Harkkoperustukset mökkiin

http://images.google.fi/imgres?imgurl=http://www.betoni.com/harkkokasikirja/images/58-2.jpg&imgrefurl=http://www.betoni.com/hark...

Nyt ei ollut kysymys siitä saako pilareilla tai laatoilla tms. systeemeillä vaan saako 290 leca- harkoista kyllin jäykän jos o kaksi päällekäin ja väliurassa harjateräs?

perusteluja kirjoitti:

Nyt ei ollut kysymys siitä saako pilareilla tai laatoilla tms. systeemeillä vaan saako 290 leca- harkoista kyllin jäykän jos o kaksi päällekäin ja väliurassa harjateräs?

Eikös niitä perustuksia tehdä semmoisella ajatuksella että ensin varmistetaan alustan liikkumattomuus. Routimattomalla pohjalla voidaan ilmeisesti perustus laittaa liikuttamattomalle maapohjalle. Kaivetaan siis perustusten kohdalta perustussyvyyteen ja perustusten ulkopuolella ulkokehällävähän sitä syvemmälle, ja laitetaan rekennuksen ympäri salaojitus. Perustusten alle tehdään tanakka antura melkoisesti raudoitettuna. -Jos routimistason alapuolelle ei mennä ja vähänkin epäillään routimista, niin perustukset routaeristetään puolitoista-kaksi metriä perustuksista (sisään- ja) ulospäin. Siinä on kestävä alusta vaikka harkkoperustukselle.
Edellinen perustaa ajatusta siitä että ei kait harkkoja ole suunniteltu kestämään pitkittäis- tai muitakaan vääntöjä varsinkaan painavan rakennuksen alla? Jos pohja ei ole suora ja pitävä, niin eikös ne harkot ole lähinnä vohveliin verrattavia kestävyydeltään, raudoitti niitä saumoja tai ei.
Jos perustusten kestävyyttä alkaa miettimään harkkosaumojen raudoituksesta, niin eikös silloin lähtökohta ole kaksi kerrosta liian ylhäällä: liikkumaton (ja liikuttamaton tai asiallisesti tiivistetty) alusta ja antura ne varmistavat harkkosokkelin kestävyyden, ei harkon vääntölujuus tai muuraussauman raudoitus?

ja antura kirjoitti:

Eikös niitä perustuksia tehdä semmoisella ajatuksella että ensin varmistetaan alustan liikkumattomuus. Routimattomalla pohjalla voidaan ilmeisesti perustus laittaa liikuttamattomalle maapohjalle. Kaivetaan siis perustusten kohdalta perustussyvyyteen ja perustusten ulkopuolella ulkokehällävähän sitä syvemmälle, ja laitetaan rekennuksen ympäri salaojitus. Perustusten alle tehdään tanakka antura melkoisesti raudoitettuna. -Jos routimistason alapuolelle ei mennä ja vähänkin epäillään routimista, niin perustukset routaeristetään puolitoista-kaksi metriä perustuksista (sisään- ja) ulospäin. Siinä on kestävä alusta vaikka harkkoperustukselle.
Edellinen perustaa ajatusta siitä että ei kait harkkoja ole suunniteltu kestämään pitkittäis- tai muitakaan vääntöjä varsinkaan painavan rakennuksen alla? Jos pohja ei ole suora ja pitävä, niin eikös ne harkot ole lähinnä vohveliin verrattavia kestävyydeltään, raudoitti niitä saumoja tai ei.
Jos perustusten kestävyyttä alkaa miettimään harkkosaumojen raudoituksesta, niin eikös silloin lähtökohta ole kaksi kerrosta liian ylhäällä: liikkumaton (ja liikuttamaton tai asiallisesti tiivistetty) alusta ja antura ne varmistavat harkkosokkelin kestävyyden, ei harkon vääntölujuus tai muuraussauman raudoitus?

Lue lisää

Minä tein aikoinaan mökkini ulkorakennuksineen kuivaan mäkeen mitenkään perustussyvyyksistä välittämättä ja ilman mitään routasuojauksia, pilariperustuksilla. Täytyy myöntää, että ulkorakennuksen yksi pilari on vähän liikkunut, mutta ei se haittaa. Muuten on kaikki pysynyt paikallaan.

