Apua! Miten minun mahtaa käydä lähihoitaja koulutuksesta.

Opinto-ohjaajasi kanssa kannattaa nyt keskustella ja tehdä opintosuunnitelmaa ja hän osannee neuvoa mihin sinun pitää ottaa yhteyttä koska olet työvoimapoliittisessa koulutuksessa. Kurraatorin ja terveydenhoitajan palveluitakin lienee saatavilla?
Jos olet uupunut, sairas käy lääkärin vastaanotolla ( sairausloman tarve)?

Työvoimapoliittisella rahoituksella järjestettävien tutkintojen tarjouspyynnöt laaditaan valmistavan koulutuksen osalta usein liian tiukoiksi. Oppilaitokset eivät näihin asioihin aina pysty juurikaan vaikuttamaan, muuten kuin jättämällä tarjoamatta. Oppilaitos tai koulutusyritys vastaa valmistavasta koulutuksesta ja sellainen oppilaitos jolla on tutkinnon järjestämissopimus huolehtii näyttöjen (tutkintotilaisuuksien) järjestämisestä ja arvioinnista. Oppilaitoksen kysymyksessä ollessa useimmiten valmistavan koulutuksen järjestäjällä on toki tuo järjestämissopimus tutkintotoimikunnan kanssa.

Minusta teidän kannattaisi ryhmänä ottaa yhteyttä työ- ja elinkeinokeskukseen ao. koulutuksesta vastaavaan henkilöön, sekä oppilaitoksen rehtoriin ja pyrkiä neuvottelemaan joustoa tutkinnon valmistavan koulutuksen toteutukseen. Oma käsitykseni on, että kaksi vuottakin on tiukka aika tutkinnosta suoriutumiseksi. Voisitte myös kysellä muista työ- ja elinkeinokeskuksista, millä laajuudella he lähihoitakoulutusta ovat ostaneet. Oletuksenani tässä on, että kysymyksessä ei ole ollut muuntokoulutus tyyppinen koulutus vaan siihen on voitu valita ilman aikaisempaa pohjakoulutusta.

Henkilökohtaisesti neuvoisin keskustelemaan tutkintovastaavan kanssa ja pyytämään henkilökohtaistamista. Sinun osaltasi opintojen eteneminen pitäisi katsoa ja suunnitella niin, että selviydyt urakastasi. Työssäoppimisen ja tutkintotilaisuuden voi tehdä useimmiten omalla paikkakunnalla ja ainakin silloin matkustaminen jää vähemmälle.

Tutulta kuulostaa nuo kiireet, tentit ja tehtävät. Itse opiskelen myös työvoimakoulutuksessa lähihoitajaksi. Suurinosa opinnoista jo takanapäin ja edessä enää noin 3 kuukautta. Melko vauhdilla on menty ja välillä tuntunut, ettei jaksaisi millään. Mut hyvin on eteenpäin menty ja vieläpä hyvin arvosanoin. ;D
Itsellä tulee koulumatkaa päivisin noin 80 kilsaa, mutta siihen onneksi totuttu jo.

Vaikea sanoa/ neuvoa mitään noihin sinun kysymyksiin, tsemppiä vaan ja muista huolehtia omasta hyvinvoinnista.. Ei kukaan jaksa aina "mennä täysillä": =)

Etpä sitten duunissakaan pääse yhtään helpommalla. Sitä se elämä on.

Kerrot kirjeessäsi monista vastaasi tulleista rasittavista asioista aikuisopiskelijan arjessa. Niitä ovat kiire, väsymys, pitkä matka. Olet myös jo tehnyt jotain tilanteen korjaamiseksi, koska mainitset käyneesi vastuuopettajan ja opon puheilla ja heidän kanssaan tilanteita on jo järjestelty. Varmaan heistä on apua jatkossakin. Kirjeesi alussa mainitset, että nyt on menossa rankin jakso. Tämän jakson jälkeen siis helpottaa, vaikka paljon on vielä jäljellä. Ehkä kannattaa ajatella asia kerrallaan ja jakso kerrallaan eikä surra koko edessä olevaa vuotta. Ei sinun tarvitse jaksaa kuin jakso kerrallaan ja tarvittaessa voit hakea apua itsellesi.

Mainitset myös, että koulutus on hyvä. Ilmeisesti et koe olevasi täysin turhassa koulutuksessa ja sinulla on motivaatiota valmistua lähihoitajaksi. Jos tavoite, johon pyrit, on selkeästi mielessäsi, siitä saat voimaa opiskeluun. Muistuta itseäsi enemmän päämäärästä kuin monista edessä olevista tehtävistä. Vuoden päästä voit olla valmis lähihoitaja.

Näillä eväillä olen itse selvinnyt aikuisopiskelusta. Toivotan sinulle intoa ja voimia valitsemallasi tiellä!

Koulutus on huonosti suunniteltu


Olen itse suorittanut koulunkäyntiavustajan ja lähihoitajan tutkinnot, jotka eivät olleet työvoimakoulutusta. Täysin samat kokemukset. Molemmat tutkinnot olivat äärimmäisen rankkoja. Opiskelu on nykyisin tuollaista jokapaikassa ja kaikissa koulutuksissa.Ei koulutuksesi ole sen huonommin suunniteltu kuin muuallakaan, tuollaista se vaan nykyisin on jokapaikassa. Valitettavasti. Vaatimukset tuntuvat reilusti ylimitoitetulta opintoihin ja aikaan nähden. Aivan hirveä stressi ja olin totaalisen uupumuksen partaalla jo puolen vuoden jälkeen. Tuntui ettei mitenkään kestä eikä selviä koulutuksesta. Nukuin kuukausia väsymystä pois valmistumisen jälkeen enkä jaksanut mitään. Saatettiin antaa esim 6-8 tehtävää nopeassa tahdissa, jotka kaikki piti saada valmiiksi noin parissa kuukaudessa. Tuntui että jotkut tehtävät olivat niin vaikeita ettei alkuun päässyt, samoin näytöt. Ainoa keino on pitää taukoa, jos et saa valmiiksi ajoissa, mutta keskeyttää ei kannata. Olin välillä niin uupunut että tuntui etten sängystä aamulla ylös pääse. Tehtäviä saatoin tehdä viisikin tuntia välillä väsyneenä. Mulla on kokemuksia stressista, uupumisesta ja kovasta henkisestä paineesta, kun on kokoajan paine saako ajoissa tehtyä. Yöunet menee, jatkuva väsymys ja hermoilu oli arkipäivää. En uskalla enää mennä mihinkään pitkään koulutukseen, pelkään ettei pää enää kestä tuota. Jos ei onnistu, niin pidä taukoa puoli vuotta. Muutama kuukausi on elämässä todella lyhyt aika. Sillä ei ole väliä.