä.
Tämä alkusyksy on ollut aina mielestäni mukavaa aikaa, sadon korjuuta, uusien kukkapenkkien kunnostusta
kevätistutuksia ajaellen.
Nuorena keuhkotautiin kuolleen runoilija Saima Harmajan erästä runoa yritin muistella, mutta en saanut ulkomuistista mieleeni, joten "kipaisin" kirjahyllystä hakemaan runokirjan ja se runon alku on tässä:
-Läpi sateen hymyn hopeisen
- vihreänä mäntymetsä hohtaa,
-mutta havun takaa silmä kohtaa
-herkät kultakutrit koivujen.
Runoilija haluaa siinä nähdä jo syksyllä uuden kevään, missä koivut ovat
taas hiirenkorvalla .
Ihan vuodenaikojen vaihtelu täällä meidän leveysasteellamma.
Meistä suomalaisista , ainakin minusta, olisi tylsää jos aina olisi kesä.
...siinäkin soi blues...
Puiden lehdet kellastuvat, tuulen tuivertaissa ne hiljaa putoavat maahan. Mikä saa lehdet kellastumaan lehtivihreän häviämään. Kun pakkaset joutuvat puun runko kuulema jäätyy. Vanhat halonhakkaajat kertovat paras halon teko kuukausi on maaliskuun alku, runko on jäässä, vain pieni kopautus ja pilke tai halko halkeaa. Onkohan perää, ihmettelen minä ent maalaistalon tyttö.
"Lehdet maahan hiljaa putoavat,
kesän hehku häipyy pois.
Syksyn tuulet aallokoissa soivat,
aika jäähyäisten on."