Eli jos mökki pysyy kuivassa mäessä pilarien päällä routarajan yläpuolella niin kai se pysyy sitten kivisen mäen päällä ilman harkkoperustuksillakin. Ja samaa "vohvelia" ne on ne Leca- anturaharkotkin. Vähän vain leveämpiä ja se ura rautoja varten on isompi.

Kyllä tuo "alan suunnittelija"- höpötys on joutavaa herranpelkoa. Tavallisia ihmisiä ne on ne suunnittelijatkin. Lupakuvat saa mökkiveistämöltä ja jos itte veistää, voi sellaiset piirtää millimetripaperille ja kyllä kelpaa. Tietysti niissä pitää olla vaatimusten mukaiset mittasuhteet(1:100 tai 1:500), julkisivut, pohjat ja leikkaukset sekä tarpeelliset selosteet tulisija- ja viemäritoteutuksista sekä mutta muuten ei tartte olla allekirjoittajana mikään arkkitehti. Eipä nuo rakennusvalvonnan ihmiset nykyään enää ehdi monia katselmointeja mökkityömaille tehdä. Jos paperit on asiallisen näköiset niin rauhassa saa rakennella omalla tontillaan perustuksista vesikattoon asti. Hyvä jos saa rakennustarkastajan tulemaan loppukatselmuksen tekemään mutta sekin pitää erikseen pyytämällä pyytää.

ketäoikeastikiinnostaa kirjoitti:

Kyllä tuo "alan suunnittelija"- höpötys on joutavaa herranpelkoa. Tavallisia ihmisiä ne on ne suunnittelijatkin. Lupakuvat saa mökkiveistämöltä ja jos itte veistää, voi sellaiset piirtää millimetripaperille ja kyllä kelpaa. Tietysti niissä pitää olla vaatimusten mukaiset mittasuhteet(1:100 tai 1:500), julkisivut, pohjat ja leikkaukset sekä tarpeelliset selosteet tulisija- ja viemäritoteutuksista sekä mutta muuten ei tartte olla allekirjoittajana mikään arkkitehti. Eipä nuo rakennusvalvonnan ihmiset nykyään enää ehdi monia katselmointeja mökkityömaille tehdä. Jos paperit on asiallisen näköiset niin rauhassa saa rakennella omalla tontillaan perustuksista vesikattoon asti. Hyvä jos saa rakennustarkastajan tulemaan loppukatselmuksen tekemään mutta sekin pitää erikseen pyytämällä pyytää.

Lue lisää

Ei mulla ainakaan ollut kyse siitä miten voisi vähimmällä satsauksella luikahtaa valvonnasta läpi, vaan siitä että halusin varmasti kantturoillaan pysyvän mökin.
Siksi kaivettiin vastaavan kanssa koekuopat ja tutkittiin maaperä syvemmältä, tehtiin imeytymiskokeet sadoilla vesilitroilla ja kokeiltiin moreenin paakkuna pysymiset. Teetinpä kiinnostuksesta maa-ainesten hivenkoko-profiilit tutulla metsämaatieteilijällä. Ja kun raja-arvoilla oltiin, niin mentiin aika syvälle, salaojitettiin, pantiin sepeliä, täryytettiin ja sitten laitettiin kunnon anturat ja routasuojaukset.
Olisi se rakennusvalvonta voinut hyväksyä heppoisemmatkin ja olisi niille suunnittelijan allekirjoitukset saanut vaikka pikkusiskolta, mutta ei me papereita ja leimoja ja hyväksymisiä haluttu vaan itsellään seisova mökki.
Käyhän on pakko hankkia parasta: ei oo varaa tehdä uudestaan, eikä tehdä semmoista mistä ei saa omiaan pois...

mutta asiantuntijoita kirjoitti:

Ei mulla ainakaan ollut kyse siitä miten voisi vähimmällä satsauksella luikahtaa valvonnasta läpi, vaan siitä että halusin varmasti kantturoillaan pysyvän mökin.
Siksi kaivettiin vastaavan kanssa koekuopat ja tutkittiin maaperä syvemmältä, tehtiin imeytymiskokeet sadoilla vesilitroilla ja kokeiltiin moreenin paakkuna pysymiset. Teetinpä kiinnostuksesta maa-ainesten hivenkoko-profiilit tutulla metsämaatieteilijällä. Ja kun raja-arvoilla oltiin, niin mentiin aika syvälle, salaojitettiin, pantiin sepeliä, täryytettiin ja sitten laitettiin kunnon anturat ja routasuojaukset.
Olisi se rakennusvalvonta voinut hyväksyä heppoisemmatkin ja olisi niille suunnittelijan allekirjoitukset saanut vaikka pikkusiskolta, mutta ei me papereita ja leimoja ja hyväksymisiä haluttu vaan itsellään seisova mökki.
Käyhän on pakko hankkia parasta: ei oo varaa tehdä uudestaan, eikä tehdä semmoista mistä ei saa omiaan pois...

Lue lisää

Mitähän pilvenpiirtäjiä ihmiset perustaa järvien rannoille? Satoja vuosia on hirsirakennukset laiteltu nurkkakiville ja niin on vain harjat suorassa yli 100 vuotiaissakin mökeissä, kunhan on pidetty katot ehjinä. Kyllähän tuollainen "yliperustaminen" on ok jos siitä saa mielenrauhan, mutta ei sitä ainakaan kannata herranpelossa tehdä. Jos mökki on veistetty kunnon hirrestä eli ei mistään kevythirrestä tehty "lautamökki" niin se itsessään on pituussuunnassaan riittävän jäykkä ettei tuollaisen alussa kerrotun harkkoperustuksen kantavuudesta kannata huolestua. Ja jos harkkoperustuksen alle tulee kivinen maa ja jos mahd. tasaushiekka tiivistetään kunnolla esim. täryttäen niin siinä hyvä pitäis tulla. Hakot kannattaa tuollaisessa tapauksessa muurata "paksuun saumaan" eli laastia koko harkon leveydeltä jolloin voi laittaa useamman teräksen laastin sisään tukemaan rakennetta.

ketäoikeastikiinnostaa kirjoitti:

Kyllä tuo "alan suunnittelija"- höpötys on joutavaa herranpelkoa. Tavallisia ihmisiä ne on ne suunnittelijatkin. Lupakuvat saa mökkiveistämöltä ja jos itte veistää, voi sellaiset piirtää millimetripaperille ja kyllä kelpaa. Tietysti niissä pitää olla vaatimusten mukaiset mittasuhteet(1:100 tai 1:500), julkisivut, pohjat ja leikkaukset sekä tarpeelliset selosteet tulisija- ja viemäritoteutuksista sekä mutta muuten ei tartte olla allekirjoittajana mikään arkkitehti. Eipä nuo rakennusvalvonnan ihmiset nykyään enää ehdi monia katselmointeja mökkityömaille tehdä. Jos paperit on asiallisen näköiset niin rauhassa saa rakennella omalla tontillaan perustuksista vesikattoon asti. Hyvä jos saa rakennustarkastajan tulemaan loppukatselmuksen tekemään mutta sekin pitää erikseen pyytämällä pyytää.

Lue lisää

Lupakuvilla haetaan rakennuslupaa, mutta ei niissä oteta kantaa rakenteelliseen lujutteen ollenkaan. Lupakuvat voivat olla vaikka itse piirretyt kunhan ne täyttävät mainitsemasi mittakaavat ja rakennus on sijoitettu oikein rakennusalan sisäpuolelle, tulisijojen ja hormien lukumäärä yms byrokraattiset asiat.
Niistä selviää pinta-alat, ulkomitat tms. Mutta ei niillä mökkiä rakenneta. Sitä varten pitää olla rakennekuvat jotka ammattilainen on tehnyt sen jälkeen kun hän on mitoittanut kattotuolit, runkorakenteet, perustukset, lämmöneristyksen ja muut tekniset asiat.